tag:blogger.com,1999:blog-108342522024-03-08T05:57:23.864+02:00KULTTUURINAVIGAATTORIHavaintoja, huomioita, katsauksia, arvosteluja taiteesta ja maailmasta.
Kulttuurinavigaattori Heikki Kastemaa.
"Navigare necesse est, vivere non est necesse".Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.comBlogger381125tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-60770906703205411152019-05-15T10:10:00.000+03:002019-05-15T10:35:44.613+03:00Rauman Keskustelupuisto on Eurooppa<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFNQ4oQhHt-NZ71oQisJlNnmMJnvdsuO39p2iNr6PFEO9guUnsarRKJ56pKtJMda4jna2Fm9XZYkI78LNZgFT0hxAGbr6peH4uMFkXiVAw0CFmD7lPDJvbpeQfgdhdNN0W_yiJtg/s1600/Keskustelupuisto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFNQ4oQhHt-NZ71oQisJlNnmMJnvdsuO39p2iNr6PFEO9guUnsarRKJ56pKtJMda4jna2Fm9XZYkI78LNZgFT0hxAGbr6peH4uMFkXiVAw0CFmD7lPDJvbpeQfgdhdNN0W_yiJtg/s400/Keskustelupuisto.jpg" width="400" /></a></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Katselen
<a href="http://keskustelupuisto.fi/players/">Keskustelupuiston</a> tonttia Rauman keskustassa. Vanha paikka
kylpee kevätillan auringonvalossa. Tyhjäksi jääneellä
keskikaupungin palasella on kallioita, ruohoa, pensaita ja puita.
Alueen reunassa on perävaunu, johon on lukittu vaijereilla pari
kottikärryä.</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Keskustelupuisto on
jaettu värikkäillä paaluilla noin 6x6 metrin kokoisiin tontteihin.
Peliin valitut raumalaiset, jotka edustavat kaupungin
väestörakennetta, saavat tehdä haluamansa asiat tonteilleen.
Yhteisötaideteosta ohjaavat <b>Tellervo Kalleinen </b>ja <b>Oliver
Kochta-Kalleinen</b>.</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Keskustelupuisto
tarkoittaa sitä, että osallistujat, tonttien ”omistajat”
keskustelevat suunnitelmistaan naapuriensa kanssa. Pelin ensimmäinen
siirto tehtiin huhtikuussa 2019.
</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Mietin
Keskustelupuiston lopputulosta. Miten käy tontin puiden ja
pensaiden? Rakentavatko pelillistetyn puistosuunnittelun osallistujat
kaupunkilaisille toimivan puiston, vai koostuuko se omista palasista,
joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Tänään
käynnistyneissä eurovaaleissa on kyse samasta asiasta kuin Rauman
Keskustelupuistossa. Kuulin, että Rauman keskustelupuiston
osallistujat olivat keskustelleet paljon tonttiensa rajoista. Ovatko
Euroopan maat erillisiä tontteja, omia palasia, joiden omistajat
pitävät hanakkaasti kiinni vain omista tavoitteistaan?
</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Kuten eurovaalin
tuloksia, odotamme jännityksellä Rauman keskustelupuiston
avajaisia, jotka ovat syyskuussa 2020. Pystyvätkö eurooppalaiset
löytämään toimivan, järkevän yhteisyyden asukkailleen? Saavatko
raumalaiset palasen toimivaa kaupunkia Keskustelupuistosta?<br />
<br />
Keskustelupuisto ja Euroopan unioni ovat pelejä yhteisestä maaperästä.</div>
<br />Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-62264190698458480462017-10-18T11:00:00.000+03:002017-10-18T21:48:01.163+03:00Vartijaleijonista valvontakameroihin<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7JmZHKsFsAnXTf-Yd8VJh8oh_nrmVkk6oowhaZXcmr4L2yOZdDhCpMZTQyNccEZ4YdB-_CBJRHLoKlAM8R_DdSRXaP5RZKm6_hKu34XgRzRhAehF2QrLJa7gns4LWXP5VApw-bA/s1600/IMG_2690.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="899" data-original-width="1600" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7JmZHKsFsAnXTf-Yd8VJh8oh_nrmVkk6oowhaZXcmr4L2yOZdDhCpMZTQyNccEZ4YdB-_CBJRHLoKlAM8R_DdSRXaP5RZKm6_hKu34XgRzRhAehF2QrLJa7gns4LWXP5VApw-bA/s400/IMG_2690.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_guardian_lions">Vartijaleijonia</a>
tapaa kaikkialla, vanhojen palatsien, talojen, hotellien ja
ravintoloiden edessä. Nuo kiinalaiset vartijaleijonat tai
keisarilliset vartijaleijonat (kiinaksi <i>shi shi</i>) ovat peräisin
Kiinan buddhalaisuudesta, ja suosittu patsaspari on levinnyt
kaikialle Aasiaan ja myös länsimaihin.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Leijonat
on veistetty </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">tavallisesti
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">marmoriin
tai graniittiin tai ne voivat olla valettuja pronssiin </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">tai
rautaan</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">.
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">U</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">roksen
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">käpälä</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
lepää usein kirjaillun pallon päällä, joka tarkoittaa maailman
hallitsemista. Naarasleijona </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">pidättelee
usein tassullaan leikkivää pentua, joka merkitsee hoitamista ja
huolenpitoa.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Leijonapari
ilmentää <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jin_ja_jang">jiniä ja jangia</a></i>. Symbolisesti naarasleijona suojelee
talossa asuvia, </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">eli
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">sisässä
olevaa sielua, kun taas uros vartioi rakennetta, eli ulkoisia
materiaalisia osia. Naaraan suu saattaa olla joskus kiinni ja
uroksella se voi olla auki. </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Avoin
suu tarkoittaa pyhän ”<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Om">om</a>”
-</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">äänteen</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">l</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ausumista
tai Japanissa hengittämistä. On myös leijonia, joilla on suuri
päärynä suussaan. </span></span>
<br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Kiinan
l</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">e</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">i</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">jonat
kuvastavat todellisten leijonien herättämän tunteen vastakohtaa.
Esimerkiksi </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">brittiläinen
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">leijona
on todentuntuinen kuvaus eläimestä, kun taas kiinalaisen leijonan
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">käpälät,
hampaat ja silmät edustavat voimaa. Kiinalainen leijona on usein
tyylitelty ja sen lihakset ovat harvoin esillä, kun taas
englantilainen leijona osoittaa voimansa näköisyydellään.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiI4bwtyV13OMi0NFee7hcAHZ3LYEAoss5AiBvfVV9DPGLgwDV4UpRYr4kBOSj6ly5ILS8D5v1tBebFjYQtDH0H5e20PVC1VEKZ_vvNkYfVWaZeaR_HyhEjY9JmvLMLl24j1g8fhA/s1600/IMG_2637.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="899" data-original-width="1600" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiI4bwtyV13OMi0NFee7hcAHZ3LYEAoss5AiBvfVV9DPGLgwDV4UpRYr4kBOSj6ly5ILS8D5v1tBebFjYQtDH0H5e20PVC1VEKZ_vvNkYfVWaZeaR_HyhEjY9JmvLMLl24j1g8fhA/s400/IMG_2637.JPG" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">V</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">artijaleijonat
ovat saksalaisen taidehistorioitsija <b><a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Richard_Hamann_(Kunsthistoriker)">Richard Hamannin</a></b> mukaan
pelotuskuvia (</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><i>S</i></span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><i>chreckbilt</i>),
eli representaation idea on herättää </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">katsojassa
etäisyyttä, pelo</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">n</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">sekaista
kunnioitusta</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">.</span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: 14pt;">Pelotuskuva
on universaali kuvatyyppi, </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: 14pt;">tavataanhan
j</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: 14pt;">alopeuroja,
lohikäärmeitä, karhuja, kotkia ja käärmeitä eri puolilla
maailmaa.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Nykyisin
leijonaparia voisi tulkita </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">myös
</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">leikkis</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">i</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ksi
maskot</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">e</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">iksi.</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman";"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span></span>
<br />
<span style="color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span></span>
<b><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">V</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">alvonnan
merkit</span></span></b><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Jos
vartijaleijonat ovat osoitus Kiinan koko maailmaan levittäytynyneestä visuaalisesta kulttuurista, myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Valvontakamera">valvontakameroista</a> </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ja
ihmisten valvonnasta </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">on
tullut osa Kiinan brändiä maailmalla. </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Valvontakamerat</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
voivat olla pitkänomaisia laatikoita tai niiden pyöreä, musta
silmä saattaa tarkkailla näkymää hyvin monenlaisissa paikoissa.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrr4H4xdfzpRey6LJIIpdSm4Ndl4AcpVbQKzmhIY4zxcQIDrd8VinIO3-uqPWR2PWZWFPIUhgmhfXwr7o6Yc20pmnoAAbMQdkV0k1IG8TzeStL-A6q8ODl4Jiaqpw-3CjxTNMqng/s1600/IMG_1492.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="899" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrr4H4xdfzpRey6LJIIpdSm4Ndl4AcpVbQKzmhIY4zxcQIDrd8VinIO3-uqPWR2PWZWFPIUhgmhfXwr7o6Yc20pmnoAAbMQdkV0k1IG8TzeStL-A6q8ODl4Jiaqpw-3CjxTNMqng/s400/IMG_1492.JPG" width="223" /></a></div>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Pekingin
keskustassa liikkuessa valvontakamerat ovat niin tavallisia, että
kulkija alkaa epäillä, ovatko ne kaikki oikeasti valvontaa vai
ovatko ne vain symboleita, pelotuskuvia joiden on tarkoitus herättää
pelonsekaista kunnioitusta. </span></span>
<br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Kiinalaiset
eivät tunnu olevan valvonnasta moksiskaan. He sujauttavat notkeasti
henkilökorttinsa tarkastajalle ja asettavat laukkunsa läpivalaisimen
hihnalle puistojen, temppeleiden tai museoiden porteilla. Turistit
kaivavat </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">laukuistaan
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">passinsa
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">skannattaviksi
ja tavaransa läpivalaistaviksi epäillen kaiken vaivannäön
järjellisyyttä.</span></span><br />
<br />
<br />
<b><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Ro</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">i</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
Vaaran jalanjäljillä</span></span></b><br />
<b><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicJGuADhruQnmZ-j5CxzaCls8EkbNK0e0pD4i_5-NzLCCDJsrD3PXCql9XGwFYGktqQIw2HgrGNM8nEKP5syY44oRtQ0D2KuwPoRaF21DPRMlO_T4KqHYGATSX0gfaomHauv3iSg/s1600/WEOR7801.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="897" data-original-width="1600" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicJGuADhruQnmZ-j5CxzaCls8EkbNK0e0pD4i_5-NzLCCDJsrD3PXCql9XGwFYGktqQIw2HgrGNM8nEKP5syY44oRtQ0D2KuwPoRaF21DPRMlO_T4KqHYGATSX0gfaomHauv3iSg/s400/WEOR7801.JPG" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Vuonna
2000 </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">suomalainen
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">performanssitaiteilija
<b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Roi_Vaara">Ro</a></b></span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Roi_Vaara">i</a> </b></span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Roi_Vaara">Vaara</a></b> matkusti Pekingiin. Hän asettui videokuvaajineen seisomaan
keskelle Taivaallisen rauhan eli Tiananmenin aukiota. H</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ä</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">n
seisoi aukiolla jonkin aikaa, kunnes turistit tulivat ottamaan kuvia
hänestä. Lopulta vartijat tulivat paikalle ja poistivat
performanssitaiteilijan paikalta.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Olisi
kiinnostavaa kysyä taiteilijalta, käsittikö hän tekonsa –
aukion keskellä seisomisen – seurausten vaarallisuutta? Jos hän olisi ollut
kiinalainen, hänet olisi todennäköisesti pidätet</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">t</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">y,
piesty ja lähetetty vankilaan.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Tiananmenin
aukio</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">lla
ei enää ajeta polkupyörillä eikä siellä </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">lennätetä
leijoja. Alue on </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">eräs
maailman tarkimmin vartioituja </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">julkisia
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">paikkoja.
Passin </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">tarkistuksen</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
ja laukun läpivalaisun jälkeen siellä oleskelevia tarkkaillaan
valvontakameroilla. </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">P</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">aikalla
on poliiseja, sotilaita ja vartijoita, </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">joita
ei saa kuvata.</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Ja</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">jos
jotain vähänkin häiritsevää tapahtuu, </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><i>Lonely
Planetin</i> matkaoppaan kirjoittaja</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">n
mukaan</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">,
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">siviilipukuiset
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">upseerit</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">liikkuvat
kuin </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">salama</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvWq9hyphenhyphenmCJHJ5XMJR4O_kz6zMAZu0vfiszWyAj7DDMh0g5IAW6MnnNRx9o33pi9jsrRpX6mimGI1CRWC97Ey6SE0ZdUP2gewzJ96f0f_dMjIZTcx9sfI-QQQiX2xKUDMry1lqHKA/s1600/IMG_1479.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="899" data-original-width="1600" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvWq9hyphenhyphenmCJHJ5XMJR4O_kz6zMAZu0vfiszWyAj7DDMh0g5IAW6MnnNRx9o33pi9jsrRpX6mimGI1CRWC97Ey6SE0ZdUP2gewzJ96f0f_dMjIZTcx9sfI-QQQiX2xKUDMry1lqHKA/s400/IMG_1479.JPG" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Vartiointi
on Tiananmenin aukiolla niin perusteellista, että siellä kävijä
kysyy, odottaako Kiina, </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">että</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
maassa synty</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">y</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">kapina?
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Kysymys
ei ole </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">aivan
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">huono,
jos ajattelee sitä, että torit ja aukiot ovat kaikkialla maailmassa
vapaan kansalaistoiminnan paikkoja</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">.
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">T</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">i</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ananmenin
aukiolla on tukahdutettu kansalaistoimintaa kaksi kertaa </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">vuosina
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiananmenin_aukion_v%C3%A4likohtaus">1976</a>
ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivaallisen_rauhan_aukion_mielenosoitus">1989</a>,</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
ja vartiointijärjestelmä turvaa sen, että kolmatta ei tapahdu.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><b>Suuri
palomuuri</b></span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Vartijaleijonien
ja valvontakameroiden maa tunnetaan myös verkkoviestinnän
massiivisesta valvonnasta. Kiina estää useiden viestintäkanavien
seuraamisen. Muun muassa Google, Facebook, Twitter, Instagram ja
WhatsApp on estetty. Wikipediaa ei voi lukea Kiinassa. Viranomaisten
sairaalloinen estohalu meni niin pitkälle, että kuvat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nalle_Puh">Nalle Puhista</a>
kiellettiin, koska joku totesi hänen muistuttavan Kiinan presidentti <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Xi_Jinping">Xi Jinping</a>iä</b>. </span></span>
<br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Jos
haluaa saada vapaan verkkoyhteyden, täytyy asentaa laitteisiin
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/VPN">VPN</a>-</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ohjelma</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">,
joka ohjaa viestit muiden maiden palvelimien kautta. Asensin ennen
matkaani 12 euroa kuussa maksavan kierto-ohjelman laitteisiini ja se
toimi melko hyvin. Silloin tällöin ohjaus keskeytyi,
jolloin ohjelma täytyi kytkeä päälle uudestaan. Myös
hostellissani oleva WIFI-yhteys oli välillä heikko.</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><a href="https://www.theguardian.com/world/2017/jul/11/china-moves-to-block-internet-vpns-from-2018">Kesällä
uutisoitiin</a> </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Kiina</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">n</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">estävän</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
myös VPN-ohjelmien </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">paikallisen
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">käytön
vuoden 2018 </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">helmikuuhun
mennessä</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">.
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Toimenpide
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">tulee
luultavasti </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">haittaa</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">maan</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
yhä enemmän verkko</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">viestint</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ä</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ä,
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">joka</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
on kuitenkin kiinteä osa ihmisten elämää. </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Matkailijoiden
lisäksi hankaluutta on odotettavissa tutkijoiden,
ohjelmistokehittäjien ja</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">
</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ulkomaisten
yritysten toimintaan.</span></span><br />
<br />
<div style="text-align: center;">
* *</div>
<br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Onko
valvonta vartijaleijonien tavoin ikivanha Kiinan kulttuuriin </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">ja
hallitsijoiden asenteeseen </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">kuuluva
tapa? </span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;">Kun
urosleijonan käpälä on maapallon päällä, puristaako se sitä,
vai lepääkö tassu maailman yllä? Ja ohjaako naaras leijonanpentuaan pakottaen vai hellästi ja äidillisesti?</span></span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhEIgX1pUuOPM1ijWjtlvCppBx9Wmb1ChF7isG9aa7qG0pAavU-40TWYNsU8KmL5p1SfhEOhQIR0UekN7RyrvBFQHulIdDpRuq1EQ-a5cEh9_Z7mIrD0D8oJLizAtvVZNiyeBBSA/s1600/IMG_2313.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhEIgX1pUuOPM1ijWjtlvCppBx9Wmb1ChF7isG9aa7qG0pAavU-40TWYNsU8KmL5p1SfhEOhQIR0UekN7RyrvBFQHulIdDpRuq1EQ-a5cEh9_Z7mIrD0D8oJLizAtvVZNiyeBBSA/s400/IMG_2313.JPG" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span>Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-62843588611413041932017-10-17T22:47:00.001+03:002017-10-17T22:47:58.084+03:00Kungfutsen syntymäpäivillä<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/Eraohu8nHLE/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/Eraohu8nHLE?feature=player_embedded" width="420"></iframe></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Kuvasin videon 27. syyskuuta 2017 Pekingin keskustan pohjoispuolella sijaitsevassa kunfutselaistemppelissä. Kyseessä on ilmeisesti harjoitus seuraavana päivänä järjestettäviä <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kungfutse">Kungfutsen</a></b> 2 568 -vuotissyntymäpäivän seremoniota eli Opettajan päivää varten. Sitä vietetään kungfutselaistemppeleissä muun muassa Taiwanissa ja Kiinassa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Tunnin verran kestävässä seremoniassa on 37 osaa, joiden koreografia on tarkkaan suunniteltu. Kuvissa näkyvä tummapukuinen nainen on ”koreografi”, joka tarkkaili, opasti ja ohjasi osallistujia.</div>
<div class="western">
Tilaisuus alkaa temppelin länsiportin avaamisella, josta osallistujien kulkue etenee temppelin esipihalle. Siellä on valkoinen, marmoniin veistetty Kungfutsen patsas. </div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Osallistujat näyttävät olevan tässä kenraaliharjoituksessa tavallisia turisteja ja mukana on seremonian airueita sekä tanssijoita. Varsinaisessa seremoniassa osallistujat saattavat olla korkean tason poliittisia johtajia, koulujen rehtoreita ja opiskelijoita. Erilaiset kulkueet kuvaavat ilmeisesti Kungfutsen seuraamisen merkitystä.</div>
<div class="western">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEfSU915TT7sYeHZwCI5QGVFAjnpxC2vjirroHQ6nJ7Emx2Y-5eONgweMABiD-9MtmJ25l3gh2huA71YBL-wgcJ5FNAk6zVVAgYtgp3DYUS-Mq3SS7LUwuIpCUK9NuIBjE2KNfHw/s1600/IMG_2160.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="899" data-original-width="1600" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEfSU915TT7sYeHZwCI5QGVFAjnpxC2vjirroHQ6nJ7Emx2Y-5eONgweMABiD-9MtmJ25l3gh2huA71YBL-wgcJ5FNAk6zVVAgYtgp3DYUS-Mq3SS7LUwuIpCUK9NuIBjE2KNfHw/s400/IMG_2160.JPG" width="400" /></a></div>
<br /></div>
<div class="western">
Tytöt esittävät tanssin temppelin edessä olevalla aukiolla. Tempelissä on voitu uhrata aikaisemmin sika, lehmä tai vuohi, nykyisin eläinten sijaan uhrataan hedelmiä. Tytöillä on yllään Ming-dynastian tyyliset punaiset kaavut, siniset vyöt ja mustat hatut. Heillä on käsissään keppi, jossa on kolme fasaaninsulkaa, vasemmassa kädessä on huilu. Sulkakeppi symbolisoi tinkimättömyyttä ja huilu tasapainoa.</div>
<div class="western">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwiAP9NochZPya21dBk8n_xnt73WPwWSYrfCxLhkpVLMWZBQLpEr5BkMbcBvtrqX3G7M27-HlOQAOs-Ujx5mk1qUZNkOqqnPo4S7w6BbfU1ompa1xtffaim13hNrP-AJhcOEXPFg/s1600/IMG_2172.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="899" data-original-width="1600" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwiAP9NochZPya21dBk8n_xnt73WPwWSYrfCxLhkpVLMWZBQLpEr5BkMbcBvtrqX3G7M27-HlOQAOs-Ujx5mk1qUZNkOqqnPo4S7w6BbfU1ompa1xtffaim13hNrP-AJhcOEXPFg/s400/IMG_2172.JPG" width="400" /></a></div>
<br /></div>
<div class="western">
Kungfutsen kurinalainen moraali tuntui olevan läsnä tässä tapahtumassa. Koreografiaa hiottiin vielä jonkin verran, osa äänentoistosta on tehty langattomalla äänentoistotekniikalla ja valotaulut ovat käytössä alueella.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>Kiinan moraali</b><br />
<br /></div>
<div class="western">
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rituaali">Rituaaleihin</a> rakastunut Kungfutse (551-479 eaa) syntyi Kiinan historian <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kev%C3%A4tt%C3%A4_ja_syksy%C3%A4">kevättä ja syksyä</a> -kaudella. Hän loi moraaliopin, josta tuli Kiinan virallinen valtionuskonto yli kahden tuhannen vuoden ajaksi. </div>
<div class="western">
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kungfutselaisuus">Kungfutselaisuus</a> on yksi kolmesta Kiinan pääuskonnosta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taolaisuus">taolaisuuden</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus">buddhalaisuuden</a> lisäksi. Lisäksi Kiinassa on muslimeita, joiden enemmistö on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hui-kiinalaiset">hui-muslimeita</a>, jota sanotaan myös hui-kiinalaisiksi. Kiinan uskonnoista sanotaan – toisin kuin tämän päivän Euroopassa ja Lähi-Idässä – että ne eivät ole antagonistisessa suhteessa toisiinsa. Joku saattaa olla esimerkiksi kaikkien valtauskontojen kannattaja.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Kiinan kommunistipuolue tukee kungfutselaistemppeleiden entisöintiä, eikä uskontojen harjoittamista ainakaan häiritä. Kiinan ilmapiiri on muuttunut autpritaarisemmaksi viime aikoina, mutta kommunistihallinnon kaikkialle ulottuva kontrollihalu ei tunnu ulottuvan uskontoihin. </div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Kiinan visuaalisessa kulttuurissa näkyy tietty pidättäytyminen sukupuolisen ja yleensä ottaen halun nostattamisesta. Kapitalismi ja kaupallisuus, joka tuottaa valtavasti halun ja nautinnon pyrkimystä länsimaissa tuntuu olevan rajoitettua, eikä seksismi ei ole voimakkaasti esillä mainoksissa tai pukeutumisessa. Toisaalta naisten seksuaalinen häirintä on, toisin kuin valtion propagandakoneisto väittää, yleistä myös Kiinassa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
Ja kaukana Nykykiinan valtiokoneiston käytännöstä ovat Kongfutsen opin keskiössä olevat ihmisyyden kunnioittaminen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen korostaminen. Ajatus, joka kongfutselaisuudesta on levinnyt kaikkialle maailmaan on: ”Älä tee toiselle sitä, mitä et soisi itsellesi tehtävän”.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjc1aYxub72xwqWHcxFwQ3LpAPpiVGoS-6zPKCpKeZzTW7Tc-FdVOnJBYRQ9a6g9iTTakT9F3MyAjxFI7Eb-pVAltX4JiEyBdggNwyBv0WLiD9a3Cp73eBLUF8qrgw0VG2Gc0BbWA/s1600/IMG_2196.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="899" data-original-width="1600" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjc1aYxub72xwqWHcxFwQ3LpAPpiVGoS-6zPKCpKeZzTW7Tc-FdVOnJBYRQ9a6g9iTTakT9F3MyAjxFI7Eb-pVAltX4JiEyBdggNwyBv0WLiD9a3Cp73eBLUF8qrgw0VG2Gc0BbWA/s400/IMG_2196.JPG" width="400" /></a></div>
<br />Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-50724932753745766832017-02-03T18:02:00.000+02:002017-02-03T18:04:24.715+02:00Julkaistua: Helsinki architecture: The good, the bad and the uglyJulkaistu viroksi<i> Sirp </i>-lehdessä 3.2. 2017 otsikolla <a href="http://www.sirp.ee/s1-artiklid/arhitektuur/helsingi-arhitektuur-ehk/">Helsingi arhitektuur ehk: Hea, halb ja inetu</a> (käännös viroksi<span style="font-family: inherit;"> <span style="background-color: #f1f1f1; box-sizing: border-box; color: #333333; font-size: 16px;"><span lang="en-US" style="box-sizing: border-box;"><b>Merle Karro-Kalberg</b>)</span></span></span><br />
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">When
British architecture critic <b>Edwin Heathcote</b> was a guest of Visit
Finland and Hotel Haven in Helsinki, he did not experience the city a
haven. He had a courage to reach an arms length to his hosts. It was
delightful to read good old architecture criticism.</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">Heathcotes´
Helsinki is a city of the good, the bad and the ugly. But the
emphasis in his tour is in the good ones. Almost a whole page in the
venerable <i>Financial Times </i>in January 2017 weekend edition attached
some public attention. Such as highbrows of ”Helsingi arhitektuur
inentiteedikriisis” by <b>Kirke Ert </b>in<i> Postimees</i> (Jan 16th, 2017) and
MTV Uutiset ”Financial Times: Helsinki kärsii
idetiteettikriisistä” (Jan 12th, 2017).</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB"><b>The
good</b></span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">The
good is the Helsinki University Library Kaisa by Anttinen Oiva
Architects (2012): ”a skilful work of urban infill, which behind
its monumental brick parabolic arches creates a genuinely public
interior”. </span>
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">The
”society that values libraries deeply and and, just as the UK is
shutting down its own, Finland is building a whole layer of new
spaces for books and learning”. The writer notes the new Helsinki
Central Library Oodi by ALA architects as ”a sinuous twisting shape
that will create another huge new public interior”. </span>
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">According
to Heathcote, the library expected to open in 2018 ”envisages a
covered landscape for a type of building with a very open future”.
It will create a foil for its hulking neighbour, ”Helsinki´s
single experiment with global iconism” <b>Steven Holl´s</b> sculptural
Kiasma (1998) ”that now looks like what it is: a cultural
blockbuster from the last century”.</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">The
critic points to the heart of Finnish obsession, sauna. The Avanti
Architects´ ”faceted stealth sauna, Löyly in Hernesaari: An
embryonic attempt at the regeneration of a still-industrial dockside,
this little timber boarded building becomes a landscape in the
current fashionable vein of Oslo´s Opera House or <b>Amada Levete</b>´s
MAAT Museum in Lisbon, ridge on which to clamber up and observe the
sea rather than a conventional building block. It is an approach that
fits the social spaces here: the communal steam rooms, bars,
restaurant and open terraces wrapped into a sap smelling smoky
embrace”. </span>
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">With
the floating pools the Allas by Huttunen Lipasti Pakkanen Architects”
The sauna, Finns´ default interior social space has become the
city´s social outdoor hub and a proxy public space.”</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">Edwin
Heathcote continues his tour of the good ones of Helsinki, The
Temppeliaukio Church (<b>Timo and Tuomo Suomalainen</b>, 1969) which
”intriguingly avoids the problem of style by refusing to have an
exterior” and Kamppi Chapel by K2S Architects (2012) has quickly
become a popular attraction ”yet its architecture is that of the
pure object, as much like something from an expo as a genuinely urban
place”.</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">Listing
the Academic bookstore, Finlandia concert hall and others the critic
sees <b>Alvar Aalto</b>´s long, beneficent shadow looming over it all. </span>
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB"><b>The
bad</b></span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">The
bad of Edwin Heathcotes´ Helsinki tour is the Guggenheim museum
which was voted down by city council in December 1st 2016. In it he
sees the city rejecting the chance to become a tourist destination.
Still, he thinks that the proposed design was quite modest by French
architects Moreau Kusunoki who had won the competition: ”quite
good, although wrongly sited”. </span>
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">The
Guggenheim rejection could be read as ”austerity”, ”or as the
newest example of the public rejection of globalisation” or ”a
pointed rejection of the idea of an internationally franchised
blockbuster institutional architecture that has become almost </span><span lang="en-GB"><i>de
rigueur</i></span><span lang="en-GB"> for cities that aspire to
global status”. ”But Helsinki isn´t Abu Dhabi, even if, for a
European capital, it is a bit of a newcomer.”</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">What
lifted the observing eyebrows was notion by Heathcote in
Post-Guggenheim reality: ”But now the city seems to be experiencing
a bit of a crisis of identity. Architects are experimenting with
typologies, styles and materials and flamboyance in a manner rather
uncharacteristic of this otherwise conservative place. It makes for
an intriguing moment, one bristling with controversy and the electric
charge of change in which Guggenheim was only one single spark.”</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB"><b>The
ugly</b></span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">According
to the Financial Times´ architecture critic there is one ugly spot
in low-rise city that recently sprouted its first tower. It is the
Clarion Hotel, ”a blandly generic block wrapped up in a randomly
generated facade, the quality of which should with luck, put the city
off building too many more”.</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB"><b>Heikki
Kastemaa</b></span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<br />
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
</div>
<br />
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">Edwin
Heathcote, Helsinki and its 100 years of quietude, </span><span lang="en-GB"><i>The
Financial Times</i></span><span lang="en-GB">, Jan. 6th 2017.</span></div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-89687350978174120632016-10-30T14:48:00.001+02:002016-10-31T13:22:25.399+02:00Uusi verkkosivusto käynnistyi kulttuurijournalismiin<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<b><br /></b></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYWThBdoElrhq1PiB94T0EvloRKn88DSF82A11mRjefYyzMdpguyh_iFfoq58T9LkBF2GXEaZbhA8oTgK6o1MvuWXchsP2LEc0igymWpRU8xtZ_nUst8RUDRopqP9aKyvTsF7k5g/s1600/WP_20161030_13_07_07_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYWThBdoElrhq1PiB94T0EvloRKn88DSF82A11mRjefYyzMdpguyh_iFfoq58T9LkBF2GXEaZbhA8oTgK6o1MvuWXchsP2LEc0igymWpRU8xtZ_nUst8RUDRopqP9aKyvTsF7k5g/s400/WP_20161030_13_07_07_Rich.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kulttuurin norsunluutorni avattiin Helsingin kirjamessuilla 29.10.2016.</td></tr>
</tbody></table>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<i><br /></i>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><i>"Mies:</i><br /><i>
</i></span></blockquote>
<br />
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><i>sinä
jalosukuinen neito!</i></span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><i>Sinun lanteesi kaareutuvat kuin
kaulakorut, kuin taitajan muovaamat taokset. </i></span><i style="font-family: times, "times new roman", serif;">olkoon se täynnä mausteviiniä!</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><i>
Sinun vatsasi on vehnäkumpu, liljoilla
ympäröity.</i><br /><i>
kuin
gasellin kaksoset. </i></span><i style="font-family: times, "times new roman", serif;">silmäsi ovat Hesbonin lammikot, </i><i style="font-family: times, "times new roman", serif;">Bat-Rabbimin portin
vedet. </i><i style="font-family: times, "times new roman", serif;">joka
tähystää kohti Damaskosta.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Miten kauniit ovat jalkasi, sandaalien somistamat,</span></i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Sylisi on
kuun tavoin kaartuva malja --</span></i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Rintasi ovat kuin peuranvasat,</span></i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Sinun kaulasi on kuin norsunluinen
torni,</span></i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Sinun nenäsi on ylväs kuin Libanonin torni,</span></i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<i><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Sinun pääsi kohoaa kuin
Karmel, sinun tukkasi aaltoilee purppuravirtana, se hukuttaa
kuninkaatkin!"</span></i></blockquote>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><a href="https://www.blogger.com/null" name="o58"></a><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span>
<br />
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Mieskatsetta,
trumpismeja vai lokerohuonepuheita? Tämä on lainaus Raamatun Salomonin Korkeasta veisusta eli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujen_laulu">Laulujen laulusta</a>, joka antoi maailmalle käsitteen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Norsunluutorni">norsunluutorni</a>.
</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Sanaa alettiin
käyttää 1800-luvulta alkaen kuvaamaan henkilöä tai ryhmää,
joka eristyy ”norsunluutorniinsa” muulta maailmalta. Syytteitä
saivat niskaansa niin tiedemiehet kuin taiteilijat. Ja kummallista
olisi, jos kriitikkoja ei olisi norsunluutorniin linnottautumisesta syytetty.</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Suomen arvostelijain
liiton puheenjohtajaa, teatteri- ja tanssikriitikkoa <a href="http://www.sarv.fi/2010/index.php?p=maria-sako"><b>Maria Säköä</b></a>
ei voi ainakaan syyttää norsunluutornissa elämisestä. Hän oli mukana perustamassa ja toimittaa verkkosivustoa otsikolla ”Kulttuurin
norsunluutorni”, joka avattiin lauantaina 29.10.2016 Helsingin
kirjamessuilla.</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Sivuston tunnus on
”Kaikki olennainen suomalaisesta kulttuurijournalismista”. Sen
toimituksellinen osuus koostuu linkkipoiminnoista, jossa keskitytään
ajankohtaisiin, tasokkaisiin taidetta koskeviin kirjoituksiin.
Viikoittaisessa pääkirjoituksessa tarkastellaan netin tarjontaa
jostain näkökulmasta.
</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Toimintaa,
jossa joku valikoi sopivaksi katsomansa aineiston, sanotaan nykyisin
kuratoinniksi. Joukkoistamista ja yhteisöllisyyttä </span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Kulttuurin
norsunluutorniin </span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">haetaan
myös twiittien kautta. </span></span></span>
</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Ainakin
tältä osin Kulttuurinavigaattori taitaa k</span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">avuta</span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">
norsunluutorniinsa, sillä olen valinnut viestintävälineikseni tämän Kulttuurinaavigaattori-blogin, <a href="https://www.facebook.com/Kulttuurinavigaattori">Kulttuurinavigaattori-sivuni Facebookissa</a> ja Wikipedia-sivujen muokkaamisen samalla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Kulttuurinavigaattori">käyttäjänimellä</a>.
Olen toki kirjautunut Twitteriin, mutta sen käyttö on jäänyt
minulla toistaiseksi vähäiseksi. </span></span></span>
</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Tavallaan Norsunluutorni
jatkaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kritiikkiportti">Kritiikkiporttia</a>, joka oli vuosina 2008-2011 <a href="https://skr.fi/">Suomen Kulttuurirahaston</a> ylläpitämä, lehdissä julkaistuun kritiikkiin
linkittävä portaali. </span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Kolmivuotista
</span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Kritiikkiporttia
oli tarkoitus jatkaa, mutta se kariutui sanomalehtien
yhteistyöhaluttomuuteen ja ylläpitäjien osaamattomuuteen. </span></span></span>
</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;"><a href="http://www.koneensaatio.fi/">Koneen Säätiön</a> rahoittama Norsunlutorni -verkkosivusto toimii
yhteistyössä eräiden kulttuurialan julkaisujen ja bloggareiden
kanssa. </span></span></span>
</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Kritiikin
ja taidejournalismin laatu, </span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">johon lienee Norsunluutorninkin pyrkimys,</span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">
on ajankohtainen ja tärkeä asia. Verkkoviestinnässä on mahdollisuuksia myös kulttuurijournalismille ja eri taiteenalojen ajankohtaiskritiikille. </span></span></span></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: 12pt;"><br /></span></span></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Tarkastelin edellisessä
blogikirjoituksessani japanilaisen Yayoi Kusaman Helsingin
taidemuseon näyttelyn yhteydessä julkaistua tiedottamista. </span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Kirjoitukseni sai paljon lukijoita ja se on </span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">myös Norsunluutornin ensimmäisen edition </span></span></span><span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">nostona.</span></span></span></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<span style="color: #0a0a0a; font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">On
vaikea arvioida </span></span></span><span style="color: #0a0a0a; font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Kulttuurin
norsunluutorni</span></span></span><span style="color: #0a0a0a; font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">n
tulevaisuutta</span></span></span><span style="color: #0a0a0a; font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">.
</span></span></span><span style="color: #0a0a0a; font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">Aika
näyttää, k</span></span></span><span style="color: #0a0a0a; font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">äpertyykö
se norsunluutorniinsa vai </span></span></span><span style="color: #0a0a0a; font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-size: 12pt;">pystyykö
se avautumaan verkkosivustona, joka luo uuden uran
kulttuurijournalismin ja taidekritiikin mahdollistajana. </span></span></span><br />
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: 12pt;"><br /></span></span></span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #0a0a0a;"><span style="font-family: "pt sans";"><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: 12pt;">Seuraan yksitoista vuotta täyttävässä Kulttuurinavigaattoriblogissa kulttuurijournalismia myös vastasyntyneen Norsunluutornin kautta ja toivotan avaukselle hyvää jatkoa! </span></span></span>
</div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-30883753730104259232016-10-07T20:27:00.000+03:002016-10-08T18:45:51.977+03:00Yayoi Kusamasta sanottua, oikein vai väärin?<div class="western">
<b>Yayoi Kusama, <a href="https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/yayoi-kusama-in-infinity/">Äärettömyydessä</a> Helsingin
taidemuseossa 7.10.2016 – 22.1.2017.</b></div>
<div class="western">
<b><br /></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic0kv-KQVN9FjU4jyxLD4EwMS8vc-SsYPtfjsf5ELn8GaJKcM6pkBE4tbl4_iKmzZ7o977mUhlfMWeFIGzB2clv-VZ5waKI5_g0tkn3sPbjvnuvFqa4zvtuNNA4XN7rQOl7UWobA/s1600/WP_20161006_10_20_58_Rich%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic0kv-KQVN9FjU4jyxLD4EwMS8vc-SsYPtfjsf5ELn8GaJKcM6pkBE4tbl4_iKmzZ7o977mUhlfMWeFIGzB2clv-VZ5waKI5_g0tkn3sPbjvnuvFqa4zvtuNNA4XN7rQOl7UWobA/s400/WP_20161006_10_20_58_Rich%255B1%255D.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<b><br /></b></div>
<div class="western">
Koin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yayoi_Kusama"><b>Yayoi Kusaman</b></a> näyttelyn vahvana
taidekokemuksena ja nautin sen teoksista varmasti yhtä voimakkaasti
kuin kaikki muutkin. Toivon myös, että näyttelyssä kävisi
jokainen, jolla siihen on mahdollisuus. Helsingin taidemuseon
näyttely on hienosti tehty, ainutlaatuinen kokonaisuus. Suosittelen
sitä.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Yritän kuitenkin seuraavassa pohtia, minkälaisia
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Myytti">myyttejä</a> – myytti-sanalla tarkoitan tässä joko tahallisia tai
tahattomia harhakäsityksiä – aikamme kaupallisuus tuo mukanaan. Mainitsen viisi esimerkkiä Yayoi Kusamasta ja
hänen taiteestaan julkaistuista teksteistä ja arvioin niitä.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Toivon, että taidepuhe, johon on alkanut
sekoittua yhä enemmän superlatiiveja ja mainesanoja, tulisi
asiallisemmaksi. Vaikka Suomessa eletään kaukana sivistysmaista, ei
meidän tarvitse vajota maalaismaiseen, raakaan kaupallisuuteen ja
suosiontavoitteluun kaikissa asioissa.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>1. ”Vallankumouksellinen”</b></div>
<div class="western">
<b><br /></b></div>
<div class="western">
”...taiteen vallankumouksellinen, 87-vuotias
japanilainen taiteilija Yayoi Kusama...” <b>Jaakko Lyytinen</b>, <i>Helsingin
Sanomat</i> kolumni 1.5.2016</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Väärin. Varsinkin ne, jotka eivät tunne
taiteilijan koko tuotantoa, erehtyvät usein kutsumaan erilaisia ja
omaperäisiä tekotapoja ja ilmaisuja tehneitä taiteilijoita
vallankumouksellisiksi. Kusama yhdisti varhaisissa teoksissaan
traditionaalisen japanilaisen maalaustekniikan ja erilaisia modernin
maalaustaiteen suuntauksia. Hän sai vaikutteita 1950-luvun
informalismista, ja myöhemmin pop-taiteesta, performansseista sekä
kineettisestä taiteesta. Kusama oli mukana avantgarde-taidepiireissä
1950-60 -luvuilla New Yorkissa. Hän ei kuitenkaan ole mullistanut
taidetta, vaan seurannut aikaansa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>2. ”Suurnäyttely”</b></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>"</b>Yayoi Kusaman suurnäyttely avautuu
Tennispalatsissa" (Helsingin taidemuseon HAMin lehdistötiedotteen
otsikko)</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Väärin. Kusaman näyttely Helsingissä on
perusteellisesti laadittu. Se kattaa taiteilijan koko tuotannon, ja
aineistoa, muun muassa kirjeitä ja painotuotteita on esillä paljon.
Mutta suurnäyttely se ei ole kansainvälisessä eikä
kotimaisessakaan mitassa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>3. ”Aikamme merkittävimpiin kuuluva”</b></div>
<div class="western">
<b><br /></b></div>
<div class="western">
”HAM Helsingin taidemuseon vuoden tapaus on
aikamme merkittävimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan japanilaisen
Yayoi Kusaman (s. 1929) näyttely.” (HAMin lehdistötiedote)
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Väärin. Helsingissä näyttely on vuoden tapaus,
mutta Kusama ei ole aikamme merkittävimpiä nykytaiteilijoita.
Esimerkiksi <i><a href="http://www.artfacts.net/index.php?lang=1&living=1&pageType=ranking&paragraph=4">The Art Facts</a></i> listaa Kusaman 19. sijalle <b>Bruce Naumanin</b>,
<b>Gerhard Richterin</b>, <b>Cindy Shermanin</b>, <b>John Baldessarin</b>, <b>Ed Ruschan</b>,
<b>Lawrence Weinerin</b>, <b>Thomas Ruffin</b>, <b>Georg Baselitzin</b>, <b>Rosemarie
Trockelin</b>, <b>Francis Alysin</b>, <b>Erwin Wurmin</b>, <b>William Kentridgen</b>, <b>Ai
Weiwein</b>, <b>Wolfgang Tillmansin</b>, <b>Richard Serran</b>, <b>Hans-Peter Feldmannin</b>,
<b>Fischli & Weissin</b> ja <b>Christian Marclayn</b> jälkeen. </div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Varsinkin <i>Helsingin Sanomissa</i> alettiin toistaa jo
noin vuosi sitten Kusaman kuulumista maailman merkittävimpiin
taiteilijoihin. Taidenäyttelyiden järjestäjät ylistävät
taiteilijoita merkittäviksi, vaikka heidän merkittävyyttään ei
ole mitattu tai perusteltu. Jos joku taiteilija on merkittävä,
pitäisi samalla kertoa, mitä taiteilija on tehnyt ollakseen
merkittävä.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Tavallista on, että taiteilijan merkittävyyttä
ja kuuluisuutta pidetään samana asiana. Museoiden kartoituksessa
vuonna 2014 maailman suosituin taiteilija oli Yayoi Kusama.
Kuitenkaan naistaiteilija ei ole itsestäänselvyys
nykytaiteessakaan, sillä Yhdysvaltain gallerioissa tehty tutkimus
viimeisten kuuden vuoden ajalta osoitti, että yksityisnäyttelyistä
73 prosenttia oli miestaiteilijoiden. <i>Art Newspaperissa</i> julkaistun
raportin mukaan tutkimusaikana <b>Andy Warhol</b>, <b>Ellsworth Kelly</b> ja <b>Jasper
Johns</b> saivat seitsemän näyttelyä, kun taas naisista eniten
näyttelyjä sai <b>Kara Walker</b> neljällä näyttelyllä.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Aikamme suuri harhakäsitys on juuri kuuluisuuden
ja merkityksen samastaminen. Taidenäyttely, jossa käy paljon
ihmisiä ei ole osoitus taiteilijan merkittävyydestä, jos sen
merkitystä yleisölle ei perustella. Kusama on epäilemättä
merkittävä, tärkeä ja loistava nykytaiteilija, mutta aikamme
merkittävimpiin hän ei kuulu.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>4. ”Itseoppinut”</b></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Kusama ”...on itseoppinut taiteilija, joka
aloitti uransa 1950-luvulla syrjässä Japanin vallitsevasta
taidemaailmasta.” <b>Marie Laurberg</b> näyttelyluettelossa <i>Yayoi Kusama,
Äärettömyydessä</i>, HAM Helsingin taidemuseon julkaisuja nro 136,
2016</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Väärin. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Itseoppinut">Itseoppin</a>ut henkilö on pääasiassa opettanut itsensä ilman koulutusta tai
päätoimista mentoria. Kusama opiskeli Kiotossa 1948-49
taideteollisuuskoulussa perinteistä japanilaista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nihonga"><i>nihonga</i></a>-maalausta
ja valmistui siitä. Hänen nihonga-maalauksensa <i>Kissa</i> vuodelta 1947
valittiin vuonna 1950 Naganon prefektuurin näyttelyyn.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiypHLn-0qoxld6nFRqbP79tHuK6q8xNENqjtnDEsztLSYd05el_xnYE_inet_y2XZ11iC47iYlkVTIzvQD6fLwtiZMA3U4pWzWjR3anV0T-sKg3-_nwSh3_84yqDfT5apSRfPq6Q/s1600/WP_20161006_10_13_27_Rich%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiypHLn-0qoxld6nFRqbP79tHuK6q8xNENqjtnDEsztLSYd05el_xnYE_inet_y2XZ11iC47iYlkVTIzvQD6fLwtiZMA3U4pWzWjR3anV0T-sKg3-_nwSh3_84yqDfT5apSRfPq6Q/s400/WP_20161006_10_13_27_Rich%255B1%255D.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nimetön, 1954.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
Useat eivät tule ajatelleeksi, että
itseoppineisuus on määritelty tarkasti. Tässä tapauksessa
kirjoittaja haluaa ilmeisesti sanoa, että vaikka Kusama opiskeli
perinteistä nihonga-maalausta, hän opiskeli sitä syrjässä ajan
Japanin taidemaailmasta. Mutta se ei riitä taiteilijan
mainitsemiseen itseoppineeksi. </div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Vaikka näyttelyluettelossa mainitaan,
että nihonga-maalauksesta tuli taiteilijalle taakka, sen vaikutukset
näkyvät selvästi Kusaman varhaistuotannossa, jota on myös esillä
Helsingin näyttelyssä ja joka on omasta mielestäni näyttelyn
kiinnostavin osa. Itseoppineisuudella hehkuttelun sijaan olisi
kiinnostavampaa pohtia, miten Kusama pystyi vapautumaan tai
muuntamaan opiskelemansa perinteisen nihonga-maalauksen modernismin
ilmaisukielille?</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Vaikka hänen teoksensa muodostavat visionäärisiä
pienoisympäristöjä, Kusama ei ole myöskään <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/ITE-taide">ite-taiteilija</a>.
Esimerkiksi hänen varhaiset guassi- muste- ja väriliitutyönsä,
sekä abstraktit maalaukset osoittavat erinomaista koulutetun
taiteilijan hallintaa. Hän ehkä sanoutui irti 1950-luvulla Japanin
taidemaailmasta, mutta hän siirtyi sen jälkeen New Yorkin
avantgardepiirien keskiöön.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>5. ”Kun meiltä loppuu sanat”</b></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
”Kun meiltä loppuu sanat, silloin meille on
oikeastaan aika helppo myydä mitä tahansa. Esimerkiksi pilkuilla
varustettuja pikkuisen ylihintaisia käsilaukkuja.” <b>Jonni Roos </b><i><a href="https://www.facebook.com/kulttuuricocktail/videos/1782355155317894/">Yayoi Kusama ja oudot näyt</a>,</i><b> </b>KulttuuriCoctail, Yle
</div>
<div class="western">
<br /></div>
Oikein. Meiltä loppuvat joskus sanat, mutta mitä tahansa voi sanallistaa, myös Yayoi
Kusaman osittain abstraktia taidetta, vaikka se saattaa aluksi tuntua
hankalalta. Taiteilijoihin liittyy joskus <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultti-ilmi%C3%B6">kultti-ilmiöitä</a> (<b>Joseph
Beuys</b>, <b>Andy Warhol</b>), sana <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultti">kultti</a></i>, joka on eräs monimutkaisen
kulttuuri-sanan juurista, tarkoittaa kunnioittamista tai palvelemista
kunnioittaen. Pop-kulttuurista tuttu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6palvonta">henkilöpalvontakaan</a> ei ole
vierasta nykytaiteen maailmassa.<br />
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Taiteen sanallistaminen on tärkeää,
koska silloin me erittelemme ja analysoimme sitä, mitä ja miten me
asioita taiteessa koemme. Ja tällä tavalla jokainen voi olla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taidekritiikki">taidekriitikko</a>.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdzl-bd3a9sT-LFEmnL808Ue3TSFDcUeiNzcNSCtTvS4zaB6lD4kJq3OJIZLVsVdagXN5RXINYPIj9iugc0StfWqolEfB-dZvZqcQpMpw25VHjTsJDZQjot_ZQmPGzsh_04DY05A/s1600/WP_20161006_10_16_00_Rich%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdzl-bd3a9sT-LFEmnL808Ue3TSFDcUeiNzcNSCtTvS4zaB6lD4kJq3OJIZLVsVdagXN5RXINYPIj9iugc0StfWqolEfB-dZvZqcQpMpw25VHjTsJDZQjot_ZQmPGzsh_04DY05A/s400/WP_20161006_10_16_00_Rich%255B1%255D.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Minä joka tein itsemurhan, 1977.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<br /></div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-13263786326948190772016-10-05T20:50:00.000+03:002016-10-05T21:13:07.923+03:00Kätevyys, kauneus ja jätepyörre<b>Tikke Tuura, Muovipuutarha <a href="http://www.stoa.fi/fi/tapahtumat/event/8BCA2C9350EB3BEDB284A6CB283DFEEB/Muovipuutarha">Stoan galleriassa</a> Helsingissä 5.10. -
5.11.2016.</b><br />
<br />
<a href="https://www.theguardian.com/environment/2016/oct/04/great-pacific-garbage-patch-ocean-plastic-trash">Eilen uutisoitiin</a>, että Tyynellämerellä kelluva roskalautta on
paljon pahempi kuin aikaisemmin on ajateltu, kun aluetta kartoittava
tutkimus löysi kalaverkkoja, muoviastioita ja muita hylättyjä
esineitä paljon aikaisemmin kuviteltua suuremman massan.
Tunnistuslento tehtiin tutkimuskäyttöön varustellussa C-130
Hercules lentokoneessa, jonka avulla havaittiin suuri, pääasiassa
muovijätteistä koostuva kasauma ”<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyynenmeren_j%C3%A4tepy%C3%B6rre">Tyynenmeren jätepyörteen</a>”
pohjoispuolella Havaijin ja Kalifornian välisellä merialueella.
<br />
<br />
Roskan tiheys on useita kertoja korkeampi kuin <a href="https://www.theoceancleanup.com/"><i>Ocean Cleanup</i></a>,
säätiö jota rahoittaa osittain Hollannin valtio muovin
poistamiseksi valtameristä, odotti löytävänsä edes alueen
sydämestä, johon suurin osa jätteestä on keskittynyt.
<br />
<br />
Lautan keskustan arvellaan olevan noin yhden miljoonan
neliökilometrin laajuinen (Suomen pinta-ala on 338 440
neliökilometriä) ja se ulottuu reuna-alueineen 3,5 miljoonaan
neliökilometriin. Roskahetteikön ulottuvuus vaihtelee jatkuvasti
sen jouduttua valtameren valtaviin pyörrevirtauksiin. Muovijätteiden
sopassa on sekä isompia esineitä, että mikromuovia, jota kalat
syövät ja joka siirtyy ravintoketjuun.<br />
<br />
<i>Ocean Cleanup</i> pyrkii torjumaan ongelmaa jättiläiskokoisella V:n
muotoisella puomilla, joka käyttäisi hyväksi meren virtauksia ja
suppiloisi kelluvaa roskaa tuutiksi. Sen prototyyppiä kokeillaan
ensi vuonna. Puomi ei pysty kuitenkaan suodattamaan kaikkea
levinnyttä roskaa. Asiantuntijan mukaan muovi on hyvin sitkeää. On
myös estettävä muovin joutuminen valtameriin jatkossa. Tarvitaan paremaa kierrätystä parempaa tuotesuunnittelua ja myös jonkin verran lainsäädäntöä.<br />
<br />
Muovisaasteen määrä paljastui vuonna 2014, kun alueella
tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että valtamerissä kelluu 5
triljoonaa muovikappaletta. Vuonna 2014 maailmassa tuotettiin 311
miljoonaa tonnia muovia, 20-kertaa enemmän kuin vuonna 1964.<br />
<br />
Aikaisemmin tänä vuonna julkaistun raportin mukaan ennustettiin,
että jos pikaisiin toimiin ei ryhdytä, vuonna 2050 valtamerissä on
enemmän muovia kuin kaloja.<br />
<br />
<b>Muovipuurtarha</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuIDovt2GKrPM3rjJZxApgRapuYFjuDAiPl5cxahz0IyToc63Tz7SR1FQ6zJ563543lAB-OxOSBX8bJ7zfUBuImeLlqgycm8_ZImFLlWBSeQzCGW6hCjWxX5HU4a_GU81zMs5Z8A/s1600/WP_20161005_16_31_02_Rich%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuIDovt2GKrPM3rjJZxApgRapuYFjuDAiPl5cxahz0IyToc63Tz7SR1FQ6zJ563543lAB-OxOSBX8bJ7zfUBuImeLlqgycm8_ZImFLlWBSeQzCGW6hCjWxX5HU4a_GU81zMs5Z8A/s400/WP_20161005_16_31_02_Rich%255B1%255D.jpg" width="400" /></a></div>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
Muovipuutarha on <b>Tikke Tuuran</b> kommentti suureen maailmanlaajuiseen
ongelmaan, jonka ratkaisut ovat kuitenkin ihmisten arjen ulottuvilla.
Hän on koonnut muovitaiteelliseen puutarhaan arkisia muoviesineitä
kodeista ja työpaikoilta. Apuna oli teollisen muotoilun
opiskelijoita ja ystäviä.<br />
<br />
Muoviesineiden yhdistelmistä koostetut asetelmat on nimetty
huumorilla höystetyn kasvitieteen tapaan, kuten <i>Sininen niitty</i>
(sekalaisia ajatuksia ja toiveita), <i>Harhaileva sinipiika</i> (yleinen
kodeissa), <i>Ystävän suru,</i> <i>Valorikko,</i> tai <i>Harmin tarhasta karanneita
pikku harmeja</i> tai <i>Unimajakka</i>, joka esiintyy vain saduissa.
<br />
<br />
Osa töistä viittaa löydettyihin esineisiin, kuten <i>Itä-Helsingin
katujen varsilta</i>. Erään esinekokonaisuuden keskellä nousee
valaistu Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan
pienoismalli, joka koostuu lääkepakkauksista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6vnzh-Af6wHWptxwSRj2XeD2KDhw-UafU_oin2NSvMFL1QnS2qfKWFM8wFlyKZr6aeUwwoxfqaBOzg1fM521afqT2DOTLr1HGE2E_G6_Po27njdwOOYaKndZ4uz4B_6Sw_pRNYw/s1600/WP_20161005_16_38_05_Rich%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6vnzh-Af6wHWptxwSRj2XeD2KDhw-UafU_oin2NSvMFL1QnS2qfKWFM8wFlyKZr6aeUwwoxfqaBOzg1fM521afqT2DOTLr1HGE2E_G6_Po27njdwOOYaKndZ4uz4B_6Sw_pRNYw/s400/WP_20161005_16_38_05_Rich%255B1%255D.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Muoviesineet ovat joko kertakäyttöön tai jotain tarkoitusta
varten suunniteltuja esineitä. Jos funktionalismi korosti esineiden
toimivuutta, käytännöllisyyttä ja yleispätevyyttä, muovista
valmistetut esineet ovat muotoilua, jota voisi kutsua
postfunktionalismiksi. Niiden käyttö on tarkkaan suunnattu, ja vain
harvoilla muovisilla kertakäyttöesineillä (poikkeuksena litran
jogurttisanko) on arvoa uudelleenkäytössä.
<br />
<br />
Ehkä juuri tästä syystä käytöstä poistetut, ylimääräiset
ja löydetyt muoviesineet osoittautuvat erinomaiseksi materiaaliksi
taiteessa. Näyttely havainnollistaa sitä, miten aikaamme kuvastavan
materiaalin, muovin estetiikka on eksessin, eli runsauden, paljouden
ja pitkien sarjojen estetiikkaa.<br />
<br />
Tikke Tuura dekonstruoi, eli järjestää ja ryhmittelee
muoviesineitä väreihin ja yhdistää niitä uusiin muotoihin. Hän
ilmentää orgaanista synteettisellä materiaalilla ja rakentaa
visionäärisiä, mielikuvituksellisia ympäristöjä, omia
pienoismaailmoja ite-taiteilijoiden tapaan.
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgozhuU9z1oJE5AA0SHfx4mpP9U1cHN4BoftiAUuvHpHPUASvP0kfQxNiqdxQM_pKt5hr0imAS9-B65mF3l-p7gt2KnGcPmbP6HRYroRDh_KXEjC9BF9Fiw31MSeNOLQO_9K6bgxQ/s1600/WP_20161005_16_34_03_Rich%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgozhuU9z1oJE5AA0SHfx4mpP9U1cHN4BoftiAUuvHpHPUASvP0kfQxNiqdxQM_pKt5hr0imAS9-B65mF3l-p7gt2KnGcPmbP6HRYroRDh_KXEjC9BF9Fiw31MSeNOLQO_9K6bgxQ/s400/WP_20161005_16_34_03_Rich%255B1%255D.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Jotkut installaatioiden esineistä on koostettu lasten leluista ja
lapsille suunnattujen tuotteiden kirkkaista väreistä. Tiiviissä
muoviesineissä on viatonta ja puuttumatonta, kovan ja pehmeän
välistä tunnelmaa.
<br />
<br />
<br />
Mutta näyttelyn osat on asennettu lattialle lauttamaisiksi
muodoiksi. Se viestii siitä, että muovi, tuo kätevä, sitkeä ja
värikäs materiaali on muodostumassa vakavaksi uhkaksi luonnolle ja
ihmisille.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmhm_CtvfcyhRE3v-g_AvGdDAT-XCNkNjhhHfZ3r3Vqz41-MQMum229K0d3Dh_yXPIbc5bvArqEM0yDDTJrdCHsZ9bO1PX8PHu15SO973hZ5mXhf7TigSnc7AKbdBQXNEoeZUC2g/s1600/WP_20161005_16_39_00_Rich%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmhm_CtvfcyhRE3v-g_AvGdDAT-XCNkNjhhHfZ3r3Vqz41-MQMum229K0d3Dh_yXPIbc5bvArqEM0yDDTJrdCHsZ9bO1PX8PHu15SO973hZ5mXhf7TigSnc7AKbdBQXNEoeZUC2g/s400/WP_20161005_16_39_00_Rich%255B1%255D.jpg" width="223" /></a></div>
<br />Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-87680667575555961012016-09-10T16:12:00.000+03:002016-09-11T17:31:04.048+03:00Korkealta paikalta 2: Maisemia ja raunioita<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSfgYKYNfotunpRLAZFYkMIV3IO5F9BjP_xmg-yM83cIrNU6o6y_w2JJ9f697QzWu0fa_6_bIg6CJy_cJ1NP5TOVUGbltgeH8zxFPbIF5M-CwvPRp1w38Id4a0utBfS0R6agPEjA/s1600/Korkealta-paikalta-logokuva.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSfgYKYNfotunpRLAZFYkMIV3IO5F9BjP_xmg-yM83cIrNU6o6y_w2JJ9f697QzWu0fa_6_bIg6CJy_cJ1NP5TOVUGbltgeH8zxFPbIF5M-CwvPRp1w38Id4a0utBfS0R6agPEjA/s400/Korkealta-paikalta-logokuva.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Ensimmäiseen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gjumri">Gjumriin</a> menevään <i><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Marshrutka">marshrutkaan</a></i>
eli pikkubussiin ei mahtunut taitettavaa polkupyörääni. Sain
odotella tunnin verran seuraavan bussin lähtöä helteessä
Jerevanin rautatieaseman takana olevalla alueella. Systeemi on se,
että vuoro lähtee, kun bussi on täynnä.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Matka Pohjois-Armenian Gjumriin kulkee halki
vuoristomaisemien. Kuivasta maasta on vaikea erottaa, mikä
maaperässä on kalliota ja kiveä, mikä eloperäistä. Usein kivet
ikään kuin työntyvät esiin maasta, muodostaen maisemaan
arvaamattomia, sattumanvaraisia ja mystisiäkin piirteitä. Bussi
pysähtyy välillä, kioskista voi ostaa viileää vettä ja myös
auton vuotava jäähdytin saa nestettä.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Pohjoista kohti tultaessa vuoristomaisema
jyrkkenee ja vähitellen tien varrella alkaa näkyä vilja- ja
heinäpeltoja. Näen auton ikkunasta myös lehmä- ja lammaslaumoja
paimenineen.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="western">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnoasQByzIUuI618nXuVB8C2fOYfm9NO_zrP2uQE9oEbk07aR_zG6lae7s2bqleCYKBxu_DBUdBW2AnGp9ptvkQAwF1YeCA27DHuvSo2TVnlZCjekuohzQkJeLRvgArHUde3cEGA/s1600/lampaat3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnoasQByzIUuI618nXuVB8C2fOYfm9NO_zrP2uQE9oEbk07aR_zG6lae7s2bqleCYKBxu_DBUdBW2AnGp9ptvkQAwF1YeCA27DHuvSo2TVnlZCjekuohzQkJeLRvgArHUde3cEGA/s400/lampaat3.jpg" width="400" /></a></div>
<br /></div>
<div class="western">
Gjumrin keskustassa pysähdyn ihailemaan uudelleen
rakennetun kirkon vieressä olevia<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Khat%C5%A1kar"> <i>khatškareita</i></a> eli ristikiviä.
Huomaan runsaasti koristellussa kivissä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Armenian_risti"><i>armenian risti</i>n</a>.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuuZUI4fbsZfDGFOmKHBocYGIXuh5IBCqkhUYJpjYu0s-Or6dchARsCkCKXfLuf4r8_0H-BfCtXPfyOn690q5HdahpxNUt5sRhBAa3Vx45Ny18yieMBr4k8dxp-Cpckab26pKknA/s1600/WP_20160825_18_00_42_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuuZUI4fbsZfDGFOmKHBocYGIXuh5IBCqkhUYJpjYu0s-Or6dchARsCkCKXfLuf4r8_0H-BfCtXPfyOn690q5HdahpxNUt5sRhBAa3Vx45Ny18yieMBr4k8dxp-Cpckab26pKknA/s400/WP_20160825_18_00_42_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Poljen kaupungin läpi kohti sen pohjoisreunassa
olevaa suurehkoa aukiota. Sen keskellä nousee keltaisesta kivestä Samvel Petrosyanin veistämä, vuonna 2000 valmistunut suuri kaarellinen veistosrakenne Sen edessä on <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Aznavour">Charles Aznavourin</a></b> pronssinen näköispatsas.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgx9hwD1tD69Mbbyq5odAtYmjt1CXMm0qU48GyiqDYqZJ-BRzwWBbwRwGAgZA9s1wkZhKOT6CqG2DELfcB4NWBm0Z46WNQnaZheAEoEHNyhJyeHMg1HYljRvCj6-5yjQR3ZTyFmOA/s1600/WP_20160827_08_14_05_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgx9hwD1tD69Mbbyq5odAtYmjt1CXMm0qU48GyiqDYqZJ-BRzwWBbwRwGAgZA9s1wkZhKOT6CqG2DELfcB4NWBm0Z46WNQnaZheAEoEHNyhJyeHMg1HYljRvCj6-5yjQR3ZTyFmOA/s400/WP_20160827_08_14_05_Rich+%25282%2529.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Näin Gjumrin kaupunki kunnioittaa maailmankuulua
Ranskan armenialaista laulajaa, säveltäjää ja näyttelijää, joka käynnisti
erään vuonna 1988 tapahtuneen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Spitakin_maanj%C3%A4ristys">Armenian maanjäristyksen</a> jälkeisen
hyväntekeväisyyskampanjan. Gjumri – joka oli nimeltään
Leninakan vuosina 1924–1991 – on eräs Pohjois-Armenian luonnononnettomuudesta kärsineistä kaupungeista. Sen väkiluku oli
kasvanut 200 tuhanteen ennen maanjäristystä, jossa kuoli 25 000
ihmistä.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Matkaopaskirjallisuuden mukaan toipuminen
maanjäristyksestä kesti kauan. Tilapäisistä asunnoista on päästy
eroon 2000-luvun alussa, mutta Gjumrin jalkakäytävät ja sivukadut
ovat surkeassa kunnossa. Siellä täällä näkyy rakennusten
raunioita, jotka ovat ikään kuin onnettomuuden muistomerkkejä.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnI0z2gh4tKzeCJ680ZV1GTKeDR0W9vIYTM4vJ844IF2DUJMyQMXyR60zftvVXm7ytz4PwsDXoXQS9rXpV-pVTWtKfIThijVIrZYFGbFpoNhx0yiz8Cq85LpSWXa6fZuJMaGl9Lg/s1600/WP_20160825_18_14_44_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="321" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnI0z2gh4tKzeCJ680ZV1GTKeDR0W9vIYTM4vJ844IF2DUJMyQMXyR60zftvVXm7ytz4PwsDXoXQS9rXpV-pVTWtKfIThijVIrZYFGbFpoNhx0yiz8Cq85LpSWXa6fZuJMaGl9Lg/s400/WP_20160825_18_14_44_Rich+%25282%2529.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu-9paDC-ao0gJQ7IhH_8BSpDl7GeUUi_frNRdIdE2d4MvkPV6_CFxbxHe5TTLJhIcki9m_hV_3zJ_-iqfRLA5bijwvK9tI2a0HENJhnhjevR80ngoefP3ocg5LxZ9NCBx1urjhg/s1600/WP_20160826_19_30_05_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu-9paDC-ao0gJQ7IhH_8BSpDl7GeUUi_frNRdIdE2d4MvkPV6_CFxbxHe5TTLJhIcki9m_hV_3zJ_-iqfRLA5bijwvK9tI2a0HENJhnhjevR80ngoefP3ocg5LxZ9NCBx1urjhg/s400/WP_20160826_19_30_05_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Majoitun viehättävään ja rauhalliseen,
esikaupunkialueella olevaan B&B majoituspaikkaan. Seuraavana
päivänä pyöräilen ulos kaupungista, ensin Venäjän armeijan
tukikohdan ohi tielle, joka kulkee viivasuoraan noin kymmenen
kilometriä luoteeseen.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Tien varrella erään kylän liepeillä huomaan
pienen, kivestä tehdyn rakennuksen, jonka katolla on risti. Pysähdyn
hörppäämään vettä sen edessä olevasta juomapaikasta ja
pistäydyn sisällä, jossa on erilaisia ikonikuvia ja uskonnollisia
matkamuistoja. </div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTEOTLtWjT18N9eUkZcgk3prUSFu4aFK3LqUmJv9Qfwm7BC7O0uyFUv6BqtmMI64rOueqVQLdI6vYtCim1Ku0IFLLU3E6ZoyDM93z1HkWDPNHEzYlVesN0gRcP7qSGLuNqFhJJHA/s1600/WP_20160826_10_27_59_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTEOTLtWjT18N9eUkZcgk3prUSFu4aFK3LqUmJv9Qfwm7BC7O0uyFUv6BqtmMI64rOueqVQLdI6vYtCim1Ku0IFLLU3E6ZoyDM93z1HkWDPNHEzYlVesN0gRcP7qSGLuNqFhJJHA/s400/WP_20160826_10_27_59_Rich.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Ketään ei ole paikalla, mutta ilmeisesti matkailija voi ottaa kuvan mukaansa ja jättää rahat kirstuun.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPf0mGRqm2sjv2VkGmh-POcy9xFBG8ydUo4_CBxEFul1mZ9b_0OqFMcgEMdnlts1VB6lqeZ5AOsAKIzD7WPVmwFArp_8vF57fhOR-YK2spaO0qVUPALSdslyKOXYM7xb7eU2bSIA/s1600/WP_20160826_11_30_22_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPf0mGRqm2sjv2VkGmh-POcy9xFBG8ydUo4_CBxEFul1mZ9b_0OqFMcgEMdnlts1VB6lqeZ5AOsAKIzD7WPVmwFArp_8vF57fhOR-YK2spaO0qVUPALSdslyKOXYM7xb7eU2bSIA/s400/WP_20160826_11_30_22_Rich.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Suoran päässä kurvaan vasemmalle kääntyvälle
tielle. Jyrkännettä alas kiemurtelevalta tieltä avautuu maisema
alas laaksoon, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Marmashen_Monastery">Marmashenin</a> keskiaikaiselle luostarialueelle. Tien mutkassa kohtaan taas khatškarin.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgphqwbLkKHpWuZX2ItTyPWJPgrr6HKFvgE1qeXquHyB8oU-Zjr3PWQQPmhyr8-v0QWnzbKubPD5RMWSQjDbzwd-tch1vcmoJhq4iMlWhXvH6GqD-SbQaUfvMQdIpFSe-nSP9QbWg/s1600/WP_20160826_12_07_26_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgphqwbLkKHpWuZX2ItTyPWJPgrr6HKFvgE1qeXquHyB8oU-Zjr3PWQQPmhyr8-v0QWnzbKubPD5RMWSQjDbzwd-tch1vcmoJhq4iMlWhXvH6GqD-SbQaUfvMQdIpFSe-nSP9QbWg/s400/WP_20160826_12_07_26_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Laaksossa on kolme - tai oikeastaan kaksi ja puoli - ristikupolikirkkoa ja
lähistöllä on kaksi muuta täysin tuhoutuneina. Tämä
1000-luvulta peräisin oleva kokonaisuus sijaitsee joen varrella
kumpuilevassa maastossa. Padottu joki ja sen vieressä
oleva hedelmätarha tuo maisemaan viehättävää puistomaisuutta. </div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjv4_eiducwHhgYSjbfTjIloTcGfA3Q3w-rrOw5hcXzCHdhY830DFdoSL62T__ytXtS7VvM7yeLmttIBykHKqgQJ92jp89gp6MiYHkeF0NVR0xM1isPpPNcEhJRJbF-gFkRMg9-4g/s1600/WP_20160826_12_56_36_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjv4_eiducwHhgYSjbfTjIloTcGfA3Q3w-rrOw5hcXzCHdhY830DFdoSL62T__ytXtS7VvM7yeLmttIBykHKqgQJ92jp89gp6MiYHkeF0NVR0xM1isPpPNcEhJRJbF-gFkRMg9-4g/s400/WP_20160826_12_56_36_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Joen toisella puolen huomaan lammaslauman painautuneena toisiinsa paksuine turkkeineen iltapäivän helteessä.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtqDo030wLOtkNILH7m1FpT63s5Fu9zpi5sHobx4qSQob2LzLQImOYSKNrMpngUo1Enlj47rrBGuHyRg0fMNlHNnR-J3qLurxV0WK2NgNQ_YbNtWBgNhyphenhyphenDz0xqw5A1MnvAKYMHdg/s1600/WP_20160826_12_50_56_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtqDo030wLOtkNILH7m1FpT63s5Fu9zpi5sHobx4qSQob2LzLQImOYSKNrMpngUo1Enlj47rrBGuHyRg0fMNlHNnR-J3qLurxV0WK2NgNQ_YbNtWBgNhyphenhyphenDz0xqw5A1MnvAKYMHdg/s400/WP_20160826_12_50_56_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Mieleeni tuli se, miten vastaavissa
keskiaikaisissa raunioissa ja maisemissa syntyi muinoin Englannissa
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pittoreski"><i>pittoreskin</i></a> käsite. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQNJ9IdjPlvBXYHl4HcBytTCDQ35X5spJ_MppridMTkjAGOxMiZTT2DG0rQFQQyZTLD7VKYxB2_cJpVi3qS93RXg5lHZ50Y9DHJR42iiip48gn8tvRb9RksTeUQ-eFvRneo6n7wQ/s1600/WP_20160826_12_42_32_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQNJ9IdjPlvBXYHl4HcBytTCDQ35X5spJ_MppridMTkjAGOxMiZTT2DG0rQFQQyZTLD7VKYxB2_cJpVi3qS93RXg5lHZ50Y9DHJR42iiip48gn8tvRb9RksTeUQ-eFvRneo6n7wQ/s400/WP_20160826_12_42_32_Rich.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Sisiliskot juoksentelevat iloisesti pitkin punaisesta ja kellertävästä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuffi">tuffista</a> eli laavakivestä rakennetun kirkon seiniä.</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCkSL6gl2eyTIe99NkzS4i_UbjZE99jnO5k70FhFfo-FgnuKZZmTZbHJH3TUgigYd84VxbOeHwnjE65swxI8Js_YHeew7betGOAv4bg8OErylb3x0koaFLqoJVQKD7Jnc_ExrO7g/s1600/WP_20160826_13_18_46_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCkSL6gl2eyTIe99NkzS4i_UbjZE99jnO5k70FhFfo-FgnuKZZmTZbHJH3TUgigYd84VxbOeHwnjE65swxI8Js_YHeew7betGOAv4bg8OErylb3x0koaFLqoJVQKD7Jnc_ExrO7g/s400/WP_20160826_13_18_46_Rich.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Molemmat eheistä kirkoista toimivat kirkkorakennuksina. Matkailija voi sytyttää kynttilän, tummuneiden
kirkkojen paksujen seinien sisällä on hämärää ja tunnelma
harras.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhAcbhsjB0BSV5GJOooieJCBtjbSbwk9k33N3fscbxsxwh7s5-c099_2E_PIANChTQmePnpQ5Vhz0P_25-8PfsCJLlAFngmhb8hAmNtMlel-ph1iLvLcoZBvzesLkSA4n1IDWpTA/s1600/WP_20160826_12_58_15_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhAcbhsjB0BSV5GJOooieJCBtjbSbwk9k33N3fscbxsxwh7s5-c099_2E_PIANChTQmePnpQ5Vhz0P_25-8PfsCJLlAFngmhb8hAmNtMlel-ph1iLvLcoZBvzesLkSA4n1IDWpTA/s400/WP_20160826_12_58_15_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Talutan polkupyörän ylös rinnettä, sillä
huonokuntoista tietä on mahdoton ajaa. Pysähdyn vielä kerran
ihailemaan mieleen painuvaa maisemaa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL30wB3Uh96V8NPQthiygd8nXEHPBwFdN-Q6SIApTkb5w8mNAkEpLyc18LcXJzf2QMClPTaXmIKih0HFaTvI5TPw6ofjg9OWrSI61WFaY_l_JnTCr8ScedTFhpeodN_4vsOGN-_w/s1600/WP_20160826_13_31_13_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL30wB3Uh96V8NPQthiygd8nXEHPBwFdN-Q6SIApTkb5w8mNAkEpLyc18LcXJzf2QMClPTaXmIKih0HFaTvI5TPw6ofjg9OWrSI61WFaY_l_JnTCr8ScedTFhpeodN_4vsOGN-_w/s400/WP_20160826_13_31_13_Rich+%25282%2529.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Huomaan paluumatkalla olevan kylän varressa taas khatškaria muistuttavan muistomerkin. Armenian ristiä ei siihen kiveen ole kaiverrettu, vaan sen sijaan Neuvostotähti ja vuosiluvut 1941-1945.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPmckXttZc_xgOAAHg20Pz8bDyq4bUXydc0eUaLOHP9OBt4fNH3YdlYz27j_qx3krG_m4HeqzbaKUAUiHLSxpzzyg2df2U7hq2yvbeImZMEYmaA-Dk0dDj6bKNHUdflfx1ryx37w/s1600/WP_20160826_11_49_40_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPmckXttZc_xgOAAHg20Pz8bDyq4bUXydc0eUaLOHP9OBt4fNH3YdlYz27j_qx3krG_m4HeqzbaKUAUiHLSxpzzyg2df2U7hq2yvbeImZMEYmaA-Dk0dDj6bKNHUdflfx1ryx37w/s400/WP_20160826_11_49_40_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Ja paluumatkalla, pitkän suoran varrella
romanttisia ajatuksiani raunioista ja pittoreskista karistavat toisenlaiset rauniot. Vasten vuoriston taivaanrantaa tasangolla olevien asuintalojen rungot muistuttavat siitä, miten lähellä
ja nopeasti tapahtuvina katastrofeina voivat olla vaara, tuho ja
kuolema. </div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_vz0lhwiJ4MuZPxCvfKwxiUkGwHaS4hfHb_lPG3xq4pMuIIlvHklZx0LhnVT-l_4l6ixPbeJ5dpMQJOoBw0rxghTAOZauYpAlg_OUYK-eGsNNQ-wAjNrna-OltepVkjA4lNEzLA/s1600/WP_20160826_14_05_04_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_vz0lhwiJ4MuZPxCvfKwxiUkGwHaS4hfHb_lPG3xq4pMuIIlvHklZx0LhnVT-l_4l6ixPbeJ5dpMQJOoBw0rxghTAOZauYpAlg_OUYK-eGsNNQ-wAjNrna-OltepVkjA4lNEzLA/s400/WP_20160826_14_05_04_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Seuraavana aamuna matkustan taksilla halki Pohjois-Armenian vuoristoseudun. Huomaan latinalaisilla kirjaimilla kirjoitetun tienviitan kaupunkiin, joka tuhoutui vuoden 1988 onnettomuudessa täysin.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Spitak"> Spitak </a>oli lähinnä maanjäristyksen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Episentrumi">episentrumia</a>.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzVmiVf_IXy6HRwaLl0VcbdsU5AWkR4rEPHkL3WIUVMkgFypnS6LPYGUigKmqxgS3_Qe1sviav6qiQHgDaDH4szQZH9rSecGr-RvAMxWORwfUrwTjY_ySNCSBA-74Jc6mD0Uxiqg/s1600/WP_20160827_09_31_54_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzVmiVf_IXy6HRwaLl0VcbdsU5AWkR4rEPHkL3WIUVMkgFypnS6LPYGUigKmqxgS3_Qe1sviav6qiQHgDaDH4szQZH9rSecGr-RvAMxWORwfUrwTjY_ySNCSBA-74Jc6mD0Uxiqg/s400/WP_20160827_09_31_54_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<br />
<br />
<ul>
<li><a href="http://kulttuurinavigaattori.blogspot.fi/2016/08/korkealta-paikalta-1-jerevanin-konkaalla.html" style="text-align: center;"><b>Korkealta paikalta 1: Jerevanin könkäällä</b></a></li>
</ul>
</div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-79790845022389555612016-08-25T22:50:00.000+03:002016-08-25T23:09:45.099+03:00Korkealta paikalta 1: Jerevanin könkäällä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3ZDEaxuCBvRYGEsxtacWCiQALWtShDKet1UmHgS5mwgrOz79fYIAVFleSxIThL4Oci5UPY7YO3TO1876LNDYNMb6vYY-JfWlW8khmLUtIhvm4sFFyECbS1L9rdHo0jRV1BCOOEw/s1600/Korkealta-paikalta-logokuva.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3ZDEaxuCBvRYGEsxtacWCiQALWtShDKet1UmHgS5mwgrOz79fYIAVFleSxIThL4Oci5UPY7YO3TO1876LNDYNMb6vYY-JfWlW8khmLUtIhvm4sFFyECbS1L9rdHo0jRV1BCOOEw/s400/Korkealta-paikalta-logokuva.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Jerevanin Kentronin eli
keskikaupungin reunalla olevaan rinteeseen on rakennettu
arkkitehtoninen ja veistoksellinen kokonaisuus. Teoskokonaisuutta
kutsutaan Kaskadiksi, joka voi tarkoittaa vesiputousta, köngästä
tai tapahtumasarjaa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqLwmeDGMTXYC0UPZTU5j8GjbjqgkJkjdnlj5Wi0nQgx28WzVYCMBDCsoW5wuJyFy_D8s4gclQiOwFwWCRSFU-GocMmrw6mhmXCM2po4ePfaa41_9bLVqruVvA9hgq25QA5XoGOw/s1600/WP_20160824_09_16_56_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqLwmeDGMTXYC0UPZTU5j8GjbjqgkJkjdnlj5Wi0nQgx28WzVYCMBDCsoW5wuJyFy_D8s4gclQiOwFwWCRSFU-GocMmrw6mhmXCM2po4ePfaa41_9bLVqruVvA9hgq25QA5XoGOw/s400/WP_20160824_09_16_56_Rich.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yleiskuva Kaskadialueeseen.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<span lang="fi-FI">Kokonaisuuden alin osa
valmistui vuonna 1971 ja viimeinen 1980. Kokonaisuuden sunnitteli
kolme arkkitehtia, <b>Jim Torosyan</b>,<b> Aslan Mkhitaryan</b> ja <b>Sargis
Gurzadyan</b>. Pikaisesti kuvista vilkaistuna kokonaisuus muistuttaa betoniarkkitehtuuria, mutta paikan päällä katsojalle
selviää, että rakennusmateriaali on hienoa vaaleaa,
ruskeatäpläistä ja huokoista kiveä, </span><span lang="fi-FI">ikäänkuin
samottimassaa. </span><span lang="fi-FI"> Veistoksellisen rakenteen
julkisivut ovat voimakkaasti suurennettuja, art decoa muistuttavia
ornamentteja ja sen yksityiskohtia ovat mielikuvitukselliset
sivuportaat, suihkut ja istutukset.</span></div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhU8g0LZ5V1cj8MSYTp2ZccCs9wdk-iL0sSVRPeH9SvW2JYapkvab9ZJVirw9G_tKDzxqPgmoETMbPOkhBqZn9NAKfJj3OepP5hcLHdyKGduTa3QKs4STcFeEWL5K1FqYHt0UKwyg/s1600/WP_20160824_09_24_48_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhU8g0LZ5V1cj8MSYTp2ZccCs9wdk-iL0sSVRPeH9SvW2JYapkvab9ZJVirw9G_tKDzxqPgmoETMbPOkhBqZn9NAKfJj3OepP5hcLHdyKGduTa3QKs4STcFeEWL5K1FqYHt0UKwyg/s400/WP_20160824_09_24_48_Rich.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI"><br /></span></div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCK28wEy-eCouN2P_WJTuHvfneZiabtt5hIonLr_jQ7TtGJtMQUyV-B6pJsTszw9swWGQFawdKTgGDJZteomPazHCjnXcKksJZlwTTcwCCX0zFwFh-0V1WHOPl_nU2n7cw7z6YKg/s1600/WP_20160824_10_10_23_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCK28wEy-eCouN2P_WJTuHvfneZiabtt5hIonLr_jQ7TtGJtMQUyV-B6pJsTszw9swWGQFawdKTgGDJZteomPazHCjnXcKksJZlwTTcwCCX0zFwFh-0V1WHOPl_nU2n7cw7z6YKg/s400/WP_20160824_10_10_23_Rich.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="western">
<br />
<br /></div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI">Rakenteen ylle nousee Neuvostoajan betonibrutalismia edustava näköalatasanne, jossa voi
nähdä myös sosialistisen yhteiskunnan jäänteen, kontrollitornin. </span><br />
<span lang="fi-FI"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAmVg1lLgc5Nr6VefXbRuSTqjaL2rY0abBtVkJEUjC4s6rk7dUaQ_kr-tCx9lem_qg0YK0Ex97invU4uBM8hqSkdStIofkxzfipmP1_f3DA-lSwsy6ydGcf0HQP0A5kGgPcVyIww/s1600/WP_20160824_10_10_16_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAmVg1lLgc5Nr6VefXbRuSTqjaL2rY0abBtVkJEUjC4s6rk7dUaQ_kr-tCx9lem_qg0YK0Ex97invU4uBM8hqSkdStIofkxzfipmP1_f3DA-lSwsy6ydGcf0HQP0A5kGgPcVyIww/s400/WP_20160824_10_10_16_Rich+%25282%2529.jpg" width="225" /></a></div>
<span lang="fi-FI"><br /></span>
<span lang="fi-FI"><br /></span>
<span lang="fi-FI">Näköalatasanteen huipulla on suuri, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Embleemi">embleemiin</a> tai symboliin
päättyvä pylväs. Sen alaosassa on eräs Armenian ikivanhoista
symboleista, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Armenian_eternity_sign">ikuisuuden pyörä</a>.</span></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjenarcBpE8rtEeUiZqFdIJXelpLycdub90KAUC1DawIdTWkgPmhg9JZgz4pa-_tHjD3xWsJLEjgfskOcyI3EwjdEwSiMmUTWxGqaeTnqi4m57qqiIMavuJnMkk3bb8NUs6_Te-nw/s1600/WP_20160824_09_57_47_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjenarcBpE8rtEeUiZqFdIJXelpLycdub90KAUC1DawIdTWkgPmhg9JZgz4pa-_tHjD3xWsJLEjgfskOcyI3EwjdEwSiMmUTWxGqaeTnqi4m57qqiIMavuJnMkk3bb8NUs6_Te-nw/s400/WP_20160824_09_57_47_Rich+%25282%2529.jpg" width="225" /></a></div>
<div class="western">
<br />
<br /></div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI">Kaskadialue on veistospuisto.
Tunnistin teosten joukosta walesilaisen <b>Barry Flanagan</b>in (1941-2009)
kummalliset jänistä muistuttavat hahmot ja brittiveistäjä <b>Lynn
Chadvik</b>in (1914-2003) abstraktit sommitelmat. Kolumbialaisen <b>Fernado
Botero</b>n tukevat hahmot vartioivat täälläkin paikkoja, kuten
useissa suurkaupungeissa. </span>
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxlOGhKWr4T6ioFKeC85rSazlUZrlsm46yOf0ch8LqTkSRWmq5xs6SqBIRk4lxzZEGOdhyphenhyphenlTlDvtgRIrVoqP0RG1WPebCzO6KUOh4BYaTQXwy1auwMdJRkhZ6IalpBO1SoTZkDrA/s1600/WP_20160824_09_22_14_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxlOGhKWr4T6ioFKeC85rSazlUZrlsm46yOf0ch8LqTkSRWmq5xs6SqBIRk4lxzZEGOdhyphenhyphenlTlDvtgRIrVoqP0RG1WPebCzO6KUOh4BYaTQXwy1auwMdJRkhZ6IalpBO1SoTZkDrA/s400/WP_20160824_09_22_14_Rich+%25282%2529.jpg" width="225" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Fenando Botero, Gatto, 1999.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<span lang="fi-FI">Tunnistin joukosta myös <b>Robert
Indiana</b>n Love-veistoksen, kuten myös kiinalaisen <b>Yue Minjun</b>in
teräsveistoksen kasvonilmeet. </span></div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtTzLBdfP128FP3TwhrGznHXoHXZWtI9zAkCBCZZZDu2kg6xv42cHCFJi4vW2pR1NNWpFoWPM73kjk0fm3CVBB7pCK1lK40BUIgVOGR0r-oLr342AAWOjx5fd0mREaMAsDOpeDow/s1600/WP_20160824_09_39_08_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtTzLBdfP128FP3TwhrGznHXoHXZWtI9zAkCBCZZZDu2kg6xv42cHCFJi4vW2pR1NNWpFoWPM73kjk0fm3CVBB7pCK1lK40BUIgVOGR0r-oLr342AAWOjx5fd0mREaMAsDOpeDow/s400/WP_20160824_09_39_08_Rich+%25282%2529.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yue Minjun, Nimeämätön.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
Mukana on myös yksi leijona-aiheinen
teos eteläkorealaiselta<b> Ji Young-Ho</b>lta. Siinä on käytetty samaa
tekniikkaa kuin virolaisen, Suomessa asuvan <b>Villu Jaanisoo</b>n joissakin
teoksissa, yhteen nivottuja vanhoja autonrenkaita.</div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb-D6Ol8jW3xuysL7RlI5750V_PnvJgMsEy8PoIn3esaTClt3-lt3lHWUNepoO9T-2Zt-DW7LwU_jkYhkCbrXcd10iHzUCiqKva6_qILexhM8sPQcKRvk-crjLxA3KwlCBD3fGEQ/s1600/WP_20160824_09_35_00_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb-D6Ol8jW3xuysL7RlI5750V_PnvJgMsEy8PoIn3esaTClt3-lt3lHWUNepoO9T-2Zt-DW7LwU_jkYhkCbrXcd10iHzUCiqKva6_qILexhM8sPQcKRvk-crjLxA3KwlCBD3fGEQ/s400/WP_20160824_09_35_00_Rich+%25282%2529.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ji Yong-Ho, Leijona 2, 2008.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<a href="https://www.blogger.com/null" name="firstHeading"></a><span lang="fi-FI">Kokoelma
kuuluu amerikkalaisarmenialaisen <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Gerard_Cafesjian">Gerard Cafesi</a></b></span><span lang="fi-FI"><b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Gerard_Cafesjian">j</a></b></span><span lang="fi-FI"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Gerard_Cafesjian"><b>ani</b>n</a>
(1925-1913) säätiön kokoelmaan, kuten myös rakennelman alla oleva
Cafesijan taidekeskus. Jos ei jaksa kiivetä rakennelman portaita,
voi ylös nousta myös museon aulassa, </span><span lang="fi-FI">maanalaisia
</span><span lang="fi-FI">rullaportaita pitkin. Myös portaiden
vieressä olevilla tasanteilla oli veistoksia, muun muassa
brittiveistäjä <b>Richard Cresswell</b>in Perhosistuin.</span></div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9gL4NJgTWyf_HKCGNH-9OrKM4qoX5Dpy4ho8lYDNGvo4Xxf2zWHjrgHpPVo6dMALQDDVSLtoqSuWXxiUrBXD06ODYgW_jojSdLEkoCHNcF_ePwBYJr6OrDu76rTDuFcyjZfpp9Q/s1600/WP_20160824_10_26_42_Rich+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9gL4NJgTWyf_HKCGNH-9OrKM4qoX5Dpy4ho8lYDNGvo4Xxf2zWHjrgHpPVo6dMALQDDVSLtoqSuWXxiUrBXD06ODYgW_jojSdLEkoCHNcF_ePwBYJr6OrDu76rTDuFcyjZfpp9Q/s400/WP_20160824_10_26_42_Rich+%25282%2529.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Richard Cresswell, Perhosistuin.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
Cafesijanin
kokoelma Jerevanissa on maailmanluokan veistostaidetta.
Kansainvälisen nykytaiteen kuumimmista nimistä se ei koostu, mutta
kokonaisuus on hyvin vahva tilallinen ja veistokselinen kokemus. Sen
kruunaa valtava tilakokemus, maisema yli Jerevanin kaupungin, jonka
taustalla voi nähdä kuumana kesäpäivänäkin lumihuippuisen
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ararat">Ararat</a>-vuoren.</div>
<div class="western">
<span lang="fi-FI"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7uGdbaG9zpdhr69sqX5S_OhWrUI0S8YhckW0_gPNbsWOchaZj_HbKerTiDnnfFYkrNUon6DbSKzj-gmrmNQTGGAyX0mZwoVtLVb1lqklVFc8WuCQIIXEmrTIhtbZca6pA8cQTww/s1600/WP_20160824_09_45_41_Rich+%25282%2529+%25281%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7uGdbaG9zpdhr69sqX5S_OhWrUI0S8YhckW0_gPNbsWOchaZj_HbKerTiDnnfFYkrNUon6DbSKzj-gmrmNQTGGAyX0mZwoVtLVb1lqklVFc8WuCQIIXEmrTIhtbZca6pA8cQTww/s400/WP_20160824_09_45_41_Rich+%25282%2529+%25281%2529.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Englantilaisen David Martinin Sukeltajat ovat Kaskadien veistospuiston ylätasanteella. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<span lang="fi-FI"><br /></span></div>
<div class="western">
</div>
<br />
<div class="western">
<br />
<br /></div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-27620011643751697622016-05-15T21:45:00.001+03:002016-05-16T13:07:37.777+03:00Nykytaiteen fotogeenisillä juurilla<div class="western">
<b>*<a href="http://kumu.ekm.ee/fi/syndmus/force-majeure-tarinoita-virolaisen-taiteen-tuhoutumisesta-ja-katoamisesta-2/">Fotorealismi</a>.
50 vuotta hyperrealistista maalausta 18.3.–12.6.2016 </b></div>
<div class="western">
<b>*<a href="http://kumu.ekm.ee/fi/syndmus/kumun-hitteja-nykytaidetta-viron-taidemuseon-kokoelmasta-2/">Kylmä
katse</a>. Hyperrealismin variaatioita Viron taiteessa
13.5.–9.10.2016 Kumussa Tallinnassa</b></div>
<div class="western">
<b><br /></b></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9vpHrcWpMdiqVeaYKSxJGDW3jok_ngo2-ro36L8tkslTimHRBYe4PO9YkK2lFmP8mzQgYNHEhUV4dRuelmH8ABIDoNZLUPYaBYsM_oINkU9oQMUTptg4qt5VA_XvSW8atqS3pGw/s1600/t2_miljard_kilk_parnu_linna_motiiv_1983.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="272" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9vpHrcWpMdiqVeaYKSxJGDW3jok_ngo2-ro36L8tkslTimHRBYe4PO9YkK2lFmP8mzQgYNHEhUV4dRuelmH8ABIDoNZLUPYaBYsM_oINkU9oQMUTptg4qt5VA_XvSW8atqS3pGw/s400/t2_miljard_kilk_parnu_linna_motiiv_1983.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Miljard Kilk, Aihe Pärnusta, 1983.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Neuvostoliiton taide-elämä kohtasi 1960-luvun
lopulla paradoksin. Jotkut taiteilijat alkoivat omaksua lännessä
muotiin tullutta suuntausta, jossa ideana oli soveltaa valokuvauksen
menetelmiä maalaustaiteeseen. Neuvostoideologian kiusana olivat
olleet jo pitkään erilaiset abstraktin taiteen ja muut ei-toivotut
suuntaukset. Nyt taiteilijat alkoivat tehdä maalauksia, joissa
todellisuus esitettiin tarkemmin ja realistisemmin kuin konsanaan
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_realismi">sosialistisen realismin</a> unelmateollisuuden esittämä maailma.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fotorealismi">Fotorealismi</a>, hyperrealismi tai superrealismi –
kaikkia näitä sanoja käytettiin suuntauksesta – oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pop-taide">pop-taiteen</a>
lapsi. Äärettömän pikkutarkoista siveltimenvedoista koostuvat
maalaukset kiinnittivät huomiota esineisiin, arjen tapahtumiin ja
näkymiin. Toisin kuin vaistomaisen, lavean, abstraktin ja
maalauksellisen henkisyyden edustajat, materialistiset fotorealistit
halusivat esitellä käsityömäisiä taitojaan kuvatessaan
heijastuksia kiiltävässä auton pinnassa tai ikkunassa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnvg2Yxvk2V1x1Tbp_mYBJkjZtmzEhzIF29lttIVuQBoQvwPqQMKMSj4Yaja_Vr7zrJ91dcW6glSxZTV6mRPG75tA-9xIE9sTOndAEkR2mBwOjKaa-ug7dgGNrAdHr8zE9iKgPZA/s1600/t2_richard_estes_car_reflections_1969.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnvg2Yxvk2V1x1Tbp_mYBJkjZtmzEhzIF29lttIVuQBoQvwPqQMKMSj4Yaja_Vr7zrJ91dcW6glSxZTV6mRPG75tA-9xIE9sTOndAEkR2mBwOjKaa-ug7dgGNrAdHr8zE9iKgPZA/s400/t2_richard_estes_car_reflections_1969.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Richard Estes, Car Reflections, 1969.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Suomeen fotorealismi rantautui vuoden 1974 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ars-n%C3%A4yttelyt">Ars74</a>-näyttelyssä. Siinä oli esillä amerikkalaisia ja
länsieurooppalaisia fotorealisteja. <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Harald_Szeemann">Harald Szeemanin</a></b>
kuratoimassa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Documenta">Kasselin Documentassa</a> vuonna 1972 fotorealismi oli ollut
vahvasti esillä. Fotorealismin lisäksi Ars 74:ssa oli paljon
länsimaisen taiteen muitakin ajankohtaisia suuntauksia ja edustajia, muun muassa <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gerhard_Richter">Gerhard Richter</a></b> ja <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Christian_Boltanski">Christian Boltanski</a></b>.
Toisin kuin suomalaiset järjestäjät olivat toivoneet,
Neuvostoliitto ja DDR kieltäytyivät osallistumasta Arsiin.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Kumun fotorealismin 50-vuotista historiaa
länsimaissa tarkasteleva näyttely on Saksassa koottu
kiertonäyttely, jossa suuntausta tarkastellaan pääasiassa
maalaustaiteen piirissä. Suomessakin muistetuimmat suuntauksen
edustajat <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Chuck_Close">Chuck Close</a></b>, <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Richard_Estes">Richard Estes</a></b>
ja <strong><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Cottingham">Robert Cottingham</a></strong> ovat teoksillaan mukana.
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxV7oTmNwvpP2ZeBIcmEu2Ai93SbLK5rSRYl-u0N6qLIphl01-s3EUXQTfFIcxtFUjpx9ugD-3R3WLm-5xczTL4mvDTyPOWAWxCxkWUOUbGsOquNFSjEMBUP-7E5-nV91Rp2_bkg/s1600/WP_20160317_16_18_16_Pro_LI+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="160" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxV7oTmNwvpP2ZeBIcmEu2Ai93SbLK5rSRYl-u0N6qLIphl01-s3EUXQTfFIcxtFUjpx9ugD-3R3WLm-5xczTL4mvDTyPOWAWxCxkWUOUbGsOquNFSjEMBUP-7E5-nV91Rp2_bkg/s400/WP_20160317_16_18_16_Pro_LI+%25282%2529.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tallinnan fotorealismi -näyttelystä. Tom Blackwellin Sagaponack Sunday, 2003 ja Sequined Mannequin, 1985.</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Ars -näyttelyn muista taiteilijoista Tallinnassa
mukana on varsin moni, edellä mainittujen lisäksi <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Tom_Blackwell">Tom Blackwell</a></b>
(jonka maalaamista moottoripyöristä tuli fotorealismin aiheiden
ikoni), <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Don_Eddy">Don Eddy</a></b>, <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Audrey_Flack">Audrey Flack</a></b>, <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Franz_Gertsch">Franz Gertsch</a></b>
(sveitsiläinen, joka maalasi kuraattori Harald Szeemannin), <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ralph_Goings">Ralph Goings</a></b>, <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/John_Kacere">John Kacere</a></b> (naisia alusvaatteissaan), <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Richard_McLean_(United_States)">RichardMcLean</a></b>, <b><a href="https://www.google.com/search?q=David+Parrish&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwj85tLpz9zMAhXHBSwKHQ6gC-4QsAQIGg&biw=1304&bih=639">David Parrish</a></b> (toinen moottoripyörämaalari) ja
<b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/John_Salt">John Salt</a></b>. Kumun katsaus jäljittää fotorealismia omiin
aikoihimme asti, muun muassa <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Raphaella_Spence">Raphaella Spencen</a></b>
kaupunkimaisemiin ja <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Yigal_Ozeri">Yigal Ozerin</a></b> fantasia-aiheisiin.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Fotorealismi rajataan <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Louis_K._Meisel">Louis K. Meiselin</a></b> vuonna 1972 tekemän määritelmän mukaan
töihin, joissa taiteilijat käyttävät kameraa teostensa
koostamiseen, mekaanisia tai teknisiä keinoja kuvan siirtämiseen
valokuvasta maalauskankaalle, tai luovat maalauksia jotka vaikuttavat
valokuvilta, fotogeenisilta.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>Fotorealismille ei lämmetty</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ6lWw_JftAefonfWGyvbOpx1ysNgaqn8JK0b4NRXVAAyZpP191bPsMvZjQ96QUSJqYDYy7R3bQ7i0aeC_Nc6MM0kusru335TvgZhEsNXuK_x9hfQ8H79t2iH-spQW8OFR_4B87g/s1600/kopli1+%25E2%2580%2593+kopio.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="313" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQ6lWw_JftAefonfWGyvbOpx1ysNgaqn8JK0b4NRXVAAyZpP191bPsMvZjQ96QUSJqYDYy7R3bQ7i0aeC_Nc6MM0kusru335TvgZhEsNXuK_x9hfQ8H79t2iH-spQW8OFR_4B87g/s400/kopli1+%25E2%2580%2593+kopio.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jaan Elken, Kalininin hallinnollisella alueella, 1978. Kalinin oli Tallinnan kaupunginosa, jota nykyisin kutsutaan nimellä Põhja-Tallinn. </td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div class="western">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8TGSPAnVQcAUFtAo_ppPUiuCuRkhpTLLKQm-ICqTkV1UfA92y-_W5wXUst5ihC6HRltZmHg2nNiZSINSj2nJsLOyXmLUY8OZRMzPnrRc3frlKMqvACmaXkrx6D0vdX7jZrKxTrw/s1600/kopli2+%25E2%2580%2593+kopio.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="292" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8TGSPAnVQcAUFtAo_ppPUiuCuRkhpTLLKQm-ICqTkV1UfA92y-_W5wXUst5ihC6HRltZmHg2nNiZSINSj2nJsLOyXmLUY8OZRMzPnrRc3frlKMqvACmaXkrx6D0vdX7jZrKxTrw/s400/kopli2+%25E2%2580%2593+kopio.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maarit Murka, Cover 2004. J. E. 2004. Jaan Elkenin maalauksen pastissi. Öljymaalaus on Aineen taidemuseon kokoelmassa Torniossa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5QLD9DyEFvxvm670Xi2-Lm19WBB_JMgl-GEKOGUCZXF0Aeeqy8uocrdCsZ6bfHHYvZt-uMgEpAcRLpKAciSilsjx4RxqCZXMFEIPCfYUM5HcMvGa83_5mbuvdzB7hzISQjrzCvw/s1600/kopli3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="248" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5QLD9DyEFvxvm670Xi2-Lm19WBB_JMgl-GEKOGUCZXF0Aeeqy8uocrdCsZ6bfHHYvZt-uMgEpAcRLpKAciSilsjx4RxqCZXMFEIPCfYUM5HcMvGa83_5mbuvdzB7hzISQjrzCvw/s400/kopli3.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva samasta paikasta Tallinnan Baltian rautatieaseman lähellä. Kuva: Heikki Kastemaa.</td></tr>
</tbody></table>
Virolaisista fotorealismin vaikutteista kertovan Kumun näyttelyn otsikko ”Kylmä katse” kuvaa
osuvasti myös suomalaisten kriitikoiden suhtautumista valokuvan ja
maalaustaiteen yhteydenpitoon. Valokuvan ja maalaustaiteen keinoja
käyttävä taide ei saanut osakseen ymmärrystä eikä suosiota.
Valokuvaus kyllä tunnustettiin visuaalisena taiteena, mutta sen
sekoittamista maalaustaiteeseen tai kuvataiteeseen ei nähty
sopivana. </div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Valokuvauksellinen katse nähtiin kovana, kylmänä ja mekaanisena verrattuna maalaukseen ja vallinneeseen käsitykseen realismista.
Valokuvan ja maalauksen raja oli jyrkkä. Linssi ja pensseli olivat
vielä silloin omia entiteettejään, joilla katsottiin olevan vähän tekemistä keskenään. Valokuvien ja maalausten esittämistä
samoilla seinillä pidettiin paheksuttavana. Taiteilijoita,
jotka valitsivat työmenetelmäkseen saada aikaan siveltimensä jäljen
linssin kautta, pidettiin usein moraalisesti arveluttavina.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJnWnvI9nfZ2qf_924grwtTZNHzH-BMNMOI2gVZF8YCCnFwq_4mvcH6uAoJNQKlrOAVZvNx0x6_1grN26ZHKUzLaSuMgBdNXJsmVYKNb-_8X4PC43bdd-Vaa06jmvFPmEqoAk6JA/s1600/large.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="305" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJnWnvI9nfZ2qf_924grwtTZNHzH-BMNMOI2gVZF8YCCnFwq_4mvcH6uAoJNQKlrOAVZvNx0x6_1grN26ZHKUzLaSuMgBdNXJsmVYKNb-_8X4PC43bdd-Vaa06jmvFPmEqoAk6JA/s400/large.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">John Kacere, Beth II, 1972. Maalaus oli Ars 74:ssa.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
Ars 74:ssa maalauksillaan olleen ja fotorealistina
uraa tehneen <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Esko_Tirronen">Esko Tirrosen</a></b> maalaukset nähtiin ehkä myös seksistisinä. Fotorealismin historia osoittaa, että osa sitä
oli nousevan feministisen liikkeen mielestä aikoinaan
epäsopivaksi tuomittua ”<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Male_gaze">mieskatsetta</a>”. Mieskatseen ajatuksen
ilmaisi feministinen elokuvakriitikko <span style="color: navy;"><span lang="zxx"><u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Laura_Mulvey"><b>Laura
Mulvey</b></a></u></span></span> esseessään ”Visual Pleasure and
Narrative Cinema” (1975).</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
”Pikkupornoa ja käsinmaalattuja valokuvia”
otsikoi <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapani_Kovanen">Tapani Kovanen</a></b> kritiikkinsä <i>Suomen
Sosialidemokraatissa</i>. Amerikkalaiset lähiö- ja
kaupunkimaisemat, autot ja moottoripyörät olivat liikaa
<i>Hufvudstadsbladetin</i> <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dan_Sundell">Dan Sundellille</a></b>, joka väitti
fotorealistien olevan teknisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fetisismi">fetisismin</a> vankeja ja että
esimerkiksi moottoripyörää kuvanneilta fotorealisteilta vaikuttaa
puuttuvan vakava ideologia.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Fotorealismi nähtiin sekä pohjois- että
eteläpuolella Suomenlahtea liian jokapäiväisenä ja paljaana.
Kuten <b><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Sirje_Helme">Sirje Helme</a></b> toteaa näyttelykatalogin esipuheessa,
amerikkalaisen simulakrumin saapumista kaukaiseen pohjolaan ei
katsottu vaihtoehtoisena mahdollisuutena, vaikka fotorealismin aalto
muutti virolaista maalaustaidetta huomattavasti 1970-luvulla.<br />
<br />
Suomen kulttuurivasemmistolaisessa, antiamerikkalaisuuden kyllästämässä ilmapiirissä monet kokivat fotorealistien kuvaaman "American Scenen" vastenmielisenä. Valokuvan ja maalaustaiteen lyhyt yhdessäelo koki
pysähdyksen, kun uusi ekspressionismi alkoi vaikuttaa voimakkaasti 1980-luvun
alussa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>Ihanteellisuus puuttui</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSKhX8brVSpWhyRnmkl7S_YJw8GIDXiv4KuBn9GwCtetSmFE-VqtvqQOXR9Rlm5AbnnwrKlPmpQWlW0t2N8UUzR0ANo2rd4dNr4wCHVnib0bxDJvvyAqa78x3ck5V2IC0bd9Mvkg/s1600/WP_20160513_14_16_26_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSKhX8brVSpWhyRnmkl7S_YJw8GIDXiv4KuBn9GwCtetSmFE-VqtvqQOXR9Rlm5AbnnwrKlPmpQWlW0t2N8UUzR0ANo2rd4dNr4wCHVnib0bxDJvvyAqa78x3ck5V2IC0bd9Mvkg/s400/WP_20160513_14_16_26_Pro.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yleiskuva Kumun "Kylmä katse" näyttelystä. Edessä Mare Mikofin veistos Tyttöystävä. Siteellä silmät peitetty tyttö, 1974. Taustalla oikealla Vladimir Taigerin Barracuda, 1975.</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div class="western">
Neuvostoliitossa fotorealismia ei hyväksytty,
koska siitä puuttui sosialistisen realismin yksi kaanoni,
ihanteellisuuden vaatimus. Tallinnan näyttelyssä oleva <b><a href="http://www.jaanelken.com/">Jaan Elkenin</a></b> maalaus valokuvasta, jossa on ränsistynyt hotellin ja
ravintolan neonvalokyltti tai <b><a href="http://www.vaal.ee/est/galerii/naitus/cv/one/article_id-301">Miljard Kilkin</a></b> <i>Pärnun
kaupunkimaisema</i> (1983) Ladoineen, äiteineen ja lapsineen oli liian
hetkellistä ja arkista päästäkseen aikansa virallisen taiteen
korkeaan asemaan. Kumun näyttely osoittaa, miten herkkiä,
viittauksellisia ja piikikkäitä valokuvia teoksissaan käyttäneet
virolaiset taiteilijat olivat.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Suomessa oli vielä 1970-luvulla mahdotonta
ottaa etäisyyttä romanttiseen taiteilijakäsitykseen. Kuten
abstraktin taiteen tekijät, jotkut fotorealistit selostivat
taiteensa tarkoituksena olevan transsendenssi, toispuolisuus.
Ylittämällä ihmisen näkökenttään mahtuva tarkkuus arveltiin
löydettävän uusi visuaalinen todellisuus.
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkp_TGfo7KecNMf60675lWNkz3HDeiHlMxwhScIlN3ZzqIMjocwVTk2parGQi9n7eR6KhyYunLE8g2uz36K7nb8tRIc81Q_vwSF1em5NbmloG4Ux-Z5MRmfW6zdWbCwe0tZElzcw/s1600/t2_roberto_bernardi_confini_segreti_2013.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="311" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkp_TGfo7KecNMf60675lWNkz3HDeiHlMxwhScIlN3ZzqIMjocwVTk2parGQi9n7eR6KhyYunLE8g2uz36K7nb8tRIc81Q_vwSF1em5NbmloG4Ux-Z5MRmfW6zdWbCwe0tZElzcw/s400/t2_roberto_bernardi_confini_segreti_2013.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Roberto Bernardi, Confini Segreti, 2013.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
Tätä maailmaa alettiin kutsua simulaatioksi ja
sen seurauksena syntynyttä todellisuutta simulakraksi. Ranskalainen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Baudrillard"><b>Jean Baudrillad</b> </a>kirjoitti kuuluisassa esseessään ”<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Simulacra_and_Simulation">Simulakra ja simulaatio</a>” (1981), että simulakra ei ole koskaan totuuden
peittämistä ja että juuri totuus peittää sen, että sellaista ei
ole. Baudrillard julisti yksinkertaisesti, että simulakra on totta.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Amerikkalaisten veljesten <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Knoll">Thomas</a></b> ja <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/John_Knoll">John Knollin</a></b> vuonna 1987 kehittämä Photoshop -ohjelma tuli
markkinoille myöhemmin digitaalisen valokuvan ja tietoverkkojen
yleistymisen myötä. Lähes kaikki jollain tavalla viimeisten 30 vuoden aikana kuvan tekemisessä olleet ovat jollain
tavalla olleet tekemisissä digitaalisen kuvan tai sen käsittelyn
kanssa. Alussa renderoitiin klassisia piirustus- ja maalausvälineitä. Ensimmäisenä
kirjoitettiin algoritmi 2B -piirustuskynälle.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Ja ilman Gerhard Richteriä valokuvan
ja maalaustaiteen vuoropuhelu tänään olisi varsin niukkaa.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<b>Valokuva ja maalaustaide lomittuvat</b></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
Fotorealismi nähtiin aikoinaan maalaukseksi, joka
jatkaa valokuvaa. Tai valokuva saatettiin vielä aikaisemmin
valokuvauksen historiassa, nähdä valokuvaksi joka jatkaa
maalaustaidetta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Piktorialismi">piktorialismin</a> nimissä. Aikoinaan paljon
pohdituttanut kysymys siitä, jatkaako jompi kumpi taide toista, on
tullut epäajankohtaiseksi. Keskustelin aiheesta Facebook-sivullani <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_V%C3%A4is%C3%A4nen">Hannu Väisäsen</a></b> kanssa, joka totesi:
</div>
<div class="western">
<br /></div>
<blockquote class="tr_bq">
”Maalaustaiteen, maalauksen alkuhetkeä ei voi
sijoittaa valokuvakuvauksen loppuhetkeen. Maalaus ei ala valokuvan
'lopusta'. Eikä toisinpäin. Tuo kaksivetoinen, kahteen suuntaan
pyrkivä vertaus vuotaa.”</blockquote>
<div class="western">
Vaikuttaa siltä, että
dikotomia liudentuuu valokuvan ja maalauksen lomittuessa usein keskenään. Ne ovat päällekkäin ja muodostavat erilaisia
tasoja. Fotorealismi ei ehkä ole ajankohtainen juuri
tämän päivän nykytaiteessa, mutta nykyisin voi sanoa sen tuoneen esille menetelmän, jolla oli edessään merkittävä tulevaisuus.</div>
<div class="western">
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBr3oOsOgYgIOBQxHPrFaqaJvtPho35yyaWl96DCPmSAYYHZNWENNilQAJpNaL-mupRfyyuBarRA2_wYHu-WFdLgW9hqSY5iHdtm7kx1CzhU_Qi9NqxmPmWvdwQKoKomKPA0Y3iA/s1600/Galerie_Forsblom_Hannu_Vaisanen_20160308_004.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBr3oOsOgYgIOBQxHPrFaqaJvtPho35yyaWl96DCPmSAYYHZNWENNilQAJpNaL-mupRfyyuBarRA2_wYHu-WFdLgW9hqSY5iHdtm7kx1CzhU_Qi9NqxmPmWvdwQKoKomKPA0Y3iA/s400/Galerie_Forsblom_Hannu_Vaisanen_20160308_004.jpg" width="398" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hannu Väisänen, Kimono déchiré / Revitty kimono, 2016.</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<br /></div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-9627142442785014942016-04-30T12:48:00.001+03:002016-04-30T23:28:27.457+03:00Kuukkeli ja maskotti julkisessa taiteessa<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVzA7T2OsRDjYXBT8WoxYz6I8DX3a4MJWUgVfqjmXI2OFP3ND0YNE9VdMLANIzVIVW_DI-p2c_U4KhPeluQChlmiAEXGLjwfyVOTPoMbwkpKkQDz8aIZEhZqT9MpV7rILzkG7Whg/s1600/Kuukkeli+Kuukkeli.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVzA7T2OsRDjYXBT8WoxYz6I8DX3a4MJWUgVfqjmXI2OFP3ND0YNE9VdMLANIzVIVW_DI-p2c_U4KhPeluQChlmiAEXGLjwfyVOTPoMbwkpKkQDz8aIZEhZqT9MpV7rILzkG7Whg/s400/Kuukkeli+Kuukkeli.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Villu Jaanisoo, Kuukkeli, 2016.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
<strong><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Villu_Jaanisoo">Villu Jaanisoon</a><span style="font-weight: normal;"> </span></strong><strong><span style="font-weight: normal;"><i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuukkeli_(taideteos)">Kuukkeli</a> </i>keikauttaa päätään hauskasti hieman vinoon ja tuntuu olevan Helsingin Kalasataman suurehkojen rakennusten välisessä tilassa kuin kotonaan. Lähes kuusi metriä korkea, hillityn värikäs lintu </span></strong><strong><span style="font-weight: normal;">yllättää ja pysäyttää.</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;">Teoksella on paljon yhteistä Villu Jaanisoon Viikin siniseinäisen kirjastorakennuksen vieressä olevaan tummaan, vanhoista autonkumeista kootun istuvan apinan kanssa, teokseen jonka olemus ja nimi on suloisen arvoituksellinen: <i><a href="http://kulttuurinavigaattori.blogspot.fi/2009/10/kaikki-on-mahdollista.html">Kaikki on mahdollista</a></i> (2009). </span></strong> </div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIDVYX0GPIUllBHCFvnK2AJ3bXAJh5PfLK0WMUWn2472_v3gAWJHO6pRPRXkLdniOm-W8NczNJvQkls4EzU7paFEzCftSd-Xt6OkiXshGTnoivMs6I46kfZT8NKz_uBGOs5f8B1A/s1600/Kuukkeli+Kaikki+on+mahdollista.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIDVYX0GPIUllBHCFvnK2AJ3bXAJh5PfLK0WMUWn2472_v3gAWJHO6pRPRXkLdniOm-W8NczNJvQkls4EzU7paFEzCftSd-Xt6OkiXshGTnoivMs6I46kfZT8NKz_uBGOs5f8B1A/s400/Kuukkeli+Kaikki+on+mahdollista.jpg" width="225" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Villu Jaanisoo, Kaikki on mahdollista, 2009.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;">Villu Jaanisoo koostaa taitavasti arkisia, lähes banaaleja materiaaleja. Sekä <i>Kuukkelissa</i>, että Viikin teoksessa on myös roima annos sellaista, jota voisi kutsua veistokselliseksi laaduksi. Molempien muodot jäsentyvät hienosti ja niiden asemointi ja suhteet ympäristöjensä mittakaavaan ovat harkittuja.</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;">Villu Jaanisoo on kokenut kuvanveistäjä, jonka ehkä tunnetuin teos sijaitsee Tallinnan Kumu-taidemuseon terävässä kulmauksessa. <i><a href="http://www2.pirkkala.fi/villusoo/kumu.html">Lokki/Puhuvat päät</a></i> (2006) koostuu 86 Viron taidemuseon kokoelmasta valitusta veistoksesta ja äänistä. Toinen huomattava Jaanisoon veistos on <a href="http://www2.pirkkala.fi/villusoo/estonia.html">Monumentti m/s Estonian uhreille</a> (yhdessä </span>Jorma Mukalan <span style="font-weight: normal;">kanssa, 1996) Tallinnan vanhankaupungin kupeessa. </span></strong></div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXIP0C4gCuDF0apYr-E099xrtBYGwtSCXmdO9fLZQaZJxj4Hme6pQy9ZTGJ7xtDif1fXWLYshjEOF6m1TsD23UVn76TNppYG5KOfO8NGPQmQj-KQB4IzTKhK6kxNqGkPvbiUnKRw/s1600/Kuukkeli+Villu+Jaanisoo+2016.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="295" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXIP0C4gCuDF0apYr-E099xrtBYGwtSCXmdO9fLZQaZJxj4Hme6pQy9ZTGJ7xtDif1fXWLYshjEOF6m1TsD23UVn76TNppYG5KOfO8NGPQmQj-KQB4IzTKhK6kxNqGkPvbiUnKRw/s320/Kuukkeli+Villu+Jaanisoo+2016.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Villu Jaanisoo.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<strong>Taide maskottina</strong></div>
<div class="western">
<strong><br />
</strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;">Olen asunut Viikissä nyt pari vuotta ja voin sanoa, että Villu Jaanisoon tumma</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;">sta</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;">, yllättävä</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;">stä</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;"> ja pelottavankiehtova</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;">sta</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;"> </span></strong><strong><span style="font-weight: normal;">istuvasta apinasta</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;"> on tullut viikkiläisten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maskotti">maskot</a></span></strong><strong><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maskotti">ti</a></span></strong><strong><span style="font-weight: normal;">. Olemme tottuneet yhdistämään maskotin käsitteen urheiluun ja erilaisiin </span></strong><strong><span style="font-weight: normal;">tapahtumiin, mutta myös julkisessa taiteessa voisi erottaa oman, maskottien lajin.</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<div class="western">
<a href="https://www.blogger.com/null" name="firstHeading"></a><strong><span style="font-weight: normal;"><i>Maskotti</i>-sanan alkuperä on jäljitetty Ranskan vanhoihin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Provence">Provencen</a> ja </span></strong><strong><span style="color: black;"><span style="font-family: "linux libertine" , "georgia" , "times" , serif;"><span lang="fi-FI"><span style="font-weight: normal;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gascogne">Gascognen</a></span></span></span></span></strong><strong><span style="font-weight: normal;"> maakuntiin. Sitä käytettiin alun perin kuvaamaan mitä tahansa taloon onnea tuovaa asiaa. Ranskan kielen sana ”mascotte” (jonka <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Provensaali">provensaalen</a> murteen</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;"> versio on ”mascoto”) tarkoittaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Talismaani">talismaania</a> ja viehätystä joka taas juontuu sanasta ”masco”, joka tarkoittaa noitaa.</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;">Maskotin valinta heijastaa usein haluttua laatuominaisuutta. Esimerkiksi jääkiekkojoukkue Suomen Leijonien maskotti kuvaa ”taisteluhenkeä”. Maskotteja on hyvin erilaisissa yhteyksissä urheilusta kaupallisten brändien luomiseen. Ne luovat ja kasvattavat identiteettiä.</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;">Väitteeni kuuluu, että maskotit ovat yleisiä myös julkisessa taiteessa. Minkälaisia maskottitaideteoksia on Helsingissä? </span></strong> </div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;">Aloitetaanpa eläimistä. </span></strong><strong><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_M%C3%A4ntynen">Jussi Mäntysen</a><span style="font-weight: normal;"> Helsingin Luonnontieteellisen museon edessä seisova <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hirvi_(veistos)">Hirvi</a></i> (1972) on museon maskotti. Sen pronssivalos syntyi aikoinaan Viipurin Torkkelinpuistoon (1928), mutta Mäntysen hirvi seisoo myös Lahdessa (1955) ja Turussa (1969).</span></strong><strong><span style="font-weight: normal;"> </span></strong><br />
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong> <strong><span style="font-weight: normal;">Mäntysen <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mesik%C3%A4mmen_muurahaispes%C3%A4ll%C3%A4">Mesikämmen muurahaispesällä</a></i> (1931) on tunnettu Kallion <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhupuisto">Karhupuiston</a> maskotti, kuten Kaisaniemen <i><a href="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/6/6e/Jussi_Mantynen_Nuori_hirvi_1929.jpg">Nuori hirvikin</a></i> (1929). Karhupuiston julkisen taideteoksen paikan identiteettiä luova voima on jopa antanut koko paikalle nimen. </span></strong><br />
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong> <strong><span style="font-weight: normal;">Helsingistä voisi luetella maskoteiksi soveltuvia eläinveistoksia paljonkin, kuten erään vähemmän huomatuista, </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Haupt">Matti Hauptin</a><span style="font-weight: normal;"> <i><a href="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/6/67/Matti_Haupt_Mets%C3%A4kauris_Bambi_1957.jpg">Metsäkauris/Bambi</a></i> (1957) Eiran Ensipuistikossa.</span></strong></div>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<strong><span style="font-weight: normal;">Mutta mistä tahansa julkisesta taideoksesta voi tulla maskotti. </span>Ville Vallgrenin<span style="font-weight: normal;"> <i><a href="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b3/Ville_Vallgren%2C_Havis_Amanda%2C_%281906%29_1908.jpg">Havis Amanda</a></i> (1908) on epäilemättä sellainen. Ja jos joku ei koe tuota alastonta naista sopivaksi Helsingin maskotiksi, niin vaihtoehtoisen maskotin voi löytää teoksen suihkualtaasta, jonka suunnitteli ilmeisesti </span>Eliel Saarinen<span style="font-weight: normal;">. Altaan merileijonatkin ovat Ville Vallgrenin muotoilemia.</span></strong><br />
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXLCClbDaErtGIo4369nsXheSX-GjBaZk66reF6RfjEQWiVGVoRmyyuucDNOubdEVSUiWXj_YkqcN7wNdCFmJI1Bv30UHO37z0crfnBtv1aAY45OP0OPUTt6u6hbtnuN6e99c9Qg/s1600/Kuukkeli+merileijona.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXLCClbDaErtGIo4369nsXheSX-GjBaZk66reF6RfjEQWiVGVoRmyyuucDNOubdEVSUiWXj_YkqcN7wNdCFmJI1Bv30UHO37z0crfnBtv1aAY45OP0OPUTt6u6hbtnuN6e99c9Qg/s400/Kuukkeli+merileijona.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ville Vallgren, merileijona Havis Amandan jalustassa.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<strong><span style="font-weight: normal;"><br />
</span></strong></div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-11549417845625743582016-03-23T13:20:00.000+02:002016-03-24T09:38:42.516+02:00Hyväntekeväisyys ja rahaniekkojen taidepuuhat<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCx4p1JjBoNNOOmqgq10cxZWuit7lhpMaMuRoZSeSWmhV2b_NPFDTX5wHvalMOzbjLfelvy9Bpz5tEwlzjMYIyOkIxTie4f8Of49BTnwxbLK8e_djz1gOSkZKJaZfDBzklYuF_YQ/s1600/Antti_Laitinen_Bark_Boat_2011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCx4p1JjBoNNOOmqgq10cxZWuit7lhpMaMuRoZSeSWmhV2b_NPFDTX5wHvalMOzbjLfelvy9Bpz5tEwlzjMYIyOkIxTie4f8Of49BTnwxbLK8e_djz1gOSkZKJaZfDBzklYuF_YQ/s400/Antti_Laitinen_Bark_Boat_2011.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Laitinen_(taiteilija)">Antti Laitisen</a> <i>Bark Boat</i>, 2011 Zabludowicz Collectionin näyttelyssä Helsingin Taidehallissa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Olen pohjoiseurooppalainen, sukutaustaltani <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luterilaisuus">luterilainen</a>.
Uskontoni tradition mukaan, josta olen tietoinen, rahalla ei voi
hankkia pääsyä taivaaseen. Tämän perinteen mukaan myös odotan
valtiolta sitä ihmisystävällisyyttä, mikä joissakin maissa
lankeaa paljolti niiden varakkaiden osaksi, jotka harjoittavat
hyväntekeväisyyttä, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Filantropia">filantropiaa</a>.<br />
<br />
<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Homestead_Strike">Homesteadin lakko</a> vuonna 1892 Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa on
eräs esimerkki amerikkalaisen harkintakyvyn pettämisestä. Lakko
tapahtui teräsmagnaatti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrew_Carnegie"><b>Andrew Carnegien</b></a> (1835-1919) tehtaissa.
Ennen lakkoa Mr. Carnegie oli lähtenyt matkalle Skotlantiin jättäen
asian hoitamisen liikekumppanilleen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Henry_Clay_Frick"><b>Henry Clay Frickille</b></a> (1849-1919).
Riitojen syvetessä työehtosopimuksia alettiin puimaan amerikkalaiseen tyyliin aseilla. Frick kutsui lakkopaikalle Pinkertonin
yksityisetsiviä ja lakkoilijat hankkivat itselleen kanuunan.
Tulitaisteluissa kuoli yhteensä 12 ja haavoittui 23 henkilöä.<br />
<br />
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Frick_Collection">Frickin taidekokoelma</a> on esillä New Yorkin Manhattanin Fift
Avenuen ”Museum Milen” varrella olevassa museossa. Taiteilijaystäväni osuvan luonnehdinnan mukaan siellä näkee paljon juuri
niitä teoksia, joiden kuvat ovat kaikissa maailman keskeisimmissä
taidekirjoissa. Frickin liikekumppani, skotlantilaisamerikkalainen Andrew Carnegie lahjoitti
vanhoilla päivillään 90 prosenttia omaisuudestaan
hyväntekeväisyydelle, säätiöille ja yliopistoille.<br />
<br />
Miljonäärien anteliaisuus ruokkii luterilaisia epäluulojani
ilkeyteen asti. Halusiko Mr. Frick pestä vereen tahritut kätensä
perustamalla maailman ehkä laadukkaimman taidekokoelman? Tai
yrittikö Andrew Carnegie puhdistaa maineensa lukemattomilla
kirjastoilla, konserttisaleilla ja taidepalkinnoilla, joiden
rahoituksen alkuperä perustuu työläisten selkänahasta revittyyn
rahaan?<br />
<br />
Toisten mielestä rikkaiden armeliaisuudessa ei ole mitään
vikaa. Jos puhuisin ajatuksistani ääneen, varsinkin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Katolisuus">katolisen</a> taustan omaavat ystäväni maailmalla arvelisivat
minun olevan inhottava. He sanovat, että hyväntekeväisyys on ihan
ok.<br />
<br />
Ja mitä voi sanoa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Nobel"><b>Alfred Nobelista</b></a> (1833-1896), dynamiitin
keksijästä, josta tuli eräs maailman rikkaimmista? Hän kuvitteli
naivisti keksintönsä olevan niin tuhoisan, että se johtaa
lopulta maailmanrauhaan. Höpsistä, hänen keksintönsä on johtanut
ja tulee johtamaan miljoonien tuhoon ja kärsimyksiin. Hieman
kärjistäen sanottuna Brysselin lentokentällä ja metroasemalla
eilen aamulla räjähtäneet <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Brysselin_pommi-iskut_2016">tuhoisat pommit</a> ovat tavalla tai
toisella Alfred Nobelin lahja maailmalle. Mutta me muistamme
ruotsalaista kemistiä, insinööriä, keksijää ja asetehtailijaa
lämmöllä, kun seuraamme <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nobel-palkinto">Nobel-palkinnon</a> perusteellisia, ylellisiä
juhlatilaisuuksia.<br />
<br />
En malta olla mainitsematta neuvostoliittolaista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrei_Saharov"><b>Andrei Saharovia</b></a>
(1921-1989). Ydinfyysikko alkoi epäillä kehittelemänsä ydinpommin
merkitystä, kun kenraalit ja poliitikot vaativat yhä suurempia ja
voimakkaampia pommeja. Saharovista
tuli vähitellen Neuvostoliiton johtava toisinajattelija ja maan
ihmisoikeusliikkeen aktivisti.
<br />
<br />
Varmaankin nyky-Venäjällä on Saharovin nimeä kantavia
säätiöitä ja useita muita kunnianosoituksia, mutta ihailtavaa
hänen elämässään on juuri hänen toimintansa ja kykynsä kantaa
vastuu työnsä seurauksista. Huomaan, miten luterilainen ajattelu
pyrkii taas mieleeni. Jos Saharov on lunastanut paikan taivaassa ja
kunnioituksen ihmisten mielissä maan päällä, se johtuu hänen
teoistaan eikä rahoistaan.<br />
<br />
Suomen rikkaimpiin kuuluvan<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Poju_Zabludowicz"> <b>Chaim ”Poju” Zabludowiczin</b></a> (s.
1953) taidekokoelman näyttely Helsingin Taidehallissa on herättänyt
kritiikkiä. Britanniassa asuvan rahaniekan filantrooppiset eleet
ovat ulottuneet muun muassa <a href="http://www.zabludowiczcollection.com/">Zabludowicz Collection</a> -kokoelmaan.
Siinä on taidetta 1940-luvun lopulta nykypäivään, yhteensä noin
3 000 teosta 500 taiteilijalta.<br />
<br />
Lontoossa pääpaikkaa pitävällä Zabludowicz Collectioninilla
on toimintaa myös Suomessa ja New Yorkissa. Zabludowiczit palkittiin
Madridin <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Art_Madrid_(Spain)">Arco-taidemessuilla </a>kansainvälisellä taidekeräilijäpalkinnolla
vuonna 2014.<br />
<br />
<span lang="fi-FI">Viime syksynä </span><span lang="fi-FI">sadan
allekirjoittajan <a href="https://boycottzabludowicz.wordpress.com/">vetoomuksessa</a> pyydettiin taiteilijoita ja
kulttuurityöntekijöitä kieltäytymään myymästä työtään
Zabludowicz Collectionille. Joulukuussa 2015 <a class="western" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Voima_(lehti)"><i>Voima</i></a>-lehdessä
nimimerkillä "Häirikkö" esiintynyt kirjoittaja </span><a href="http://uusi.voima.fi/blogikirjoitus/2015/aseet-taiteeksi-ja-taide-aseeksi/">kuulutti sitä</a><span lang="fi-FI">, että
”</span><span lang="fi-FI">tämä sotabisnes rahoittaa moraalisena,
humanistisena ja jopa puhtaan hyvänä pidettyä taidetta? Ja onko
taideinstituutioiden tehtävä kiillottaa asekauppiaan haarniskaa?”</span><br />
<span lang="fi-FI"><br /></span>
<span lang="fi-FI">Kriitikkokollegani <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Otso_Kantokorpi"><b>Otso Kantokorpi</b> </a></span><span lang="fi-FI">ilmoitti boikotoivansa Taidehallin näyttelyä. </span><span lang="fi-FI">Hän
vetosi </span><span lang="fi-FI"><a href="http://alastonkriitikko.blogspot.fi/2016/03/veritaidetta-taidehallissa.html">blogissaan</a> Zabludowiczin ja hänen
isänsä asekauppoihin.</span><br />
<span lang="fi-FI"><br /></span>
Onko hyväntekijän vilpittömyyden epäily kunniallista? Onko
filantrooppi pyyteetön, vai hankkiiko hän hyväksyntää
taidepuuhillaan?<br />
<br />
Olipa miten oli, rahaniekkojen hyväntekeväisyys on osoittautunut
verrattomaksi brändäyksen keinoksi. Alfred Nobel, Henry Clay Frick
tai Poju Zabludowicz eivät voi epäonnistua. Vaikka heidän tekonsa
olisivat aiheuttaneet valtavia kärsimyksiä, tuhoa ja perikatoa,
hyväntekijää tullaan aina muistamaan hyvällä.Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-6805507296215815362016-02-19T20:56:00.001+02:002016-02-19T21:34:28.610+02:00Robert Irwin ja ehdollinen taide<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="line-height: 100%;">Kirjoitin <a href="http://kulttuurinavigaattori.blogspot.fi/2016/02/marskin-kavereilla-on-heikko.html">kriittisen arvion</a> blogissani Kiasman taidekilpailusta,
jossa moitin ehdokasteoksia heikosta ympäristösuhteesta. Olen havainnut
saman asian muissakin julkisen taiteen yhteyksissä. Nykytaiteessa on paljon hyviä, monenlaisia ideoita,
mielikuvitusta ja nokkeluutta, mutta eikö julkiseen taiteeseen kuitenkin kuulu
myös jonkinlainen tietoinen suhde siihen ympäristöön johon se
suunnitellaan?</span></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Yritän havainnollistaa taiteen ja varsinkin julkisen taiteen
suhdetta ympäristöön amerikkalaisen <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Irwin_(artist)">Robert Irwinin</a></b> ajatuksilla.
Erityisesti nämä kääntämäni kohdat hänen kirjoituksistaan ovat
vaikuttaneet omaan ajatteluuni taiteen ympäristösuhteesta.
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Kalifornialaisen Robert Irwinin (s. 1928) teokset ovat vähän
tunnettuja Euroopassa, mutta hänen ajatuksiaan tunnetaan jonkin
verran. Varsinkin arkkitehtuurin ja taiteen fenomenologiaa tuntevat
saattavat tuntea Irwinin ajatuksia. Irwinin taiteen
periaatteilla on yhtymäkohtia esimerkiksi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/James_Turrell"><b>James Turrellin</b></a>
tuotantoon. Pitkään Suomessa asunut <a href="http://www.kolumbus.fi/william.dennisuk/index.html"><b>William Dennisuk</b></a> on tuonut teoksissaan esille fenomenologisia näkökulmia.</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Irwin aloitti abstraktina ekspressionistina, mutta hylkäsi sitten
maalaustaiteen. Hän kokeili valotaidetta 1970-luvulta alkaen ja
hänen tuotantonsa muistuttaa tässä mielessä jossain määrin
esimerkiksi <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Dan_Flavin">Dan Flavinin</a></b> teoksia. Vuonna 2015 New Yorkin <a href="http://www.pacegallery.com/newyork/exhibitions/12736/cacophonous">Pace-galleriassa</a> häneltä oli esillä värillisiä valorivejä.
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Irwin
on keskittynyt taiteessaan huonetiloihin, puutarhoihin, puistoihin,
museoihin ja erilaisiin urbaaneihin paikkoihin. Tuotanto laajeni
suuriin maisemaprojekteihin,
joista tunnetuin on ehkä Los Angelesin <a href="http://www.getty.edu/visit/center/gardens.html">Getty-keskuksen Keskuspuisto</a>
(Central Park, 1992-1997),
jossa Irwin yhdistää kokemusperäisiä suhteita rakennettuun
ympäristöön. Projektia on ylistetty varsinkin sen muotoilun ja
sujuvuuden takia.
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Seuraavassa
Irwin hahmottelee muutamia työkategorioita julkiselle tai
paikkasidonnaiselle taiteelle sen suhteen, miten yleensä
prosessoimme, havaitsemme tai ymmärrämme sitä. Irwin korostaa, että ne
eivät ole tarkoitettu arvoarvostelmiksi, vaan distinktioiksi.
Yksinkertaisesti sanottuna mikä tahansa teos voi kuulua johonkin
näistä neljästä kategoriasta.
</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
1.
<b>Paikkaa hallitseva</b>. Teos ilmentää pysyvyyden, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Transsendenssi">transsendentin</a>
ja historiallisen sisällön, merkityksen, tarkoituksen klassisia
opinkappaleita; taide-esine joko nousee niistä tai on sen ”jokapäiväisen”
tilanteen syy – monumentit, historialliset henkilöhahmot, muraalit
jne. Näitä ”taideteoksia” tunnistetaan, ymmärretään ja
arvioidaan viittauksilla niiden sisältöihin, tarkoitukseen,
sijaintiin, tuttuun muotoon, materiaaleihin, tekniikoihin, taitoihin
jne. Paikkaa hallitsevan taiteen esimerkki voisi olla <b>Henry Moore</b>.</div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaCZPVUTJ7yY8sYICKajlBWXaZoODrXGveSVyCX_rzTtKzsryuK6SYD_la6chNnQjZYXGAf3-n2dHDwzr6FVu5Ycq5H0SKFSPwuHXmIsyIlmoKXeTadbHxMx3wac3zYBufa_kFAA/s1600/HenryMoore_RecliningFigure_1951.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="217" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaCZPVUTJ7yY8sYICKajlBWXaZoODrXGveSVyCX_rzTtKzsryuK6SYD_la6chNnQjZYXGAf3-n2dHDwzr6FVu5Ycq5H0SKFSPwuHXmIsyIlmoKXeTadbHxMx3wac3zYBufa_kFAA/s400/HenryMoore_RecliningFigure_1951.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; line-height: 16px;">Henry Moore, <i>Reclining Figure</i>, 1951.</span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
2.
<b>Paikkaan sovitettu</b>. Sellainen teos korvaa modernin kehityksen
merkityssisällöt pelkistettynä maanläheisiin (jopa abstrakteihin)
mittasuhteisiin. Teoksessa voi olla harkittua mittasuhde, sopivuus,
sijainti jne. Mutta ”taideteos” on joko tehty tai suunniteltu
ateljeessa ja kuljetettu tai koottu paikalla. Näitä teoksia
mainitaan joskus niiden ”sisällön ja sijainnin” tuttuuden
perusteella (keskitetty, jalustalla oleva jne.), mutta ne painottuvat
viittauksilla yksilöllisen taiteilijan tuotantoon. Esim. <b>Mark di
Suvero.</b></div>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhu4QMF2ITbnCpp27qPM3wfw9UhB6GouoNM4et5WX_aS4MhMK1FwnRjwNB8DGFp7C3JSB1DwJ2XLITWPC_d5S3Hqcl4b8dlt67zw7XDzOhKBB9wcc3QDlOiStQUbc1E1l2S0X3jEA/s1600/Suvero.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="305" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhu4QMF2ITbnCpp27qPM3wfw9UhB6GouoNM4et5WX_aS4MhMK1FwnRjwNB8DGFp7C3JSB1DwJ2XLITWPC_d5S3Hqcl4b8dlt67zw7XDzOhKBB9wcc3QDlOiStQUbc1E1l2S0X3jEA/s400/Suvero.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><em style="font-size: medium; text-align: start;"><span style="font-style: normal;">Mark di Suvero, </span></em><em style="font-size: medium; text-align: start;">Rust Angel</em><em style="font-size: medium; text-align: start;"><span style="font-style: normal;">, </span></em><span style="font-size: small; text-align: start;">1995.</span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="western" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
3.
<b>Paikkatietoinen</b>.
Tässä ”veistos” suunnitellaan pitäen paikka mielessä, paikka
asettaa parametrit ja ovat osaltaan syy veistokselle. Prosessi
aloittaa askeleen siihen, että teos yhdistetään sen ympäristöön.
Mutta ”taideteoksen” havaintoprosessin ja ja ymmärryksen
virittää (lähdeviittaa) taiteilijan tuotanto. Oletetaan että
hänen historiansa, ”sukujuuret”, taiteellinen aikomuksensa,
tyylinsä, materiaalit, tekniikat jne. ovat tuttuja. Esimerkiksi
<b>Richard Serra</b>.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOJtOCAZ5nsfIfASofdiIN3RJPYQYTsZMUAxXcVruauHgsGqmbDrogdXvk4LA2p9um6sDqzOQaKvSodf2nkss_Z-WOlggGI6WKLky5lhyphenhyphen6sp9OBP9wmdVWT4eMX2j953RXy7SSsA/s1600/serra_07.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOJtOCAZ5nsfIfASofdiIN3RJPYQYTsZMUAxXcVruauHgsGqmbDrogdXvk4LA2p9um6sDqzOQaKvSodf2nkss_Z-WOlggGI6WKLky5lhyphenhyphen6sp9OBP9wmdVWT4eMX2j953RXy7SSsA/s400/serra_07.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; text-align: start;">Richard Serra, <i>Te Tuhirangi Contour</i>, 1999/2001, Uusi Seelanti.</span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western">
4. <b>Paikan
ehdollistama tai määräämä</b>.
Tässä veistoksellinen vaste vetää kaikki johtolankansa (sen
olemassaolon syyt) sen ympäristöstä. Tämä vaatii sen, että
prosessi alkaa paikan läheisellä, käytännön lukemisella. Se
tarkoittaa istumista, katselemista ja kävelyä paikan ja sitä
ympäröivien alueiden, kaupungin tai maaseudun halki (sieltä, mistä
siihen tullaan ja mistä mennään pois). Tässä on useita
harkittavia asioita: mikä on paikan suhde sovellettaviin ja sen
edellyttämiin organisaatioskeemoihin sekä järjestyksen, suhteiden,
arkkitehtuurin, käyttötapojen, etäisyyksien, mittasuhteiden
järjestelmiin? Olemmeko tekemisissä kaupungin vertikaalien vai
maaseudun suuren taivaan kanssa? Minkälaisia luonnon tapahtumia
paikassa vaikuttaa – lumi, tuuli, auringon kulmat, auringonnousu,
vesi jne.? Mikä on fyysinen ja ihmisten tiheys? Entä äänten
ja visuaalisen tiheys (hiljainen,
melko hiljainen, tai vilkas)? Mitä pinnan, äänen tai liikkeen
ominaisuuksia jne. on? Mitä ovat yksityiskohtien, viimeistelytason
ja käsityön ominaisuudet? Mitä ovat paikan historian aikaisemmat
ja nykyiset käyttötavat ja nykyiset pyrkimykset? Kaiken tällaisen
hiljainen suodattaminen – paikkaa suoraan kokiessa – määrittelee
”veistoksellisen vasteen” kaikki tahot: fyysisyyden, eleen,
ulottuvuuksien, materiaalien, laadun ja viimeistelyn esteettinen
herkkyys. Pitäisikö vasteen olla monumentaalinen tai hetkellinen,
aggressiivinen tai hellä, käyttökelpoinen tai käyttökelvoton,
veistoksellinen, arkkitehtoninen tai yksinkertaisesti puun
istuttaminen, tai jopa ehkä se, että ei tee mitään.</div>
<div class="western">
<br /></div>
<div class="western" style="line-height: 120%;">
Neljännen
kategorian tunnistaminen ja ymmärtäminen eroaa perinteisestä
sisällön abstraktista viittaussuhteesta, historiallisesta linjasta,
taiteilijan tuotannosta, tyylistä jne. jotka ovat läsnä kolmessa
muussa kategoriassa ja ylittää perinteiset taiteen ja
arkkitehtuurin, maisemansuunnittelun, kaupunkisuunnittelun,
hyödykkeiden jne. suhteiden rajat ja alistaa nämä <i>määrälliset
havainnot</i> (mitat ja kategoriat)
tärkeydeltään toissijaisiksi.</div>
<div class="western" style="line-height: 120%;">
<br /></div>
<br />
<div class="western" style="line-height: 120%;">
(kirjasta
Robert Irwin, <i>Being
and Circumstance</i>,
Notes Toward a Conditional Art, The Lapis Press, 1985, käännös
Heikki Kastemaa)
</div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-86555731184483300372016-02-19T12:25:00.000+02:002016-02-22T15:57:02.417+02:00Marskin kavereilla on heikko ympäristösuhde<b><a href="http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/marskille-kaveri/">Marskille kaveri</a>, Kiasman taidekilpailun finalistit 29.1. -
27.3. 2016 Kiasmassa. Voittaja julkistetaan 10.3. </b><br />
<br />
Kaksikymmentä vuotta sitten Suomen nykytaiteen museon
arkkitehtuurikilpailu herätti närää, koska voittajana oli
amerikkalainen <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Steven_Holl">Steven Holl</a> </b>ja suomalaiset arkkitehdit jäivät
nuolemaan näppejään. Vielä suuremman keskustelun aiheutti
kuitenkin se, että nykytaiteen museo ja <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Marsalkka_Mannerheimin_ratsastajapatsas">Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas</a></i> tulisivat liki toisiaan.
<br />
<br />
Keskusteluinnostus jatkui, kun Kiasmaksi kastetun museon
rakennustyöt alkoivat ja rakennustyömaan ympärille rakennettiin
suoja-aita. Kilpailuidean tuloksena aita maalattiin
vaaleanpunaiseksi, mutta pelkkä aidan väri aiheutti kuohuntaa. Eräs
keskustelija kirjoitti:
<br />
<br />
<i>”Pinkin punaista niin lähelle Marskia. Röyhkeätä, halusiko
arvostelulautakunta ärsyttää. Mauton värivalinta, vastoin
ihmisyyden rakentamista.”
</i><br />
<i><br /></i>
<a href="https://www.blogger.com/null" name="cite_ref-67"></a>Kulttuuriministeriö, joka myöhemminkin
puuttui kuumentuneeseen keskusteluun <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_M%C3%A4ki">Teemu Mäen</a></b> niin sanotusta
<i>Kissantappovideosta</i>, määräsi Mannerheimin patsasta lähinnä
olevan aitaosuuden maalattavan harmaaksi.
<br />
<br />
Keskustelua Kiasman kulmilla on riittänyt, eikä nykytaiteen
museomme ole saanut siitä tarpeekseen. Se haluaa
Mannerheimin patsaalle kaverin, julkisen taideteoksen Kiasman
läheisyyteen.<br />
<br />
Niinpä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtion_taideteostoimikunta">Valtion taideteostoimikunta</a>, jolla on kaksoisrooli
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallisgalleria_(Suomi)">Kansallisgallerian</a> alaisena osana määrätä myös sen rakennusten
taideteoksista, suunnitteli taidekilpailun, jossa etsitään teosta,
joka haastaa totutun käsityksen julkisesta taiteesta sekä herättää
ajatuksia ja keskustelua.<br />
<br />
Taustalla on myös se, että Kiasman lähiympäristö on
muuttumassa. Kiasman takana olevalle Kansalaistorille on alettu
rakentamaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskustakirjasto">Keskustakirjastoa</a> ja naapuriin, Mannerheimintien toiselle
puolelle rakennetaan Suomen suurinta yksityistä taidemuseota, <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Amos_Andersonin_taidemuseo">Amos Rexiä</a></i>. Sen rakennustyömaan suoja-aidan väri ei ole tiettävästi
herättänyt suuria intohimoja eikä sensurointia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-XnjX52bDeOMnLsoDWJuJ9ldv8TD5MBgT50mYcCYowO8r5chzXJZ7mlA0zxPm-A0vVgaJ07H2q4vojdnB1xQwjz5ZJttscamh65CyoWyXl9M97zLwhU1zwWGc_e_Ut2oWkl-ubQ/s1600/AAseina.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="232" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-XnjX52bDeOMnLsoDWJuJ9ldv8TD5MBgT50mYcCYowO8r5chzXJZ7mlA0zxPm-A0vVgaJ07H2q4vojdnB1xQwjz5ZJttscamh65CyoWyXl9M97zLwhU1zwWGc_e_Ut2oWkl-ubQ/s400/AAseina.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<b>Tulokset
</b><br />
<b><br /></b>
Tähän asti kaikki on hyvin ja kannatettavaa, mutta entä
kilpailun tulokset, jotka ovat esillä Kiasmassa? Marskin kaveriksi
haki avoimessa kilpailussa 363 ehdotusta, joista valittiin kuusi
finalistia.
<br />
<br />
Mukana on hyviä ideoita, jotka varmasti herättävät ajatuksia
ja toivottavasti myös keskustelua, sekä muuttavat yleisiä
käsityksiä julkisesta taiteesta tänään.
<br />
<br />
Ajatuksiin ja mielikuviin perustuvaa taidetta voisi kutsua
ideationaaliseksi. Hankaluus on siinä, että pelkkä keskustelun
herättäminen ja hyvät ideat eivät kuitenkaan ole riittäviä
rakennuspuita julkisen taiteen onnistumiseksi. Kaikkien kuuden
ehdotuksen ongelma on niiden heikko, lähes olematon suhde
ympäristöön. Mikään niistä ei innostu myöskään keskusteluun,
vuoropuheluun tai väittelyyn myöskään Mannerheimin
ratsastajapatsaan kanssa.<br />
<br />
Ideoistaan innostumisen lisäksi taiteilijoiden pitäisi pohtia
enemmän sitä, minkälaiseen ympäristöön heidän teoksensa
tulevat. Ympäristösuhde ei ole uusi asia taiteessa, mutta se on
välttämätön osa myös uusinta nykytaidetta ja varsinkin jos
puhutaan julkisesta taiteesta. Ympäristöön liittyvä julkinen
taide ei tarkoita harmoniaa suhteessa ympäristöön, vaan se voi
olla myös vastakkainen eli antiteettinen suhteessa siihen.
Valitettavasti tällaisiakaan näkökulmia ei loppusuoralle
valituissa teoksissa ole.<br />
<br />
En suosittele mitään ehdotettua kuutta teosta toteutettavaksi.
Niissä on ihan hyviä ideoita, mutta yhdessäkään ei ole sitä
erinomaisuutta, jota julkinen taide vaatii.
<br />
<br />
<b>Vain paras on kyllin hyvää</b><br />
<br />
Taidekilpailujen järjestäminen julkisesta taiteesta on
kannatettavaa ja toivottavasti taidekilpailuja toteutetaan
enemmänkin. Kiasman taidekilpailun voi nähdä
myös samankaltaisena yrityksenä luoda keskustelua kaupunkisuunnittelusta kuin Guggenheim Helsinki arkkitehtuurikilpailun järjestämisen. Kumpikaan kilpailu ei tuottanut järin nerokkaita
tuloksia.<br />
<br />
Esimerkki kilpailun laatua tuottavasta vaikutuksesta
kaupunkiympäristöön on Helsingin Meilahden <a href="http://prosenttiperiaate.fi/kirjoitukset/husin-taidekilpailu-suuri-sydan/">HUS:in sairaala-alueen taideteoskilpailu</a>, jonka tulokset julkistettiin viime elokuussa. Kävin tutkimassa elokuussa kutsukilpailun muut ehdotukset, ja totesin niiden ogelmaksi oikeastaan saman kuin Kiasman kilpailutulostenkin. Esitettyjen teosten ympäristösuhde ei ole riittävä.
<br />
<br />
Mutta kilpailun voitti teos, joka on yksi ylitse muiden. <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Peltokangas">Matti Peltokankaan</a></b> <i>Suuri sydän </i>on tummanpunainen muoto, jonka hahmo on
moniselitteinen. Se muistuttaa sydämenmuotoista symbolia, mutta
toisesta suunnasta katsottuna se näyttää pisaralta tai
kyyneleeltä. Suuri sydän ottaa muhkeaan syliinsä suuret
rakennusmassat ja kallioisen aukion. Se inhimillistä steriilin
tuntuista sairaala-aluetta, ja kerää huomion myös korkealta,
potilasosastojen ikkunoista. Ehdotuksessa on sitä erinomaisuutta,
jota julkiseen taiteeseen tarvitaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfB-YY7J27ZwhGT6BcxRjrItDkU90IE1cRM31JGk1dE0Ogz2OmpYNu7eS5tXbvK0QTdlNvXdTrbxsU-zea8PFiFtcDBU0iKvITqJDB6Szxi1lGFdsYIeyVSL-S-kaxDTE7yZVkkg/s1600/Peltokangas+HUS.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfB-YY7J27ZwhGT6BcxRjrItDkU90IE1cRM31JGk1dE0Ogz2OmpYNu7eS5tXbvK0QTdlNvXdTrbxsU-zea8PFiFtcDBU0iKvITqJDB6Szxi1lGFdsYIeyVSL-S-kaxDTE7yZVkkg/s400/Peltokangas+HUS.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Matti Peltokangas, Suuri sydän, 2015, ehdotus HUS:in taideteokseksi.</td></tr>
</tbody></table>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-56705675452465854982016-01-25T21:18:00.000+02:002016-01-26T10:13:33.093+02:00Odottamattomia kohtaamisia Erkki Pirtolan kanssaKuolema tulee usein liian varhain ja ehkä aina yllättävästi. <b>Erkki
Pirtolan</b> kuolemaan liittyy osaltani kummallinen yhteensattuma. Kävin
samana lauantai-iltapäivänä Helsingin Jätkäsaaressa galleria
Rankassa, jossa oli yhteisnäyttely 31.1. asti otsikolla
<a href="http://heyevent.com/event/iex4p63kcpzjya/sukupolvihairio-generation-disorder">Sukupolvihäiriö</a>.<br />
<br />
Muistelin Erkkiä, kun katselin tuota hauskasti nurkkaan
ripustettua koostetta hänen töistään eri vuosilta. Se oli
näyttelyssä epäilemättä hyvässä seurassa.
<br />
<br />
Erkki Pirtola on eräs harvoja suomalaisia taiteilijoita, jolla ei
ole yhtenäistä, johdonmukaista, loogiseen jatkumoon perustuvaa
tyyliä. Sellaisen katsottiin olevan ennen aivan sopimatonta
varteenotettavalle ammattitaiteilijalle, mutta nykyisin se on
pikemminkin ansio.<br />
<br />
Tapasin Erkki Pirtolan ensimmäistä kertaa hänen
yksityisnäyttelyssään komeassa, niin sanotussa Haapasen huvilassa
Tampereen Pyynikinmäellä. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_nykytaiteen_museo">Tampereen nykytaiteen museo</a>, jossa
näyttely järjestettiin, oli ensimmäinen nykytaiteen museo
Suomessa. Jos en väärin muista, Pirtolan näyttely oli Tampereella
samoihin aikoihin kuin <b>Joseph Beuysin</b> ja <b>Andy Warholin</b> näyttelyt,
siis vuoden 1986 tienoilla. Muistan kun Erkki esitteli töitään
innokkaasti. Huomasin hänen olevan loistava analyytikko ja
sanankäyttäjä. Tuolloin jo melko kokenut taidekriitikko vaikutti
olevan myös melkoinen itsekriitikko.<br />
<br />
Eräs tapaamisemme, sekin täysin odottamaton, oli viitisen vuotta
myöhemmin. En muista mihin tapahtumaan se liittyi, mutta muistan
paikan selvästi. Erkki kuvasi minua Kemin torilla ja muistan
nähneeni myöhemmin tuon taitavasti kuvatun videonpätkän. Erkki
editoi videonsa kuvatessa ja hänen videonsa muodostavat kummallisia
koukeroita. Ne ovat sekä tajunnallisia, että dokumentaarisia, usein
mutkikkaita kertomuksia. Olen kuullut huolestuneita ääniä – myös
häneltä itseltään – hänen valtavan videokokoelmansa
tallentamisesta. Sen digitalisointi ja järjestäminen arkistoitavaan
muotoon olisi kansallisesti tärkeä tehtävä.<br />
<br />
Kohtasin Erkki Pirtolan myös vuonna 2005. En tosin tavannut häntä
silloin henkilökohtaisesti, mutta luin hänen kirjallista
tuotantoaan koskevan kansionsa, joka on nykyisen Kansallisgallerian
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvataiteen_keskusarkisto">Kuvataiteen keskusarkistossa</a>. Kirjoitin kolmesta merkittävästä
suomalaisesta kuvataidekriitikosta analyyttisen jutun <i>Kritiikin
Uutisiin,</i> jonka Erkki Pirtolan osuus on tämän blogin lopussa.
Huomasin, että Pirtolassa konkretisoitui taiteen ja taidekritiikin
historiassa toistuva ilmiö, se että taiteen avantgardeen liittyy
usein innovatiivinen kritiikki.
<br />
<br />
Tosin Erkki ei ehkä pitänyt <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Avantgarde">avantgarde</a>-sanasta, hänhän
vastusti monissa kirjoituksissaan modernismin etujoukkojen
valtaryhmittymiä. Erkki Pirtola oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Postmoderni_taide">postmodernisti</a> sen
kukoistusaikoina 1980-luvulla, tai ainakin määrätietoinen antimodernisti. Mutta aikaansa hän oli edellä, hän
teki <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Appropriaatio_(taiteessa)">appropriaatiotaidetta</a> ennen appropriaatiotaidetta.<br />
<br />
Pari vuotta sitten osuimme samaan Mäntän kuvataideviikkojen
avajaisbussiin Helsingistä. Erkki kertoi saaneensa päätökseen
Pohjois-Suomen ja Lapin<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/ITE-taide"> ite-taiteen</a> projektin. Tämä koko Suomen
kattava ite-taiteen ja taiteilijoiden kartoitus oli valtava työ. Hän
kertoi myös taustoista ja siitä, miten vaikea useiden
ite-taiteilijoiden kanssa oli työskennellä.
<br />
<br />
Silloin tuli mieleeni, että Erkki Pirtola on ollut eräänlainen
taiteen ja nykykansantaiteen Videolönnrot. Hän harjoitti <a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Johann_Gottfried_Herder#Bedeutung_und_Nachwirkung">Herderin</a>
kulttuurikritiikkiä, jonka mukaan ei ole olemassa yhtä, vaan monia
kulttuureita, ja että kulttuuri ja taide liittyvät ennen kaikkea
elämäntapaan.<br />
<br />
Taide oli hänelle elämäntapa ja elämäntapa oli
hänelle taidetta. Hänellä oli valtavan hyvä kosketus maailmaan.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpiXeH14WAHFZ-5tLm8tVb-uSi9vFinCpEydoXI3kyE-mDV3adM5AHOw6cA2p0vGKjCvuugsb8YZtJY6BiaEAI2WWEDz-uI9JZ6has2fyL2vaWdB6x6scsWkgQMhh-fr_zOgMBlg/s1600/Erkki_Pirtola_SARV_1985.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpiXeH14WAHFZ-5tLm8tVb-uSi9vFinCpEydoXI3kyE-mDV3adM5AHOw6cA2p0vGKjCvuugsb8YZtJY6BiaEAI2WWEDz-uI9JZ6has2fyL2vaWdB6x6scsWkgQMhh-fr_zOgMBlg/s400/Erkki_Pirtola_SARV_1985.jpg" width="225" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; text-align: start;">Erkki Pirtolan kollaasi SARV, 1985.</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
Kirjoitin tämän tekstin Erkki Pirtolasta <a href="http://www.kritiikinuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/01/Kritiikin-Uutiset-4-2005.pdf"><i>Kritiikin Uutisissa </i>4/2005</a>. Se oli osa isompaa juttua, jossa vertasin kolmea merkittävää
kuvataidekriitikkoa, <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Kruskopf">Erik Kruskopfia</a></b>, <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Maila-Katriina_Tuominen">Maila-Katriina Tuomista</a></b> ja
Erkki Pirtolaa.<br />
<br />
<br />
<br />
<b>Kapina ja video
</b><br />
<br />
<br />
Jos kriitikot olisivat pappeja, Erkki Pirtola olisi
korkeakirkollisen leipäpapin sijasta loistava maallikkosaarnaaja.
<i>Ilta-Sanomiin</i> ja <i>Taide</i>-lehteen kirjoittanut Pirtola on viime aikoina
tullut tunnetuksi ”ITE” taiteen esiintuojana.
<br />
<br />
Varhaisista kirjoituksista <i>Komposti</i>-lehteen julkaistiin 1980-luvun
lopulla antologia Kirjoituksia Kompostista. Pirtolan Komposti-kausi,
kuten yleensä vaihtoehtoliikkeet, oli herderiläistä
kulttuurikritiikkiä. Siinä etsittiin vaihtoehtoja
monokulttuuriseksi elähtyneelle suomalaiselle ilmapiirille.
Kulttuuri oli elämäntapa ja asenne, taide ja kritiikki olivat sen
toteuttamisen keino. Pirtolan kritiikki oli strategiaa.<br />
<br />
Pirtola lopetti sen, minkä <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J._O._Mallander">J-O Mallander</a> </b>aloitti. Erkki Pirtolan
kritiikkiä 1970-luvun lopun kriitikkona voisi verrata <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Lindsten">Leo Lindsteniin</a>,</b> joka vaikutti kymmenkunta vuotta aikaisemmin. <b><a href="http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/info/henkiloekunta">Elina Heikka</a></b> on kirjoittanut osuvasti Leo Lindstenistä ja undegroundin ja
kansallisromantiikan ”epä- pyhästä allianssista”:<br />
<br />
”Yhtä
lailla kalevalainen kansankulttuuri ja Suomen luonto kuin
seksuaalisuuteen liittyvien tabujen rikkominen tai itämaisten
uskontojen puoleen kääntyminen edustavat antimodernia utopiaa
olemisen luonnollisesta tilasta yhä pitemmälle teknistyvässä ja
organisoituvassa modernissa maailmassa.”<br />
<br />
Entä mikä erottaa Pirtolan 1970-luvun lopulla ja Lindstenin
kymmenen vuotta aikaisemmin? Lindsten jatkoi epäilevää ja osittain
torjuvaa suhtautumistaan kansainvälisen taiteen joihinkin
suuntauksiin, kuten kotimaisilla kriitikoilla oli ollut tapana
1800-luvulta alkaen. Erkki Pirtolan suhde kansainvälisyyteen on
avoin.<br />
<br />
Varhaisissa teksteissä on kriitikoille harvinaista koomisuutta.
Pirtolan koomisuus syntyy anagrammeista (uudet sanat kirjaimia
vaihtamalla), oksymoroneista (antiteettinen retoriikka, kaksi
näennäisesti vastakkaista käsitettä), moniselitteisyydestä,
fragmentaarisuudesta ja reversaaleista (sanan kääntäminen
toisinpäin). Taiteen avantgardeen on liittynyt tavallisesti
innovatiivinen kritiikki.<br />
<br />
Kriittisyys suuntautuu usein taiteen ulkopuolisen maailman
pahuuteen ja pinnallisuuteen. Taide on salaliitto maailman pahuutta
ja ilkeyttä vastaan, hyvien välinen sopimus pahoja vastaan.
Pirtolalle moderniteetti ei ole eteenpäin kiitävä voima, vaan
ihmistä, ihmisyyttä ja ihmiskuntaa koskeva uhka, joka pelkistyy
metaforanomaiseen keskuskäsitteeseen, “autoon”.<br />
<br />
Pirtola kysyi, että jos taiteen marginaalit ovatkin keskeistä ja
“taiteeseen” sidottu taide “mariginaalia”. Silloin:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>“Todellinen taiteen emämaa löytyykin lastentarhoista,
Steiner-kouluista, undergroundista, hullujenhuoneilta, presidentin
muistikirjasta, betonigraffiteista, oudoista yöllisistä
performansseista, ufokuvista, viidakkoshamaanin houreista...” (IS
24.4.1990) </i></blockquote>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-85289621014000185712016-01-15T13:05:00.000+02:002016-01-16T11:02:07.678+02:00Mitä olen oppinut Wikipediasta?<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1vGm82NBe3KYVMzxGFrAGJsD2QYWhB62wMWT5_sE0WnMIU95_HXfma6-W00VnBe1dZOf6rCQFQfzLxhjYYoh5qJo195Ktz20j5ELGoRZp7jl9TALxRHu9N2IbIObmA_PMcXX_mw/s1600/Grupifoto_Obinitsas.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="263" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1vGm82NBe3KYVMzxGFrAGJsD2QYWhB62wMWT5_sE0WnMIU95_HXfma6-W00VnBe1dZOf6rCQFQfzLxhjYYoh5qJo195Ktz20j5ELGoRZp7jl9TALxRHu9N2IbIObmA_PMcXX_mw/s400/Grupifoto_Obinitsas.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suomalais-ugrilaisten kielten Wikimediat ja Wikipediat kokoontuivat lippujensa alla viime kesänä Obinitsan kylässä Virossa. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Maailman media pohtii juuri nyt Wikipediaa. Linkitin <a href="https://www.facebook.com/Kulttuurinavigaattori">Facebook</a>-sivulleni <i><a href="http://time.com/4178708/wikipedia-moments-15th-anniversary-history-timeline/?xid=fbshare">Time</a></i>-lehden ja <i><a href="http://www.aljazeera.com/news/2016/01/western-wikipedia-marks-15th-birthday-160114120654257.html">Al Jazeeran</a>
</i>tuoreet, arvioivat artikkelit Wikipediasta, joka täyttää tänään
15 vuotta. Se tarkoittaa siis englanninkielistä verkossa
julkaistavaa tietosanakirjaa.
<br />
<br />
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu">Suomenkielisen Wikipedian</a> 15-vuotista tietä juhlitaan vähän yli
vuoden päästä, 21. helmikuuta 2017.<br />
<br />
Vapaaehtoisin voimin koottava ilmainen tietosanakirja on
osoittautunut suosituksi kaikkialla maailmassa. Se kamppailee
useimmissa maissa suosiosta aikamme viestintäjättien, kuten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Google">Googlen</a>,
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/YouTube">YouTuben</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Facebook">Facebookin</a> kanssa sijoittuen tavallisesti kymmenen
suosituimman verkkosivuston joukkoon.<br />
<br />
Olen toiminut tämän vuoden alusta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikimedia_Suomi">Wikimedia Suomi</a> -yhdistyksen
puheenjohtajana. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää
Wikipediaa ja muita kansainvälisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikimedia">Wikimedia Foundationin</a>
verkkopalveluiden tuntemusta ja käyttöä.
<br />
<br />
Viime joulukuussa tuli täyteen kymmenen vuotta siitä, kun
aloitin suomenkielisen Wikipedian muokkaamisen. Olen muokannut
pääasiassa kuvataiteita, arkkitehtuuria ja kulttuuria koskevia
artikkeleita, mutta kuten useilla wikipedisteillä on tapana,
muokkaukseni ovat ulottuneet mitä erilaisimmille aloille. Viimeisin
kirjoittamani artikkeli koski taittorunkoista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Brompton_(polkupy%C3%B6r%C3%A4)">Brompton</a> -polkupyörää.<br />
<br />
Miksi muokkaan Wikipediaa? Eräs syy siihen on ollut se, että
käytän tietosanakirjaa työssäni melko paljon, olen toiminut
freelance-toimittajana 1980-luvulta alkaen. Minulla ei ole varaa
lahjoittaa rahaa Wikipedialle, joten muokkaan sitä.
<br />
<br />
Enkä muokkaisi Wikipediaa, jos en kokisi sitä kiinnostavaksi.
Wikipedia on osa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media">sosiaalista mediaa</a>, mutta kun Twiittaukset ja Facebook-viestit
tulevat ja menevät, Wikipedian muokkaukset jäävät. Kuten
Wikipedian logo kertoo, kyseessä on valtava, maapallon laajuinen
palapeli, jota me kaikki kokoamme osa osalta.
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3qUS_vcd0zAyW9_kGRVUL3njapnL6vjh5SwaJYBnUGtRVt91VsM_Q3bg10sCybEMucOX8iDjOabF89rP9m1xrjxsKgiFowxnrq2xYGxGdtBRZNGIeT-kupIE02YEdK_m-6Q0ejg/s1600/Wikipedia-logo-v2-fi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3qUS_vcd0zAyW9_kGRVUL3njapnL6vjh5SwaJYBnUGtRVt91VsM_Q3bg10sCybEMucOX8iDjOabF89rP9m1xrjxsKgiFowxnrq2xYGxGdtBRZNGIeT-kupIE02YEdK_m-6Q0ejg/s1600/Wikipedia-logo-v2-fi.jpg" /></a></div>
<br />
Jos Facebook, Twitter ja blogit perustuvat paljolti itseilmaisuun
ja mielipiteisiin, Wikipediassa keskeistä ovat tieto ja
tietolähteiden arviointi. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hdekritiikki">Lähdekritiikki</a> on itsestään selvä asia
humanistisia tieteitä opiskelleille ja tutkineille, mutta Wikipedia
opettaa kaikkia arvioimaan ja käyttämään tietolähteiteitä.<br />
<br />
Muokatessani Wikipediaa olen oppinut arvostamaan tarkkuutta. Minua
vaivaa usein kotimaisten lehtien uutisoinnissa epätarkkuus, ja
epäselvyys on myös sosiaalisessa mediassa yleistä. Niin sanotun
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Trolli_(internet)">trollauksen</a> keskeinen idea lieneekin asioiden tarkoituksellinen
hämärryttäminen. Wikipedian tyyliin kuuluu tosiollisuus,
täsmällisyys ja tarkkuus. Tietosanakirjan kirjoittaminen ei ole
maalailevaa esseismiä, vaan olennaisuuksiin porautuvaa
essentialismia.
<br />
<br />
Olen oppinut myös sisältöjä, eli muokatessani Wikipediaa olen
oppinut uusia asioita myös omilta aloiltani. Wikipedia ei ole uuden
tai oman tutkimuksen paikka, mutta kun koostin luetteloa nimeltä
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Aleksanteri_II:n_patsaista_ja_muistomerkeist%C3%A4">Aleksanteri II:n patsaat ja muistomerkit</a> huomasin, että Hämeenlinnan lähellä
on maailman vanhin pystyssä oleva tsaari Aleksanteri II:n
muistomerkki, <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Parolan_leijona">Parolan leijona</a></i>.<br />
<br />
Toimintani Wikipedian parissa on alkanut ylittämään myös
suomenkielisen tietosanakirjan muokkaamisen rajat. Jos joku artikkeli
ei anna tyydyttävää tietoa suomeksi, käytän englannin- saksan- ja
ruotsinkielisiä versioita. <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu">Commons</a> -varastosta saattaa löytyä
aihetta koskevia kuvia tai muita tiedostoja. <a href="https://www.wikidata.org/wiki/Wikidata:Main_Page">Wikidata</a>, joka
yksinkertaisesti sanottuna tarkoittaa eri medioiden taustalla olevan
tietokannan kokoamista, on eräs eri Wikiperheen välisiä medioita.
<br />
<br />
Olen myös oppinut arvostamaan Wikipedian niin sanottua teknistä
ylläpitoa. Muokkaaminen ei ole aina helppoa, eikä wikikoodin yksityiskohtien ratkaisukaan ole aina helppoa.
<br />
<br />
Joskus Wikipedian keskustelusivuilla keskustellaan tolkuttoman
pitkään jostakin aiheesta. Nämä keskustelut ovat kuitenkin jotain
aivan muuta kuin Facebookin usein mielipiteilyyn perustuvat
keskustelut. Wikipedian keskustelujen tarkoituksena on ratkaista
tietosanakirjan toimittamiseen liittyviä ongelmia.<br />
<br />
Ajan mittaan
muokkaajat ovat luoneet paljon erilaisia käytäntöjä, ja niiden
hallitseminen ja muistaminen on vaikeaa. Wikipediassa on jossain
määrin vieläkin havaittavissa aikaisemmin melko yleinen ongelma,
uusien muokkaajien ylimielinen ja joskus töykeäkin kohtelu.
Ystävällisyys kanssamuokkaajia kohtaan ei ole kaikkien
wikipedistien parhaita ominaisuuksia.<br />
<br />
Viisitoista vuotta ilmaista, kaikkien muokkaamaa Wikipediaa on
osoittanut, että verkossa julkaistava tietosanakirja on tullut
jäädäkseen. Kaikkien tietosanakirja on myös kehittynyt siihen
vaiheeseen, että voi kysyä, onko sen artikkelikannan laaja
kasvattaminen enää aiheellista? Muokkaajille riittää puuhaa kyllä
runsaasti laadun parantamisessa.
<br />
<br />
Onnea kaikkien tietosanakirjalle, onnea maailmanlaajuiselle Wikipedialle, onnea myös tiedolle ja tiedon välittämiselle! Wikipedia ei
ehkä pelasta maailmaa, mutta siinä on mahdollisuus pelastaa
sosiaalisen median maailma. <br />
<br />
<br />Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-20489293357231634432015-12-05T03:33:00.000+02:002015-12-05T13:38:00.863+02:00Kriitikon metsästysmuistot: Onko Otso Kantokorvesta taiteilijaksi?<b>Otso Kantokorpi: Kriitikko kadulla, Kutsuttuina Kamreeri Honkanen,
Timo Setälä ja Sirpa Viljanen <a href="http://makeyourmark.fi/gallery/">Make Your Mark galleriassa </a>Helsingissä 5.-31.12.2015.</b><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTLcgbw2UK6pgiS36HaPNbxg30U0l2aHqQQLwbyzuzZIEa4K57kPULOxbnCWQRQ0oFi3i0K6eYAXIn1lVXWNCd8Or149EcoflnY-75jxit_OcOsm0Jg9d2oQ7DYStjDsFOGc0w6g/s1600/otso2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTLcgbw2UK6pgiS36HaPNbxg30U0l2aHqQQLwbyzuzZIEa4K57kPULOxbnCWQRQ0oFi3i0K6eYAXIn1lVXWNCd8Or149EcoflnY-75jxit_OcOsm0Jg9d2oQ7DYStjDsFOGc0w6g/s400/otso2.jpg" width="253" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; text-align: start;">Otso Kantokopi, Taideruhtinaat II (Janne Gallen-Kallela-Sirén), 2015.</span></td></tr>
</tbody></table>
<b>Otso Kantokorpi</b> asettuu Make Your Mark-galleriassa olevan
myyntitiskin taakse puhumaan avajaisyleisölle. Hänen takanaan on
riveittäin graffiti-, kuva- ja valokuvaustaidetta esittelevässä
galleriassa myytäviä spray-tölkkejä. Kantokorpi sanoo, että ei
ole oikeasti taiteilija, mutta väittää kieli poskella kuitenkin olevansa ”ihan
oikeasti” <b>Andy Warholin</b> veroinen. Hän selittää teostensa syntyjä
tarkemmin kuin Kuvataideakatemian opiskelija maisterintyötä opettajalleen, kiittelee näyttelyproduktiossa
mukana olleita kuin Teatterikoulun dramaturgian opiskelija
ensiproduktiossaan ja rehentelee siekailematta kuin amerikkalaisen markkinointiviestinnän
mestarikurssilainen.<br />
<br />
Hän selostaa blogissaan näyttelystään seuraavaa:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>”Pääteokseni
on epäilemättä sarja Taideruhtinaat. Tein vuonna 2009 kaksi
anonyymiä tarraa, joita levitin Kiasman ja Helsingin taidemuseon
lähistölle. Silloin olin ehkä hetken aikaa aidosti anonyymi
katutaiteilija, jolla oli myös poliittinen sanoma: inhoan syvästi
taiteen elitismiä. Toisessa esiintyy museonjohtaja <b>Janne
Gallen-Kallela-Siren</b> ja toisessa museonjohtaja <b>Berndt Arell </b>– sekä
näitä taidemaailman tuolloisia ”oikeistopoikia” irvailevat
lauseet. Myöhemmin tein lauseineen kaksi lisää: isänsä
asebisneksen perinnöllä rikastunut liikemies ja ns. merkittävä
taiteenkeräilijä <b>Poju Zabludo</b><b>wicz</b> sekä kaupunginjohtaja ja
Guggenheimin kyltymätön himoaja <b>Jussi Pajunen</b>.”</i></blockquote>
<br />
Olen aina kuvitellut <b>Timo Soinin</b> ja oikeistopopulistien herjan ”Punavuoren
punaviininlatkijat” tähtäävän Otso Kantokorpeen ja hänen
elämänpiiriinsä. Hänen uransa on edennyt
kirjankustannustoiminnasta <i>Taide-</i>lehden ja <i>Kritiikin Uutisten</i>
päätoimittajuuksista Vasemmistoliiton kunnallis- ja
eduskuntavaaliehdokkaaksi, Helsingin taidemuseon johtokunnan
jäseneksi, kuvataidepolitiikkamme arvostelijaksi, poleemikoksi ja
taidekeskustelujen organisaattoriksi.
<br />
<br />
Hänen toimintaansa ovat olleet Yleisradion kolumnistin virka,
useiden taidenäyttelyiden kuratointi, helsinkiläisen taidegallerian
ns. <a href="http://www.orton.fi/fi/invalidisaatio-orton/galleria-orton/">Ortonin -piiri </a>ja monet taiteiljaystävyydet. Hän on tunnettu
<a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/14157-estofiili-virofiili">estofiili</a>, jonka rakkaaksi <i>getaway cityksi </i>on tullut Tallinna.<br />
<br />
Kantokorpi kuuluu Suomen kuvataidemaailman kymmenen
vaikutusvaltaisimman ja kolmen näkyvimmän henkilön joukkoon. Hän
on pidetty, mutta myös jonkin verran pelätty kriitikko.<br />
<br />
Kriitikkokuntamme konservatiivisessa ja jopa taantumuksellisessa
joukossa Otso on ilahduttavan nykyaikainen. Hänen <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Modus_operandi">modus operandinsa</a></i>
on <a href="http://alastonkriitikko.blogspot.fi/">Alaston kriitikko</a> -taideblogi, jossa hän julkaisee kaiken
kirjoittamansa. Sen laajemmalle Otso ei kuitenkaan ole ottanut
omakseen sosiaalista mediaa ja hänen vaikenemistaan Facebookissa
pidän käsittämättömänä.
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Mutta onko taidekriitikostamme taiteilijaksi? Vaikka Otso
Kantokorpi haluaa olla näyttelyssä katutaiteen ja aktivismin edustaja, hän esiintyy kuvissaan ehkä enemmän kriitikkona
kuin taiteilijana. Suvilahden Kriitikko kadulla -näyttelyä voisi
pitää eräänlaisina taidekriitikon uran <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4stysmuisto">trofeekuvina,</a> eli metsästysmuistoina.<br />
<br />
Mukana olevat <b>Timo Setälän</b> ajankohtaiset kollaasit ja
arvoituksellisen <b>Kamreeri Honkasen</b> hienot fotomontaasit
Eduskuntatalosta ovat näyttelyn terävimpiä kuvia.
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3FoLgwLxm5i1tLtDgdDK3tKJYz3LxP4SGHD9cDilXiVhCFNo0EErjdpFT7bdEADStweENl2cX4K6dlposCYEjowf9lEW8HsgQ-uh_f3E-3pAdfAMvnBpb6fAj3IGAxj1lnqMAow/s1600/WP_20151204_19_11_39_Pro%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3FoLgwLxm5i1tLtDgdDK3tKJYz3LxP4SGHD9cDilXiVhCFNo0EErjdpFT7bdEADStweENl2cX4K6dlposCYEjowf9lEW8HsgQ-uh_f3E-3pAdfAMvnBpb6fAj3IGAxj1lnqMAow/s400/WP_20151204_19_11_39_Pro%255B1%255D.jpg" width="225" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; text-align: start;">Timo Setälä, Sori siitä, 2015.</span></td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0hhSDg_po9ngGoz3Rnh13pe1z9FvIzyvJrTcf4mkl1x_XEjBiqskaVWzASnT0rgl8fZwZk_yx0os829vFkeh0Eg4S5YitbGR4MZdbMLeeI1bTm2XJKSVIi9woO7Os2Hf1qKqSyQ/s1600/WP_20151204_19_11_57_Pro%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0hhSDg_po9ngGoz3Rnh13pe1z9FvIzyvJrTcf4mkl1x_XEjBiqskaVWzASnT0rgl8fZwZk_yx0os829vFkeh0Eg4S5YitbGR4MZdbMLeeI1bTm2XJKSVIi9woO7Os2Hf1qKqSyQ/s400/WP_20151204_19_11_57_Pro%255B1%255D.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; text-align: start;">Otso Kantokorven ja Sirpa Viljasen kooste London Calling.</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ongelma Otso Kantokorven <i>Taideruhtinaat</i>-sarjan tapaisessa päivänkohtaisessa vallanpitäjien kritiikissä on se, että sen tarkoite irtoaa
helposti merkityksestä. Tekstit ilman kontekstia yhdistettynä
julistemaisiin henkilökuviin saattavat myös tulla viesteiksi jotka
ponnahtavatkin itseään, eli kritiikin ideaa ja tarkoitusta vastaan.
Vallanpitäjän arvostelusta saattaa tulla eräänlaista
vallanpitäjän ihannointia.<br />
<br />
Aikoinaan terävä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Agitprop">agitaatio- ja propaganda</a>taide suunnattiin
1920-luvulla työväenluokalle, jonka sivistyksen ja
lukutaidon arveltiin olevan heikko. Nykyaikana tällaiset
vasemmistopopulistiset viestit herättävät korkeintaan imelää ja sameaa nostalgiaa.<br />
<br />
Otso Kantokorvesta on tullut suomalaisen kuvataidemaailman
<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Mandarin_(bureaucrat)">mandariini</a>, überkriitikko ja renessanssiruhtinaan kaltainen
monitoimitekijä, aktivisti ja osallistuja.
<br />
<br />
Hän olisi voinut valita yhdeksi <i>Taideruhtinaat </i>-sarjan aiheeksi
myös itsensä. Siksi tein näyttelyn sarjan jatkoksi kuvan myös
hänestä.
<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6D0wV6dElpG-2GEITGlqwO-XDEULogFlTtvJ3vkQWHXxeOjzdCN7No4NF-qcvJRqQmHTyQ4eabwI0036Xj2U7vBhvT8G_Ruj7VQm04j1c04SUvAlnvY2-WSS4wUj_fnUeDPx3xw/s1600/otso1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6D0wV6dElpG-2GEITGlqwO-XDEULogFlTtvJ3vkQWHXxeOjzdCN7No4NF-qcvJRqQmHTyQ4eabwI0036Xj2U7vBhvT8G_Ruj7VQm04j1c04SUvAlnvY2-WSS4wUj_fnUeDPx3xw/s400/otso1.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; text-align: start;">Heikki Kastemaa, Taideruhtinaat V (Otso Kantokorpi), 2015. </span></td></tr>
</tbody></table>
<br />Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-25368885207600129932015-09-24T22:19:00.001+03:002015-09-24T22:59:07.514+03:00Manifestissa on viesti<b><a href="http://www.hamhelsinki.fi/exhibition/ai-weiwei-at-helsinki/">Ai Weiwei, Ai Weiwei @ Helsinki 25. 9. 2015 - 28. 2. 2016 Helsingin taidemuseossa.</a></b><br />
<br />
<b>Ai Weiwein </b>kädenpuristus on lämmin, melko pehmyt, nopea ja
määrätietoisen jäntevä. Hänen kasvonsa ilostuvat kertoessani,
että hänen ollessaan pidätettynä järjestin hänen puolestaan
<a href="http://kulttuurinavigaattori.blogspot.fi/2011/04/free-ai-weiwei-vapaaksi.html">mielenosoituksen</a> Helsingin nykytaiteen museon Kiasman edessä.
Selitän, että lisäkseni siihen tuli toinenkin mielenosoittaja, hän
oli helsinkiläinen kulttuuritoimittaja ja kriitikko <b>Hannele
Salminen</b>.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcWwNEjG8vtmHnOnGEITk4IpyODvAWoKLuU48IYFU8C6d7BK_13wDeLNIzInAibRdd_KvpGqydcPZODJ30GHYoNbuOuV9CcAvDfMjQhrrMVkWMSbtIv47FjUCcKgEEkGvYqOHgww/s1600/Ai_Weiwei_in_Helsinki_24_9_2015+%25282%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcWwNEjG8vtmHnOnGEITk4IpyODvAWoKLuU48IYFU8C6d7BK_13wDeLNIzInAibRdd_KvpGqydcPZODJ30GHYoNbuOuV9CcAvDfMjQhrrMVkWMSbtIv47FjUCcKgEEkGvYqOHgww/s400/Ai_Weiwei_in_Helsinki_24_9_2015+%25282%2529.jpg" width="263" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ai Weiwei Helsingissä 24.9.2015.</td></tr>
</tbody></table>
En ole kovinkaan innostunut populaarikulttuurista ja minun on
vastenmielistä hyväksyä fanittamisen käsitettä. Mietin, että
voisin kyllä sanoa amerikkalaiseen malliin olevani Ai Weiwein suuri
fani, mutta lisään siihen itsekseni, että arvostan hänen
taidettaan erittäin paljon.<br />
<br />
Toisaalta, kuuluisuus on liimautunut populistiseen ja totaalisen
kapitalistiseen aikaamme kuin kitti puuhun. Muistelen, että olen
kätellyt <b><a href="https://www.gerhard-richter.com/">Gerhard Richteria</a></b> Tukholmassa, <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Rauschenberg">Robert Rauschenbergia</a></b>
Venetsiassa ja <b><a href="http://anishkapoor.com/">Anish Kapooria</a></b> Tampereella. Populismihan tarkoittaa
sitä, että kuuluisuus on kaikki kaikessa, eivätkä kuvataiteenkaan globaalit supertähdet sitä voi paeta.<br />
<br />
Ai Weiwei pysyi tänään viisaasti poissa varsinaisesta Helsingin
taidemuseon lehdistötilaisuudesta. Se oli tahdikas teko tämän päivän maailman suurimmalta kuvataiteen nimeltä, vaikka vaatimattoman oloinen taiteilija ilmestyikin paikalle myöhemmin. Samassa yhteydessä avattiin
taidemuseon Tennispalatsin yläkerran uudet, isommat näyttelytilat ja muita
suomalaisten taiteilijoiden näyttelyitä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiG5ZemiZmAByuwAKIW4osQbqnDRLs8btTfTy6kfYIbYyQ8gjVUoGAlxI2P_IooXQ_Yo3uwCo7Xd2b9NeBM4Rj39DxT_UjJIZ7ZSBXDSLFMVJuvLjXI2-LJip5fsTl8j1n4Rq7YsQ/s1600/Ai_Weiwei_Vaateripustin_ja_K%25C3%25A4siraudat_2011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiG5ZemiZmAByuwAKIW4osQbqnDRLs8btTfTy6kfYIbYyQ8gjVUoGAlxI2P_IooXQ_Yo3uwCo7Xd2b9NeBM4Rj39DxT_UjJIZ7ZSBXDSLFMVJuvLjXI2-LJip5fsTl8j1n4Rq7YsQ/s400/Ai_Weiwei_Vaateripustin_ja_K%25C3%25A4siraudat_2011.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vaateripustin ja Käsiraudat, 2011.</td></tr>
</tbody></table>
Arvostin aluksi Ai Weiweita pääasiassa toisinajattelijana,
samalla tavalla kuin arvostetaan <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrei_Saharov">Andrei Saharovia</a></b> tai <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Sol%C5%BEenitsyn">Aleksandr Solzenitsyniä</a></b>. Koin hänen pidättämisensä vääryytenä ja
liityin osaksi sitä kansainvälistä liikettä, joka protestoi
tilannetta hänen puolestaan.<br />
<br />
Kiinan viranomaisten sallittua Ai Weiweille matkustamisen
ulkomaille hän on asunut Berliinissä. 58-vuotias taiteilija
vaikuttaa nyt nuorekkaammalta ja virkeämmältä kuin useissa
kuvissa.
<br />
<br />
Ai Weiwei on toisen polven <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toisinajattelija">toisinajattelija</a>. Hänen isänsä oli
Kiinan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuurivallankumous">kulttuurivallankumouksessa</a> tuomittu runoilija ja kirjailija,
jonka poika kasvoi kulttuurivallankumouksen karkottamana kaukana
Luoteis-Kiinan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinkiang">Sinkiangissa</a>.
<br />
Näin Ai Weiwein näyttelyn toissa keväänä Berliinin
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin-Gropius-Bau">Martin-Gropius-Baussa</a> ja nyt Helsingin näyttelynsä koettuani
sanoisin arvostavani häntä enemmän taiteilijana.
<br />
<br />
Kuinka hyvä taiteilija Ai Weiwei on? Ilmeisesti on käynyt niin,
että hänen etätyönä työstämänsä näyttelyt, joita hän ei
siis koskaan päässyt livenä näkemään, ovat vain parantaneet
hänen yritystään ja tuotantoaan. Hänen tilatajunsa on erinomainen
– Ai Weiwei on myös arkkitehti – joka näkyy teosten
mittasuhteiden ja niiden asemoinnin tarkkuudesta. Hän käyttää
taitavasti uusia teknisiä apuvälineitä näyttelyidensä
pystyttämiseen.
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaJCJop7GV7_IcnFCr5nrHi1pN9U3txyPJU4gq26wd5qreiDN6_iTibC94d_pAmRtZg4iLlsnYILvyAPNj62WeE4zKMLxs3cOeG_2XM09ywHQ__9kFD-pIOri4QnnkAbH73P71OA/s1600/Ai_Weiwei_Ripustettu_mies_1986.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaJCJop7GV7_IcnFCr5nrHi1pN9U3txyPJU4gq26wd5qreiDN6_iTibC94d_pAmRtZg4iLlsnYILvyAPNj62WeE4zKMLxs3cOeG_2XM09ywHQ__9kFD-pIOri4QnnkAbH73P71OA/s400/Ai_Weiwei_Ripustettu_mies_1986.jpg" width="225" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ripustettu mies, 1986.</td></tr>
</tbody></table>
Helsingin näyttelyssä on kaksi teosta, <i>Viulu</i> (1985) ja
<i>Ripustettu mies</i> (1986) jotka edustavat nuoremman taiteilijan
duchampmaista nokkeluutta, surrealistista esineyhdistelyä. Uusinta tuotantoa
näyttelyssä on iso <i>Valkoinen talo</i>, rakennelma, jonka ilmaisu on
vapautunutta, avointa ja ilmavaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiH9tWGMwgvEsV_hym21_QbO-eeAFtV8EOSQ_sI6SvChioMVT_TNXUbNoPvQHt-_o6AxC-p7uRTGdrCjRw7VQd4lBxKvvReasYA-jzlzVZjpCCi9u-SDrB6dHZeDvXt3DWkA5LL9Q/s1600/Ai_Weiwei_Valkoinen_talo_2015.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiH9tWGMwgvEsV_hym21_QbO-eeAFtV8EOSQ_sI6SvChioMVT_TNXUbNoPvQHt-_o6AxC-p7uRTGdrCjRw7VQd4lBxKvvReasYA-jzlzVZjpCCi9u-SDrB6dHZeDvXt3DWkA5LL9Q/s400/Ai_Weiwei_Valkoinen_talo_2015.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Valkoinen talo, 2015.</td></tr>
</tbody></table>
Ai Weiwein tekijänoikeuskäsitys on aasialainen. Se tarkoittaa
alkuperäisyyden ja kopion, idän ja lännen, materiaalin ja symbolin
vuoropuhelua. Berliinin näyttelyn mieleenpainuvimpia teoksia olivat
kiiltävillä automaaleilla maalatut kiinalaiset vanhat saviruukut.
Hän sallii täysin valokuvaamisen ja teoksistaan otettujen kuvien
julkaisemisen, mikä ei tavallisesti ole mahdollista länsimaisen
nykytaiteen teosten oikeudenomistajien lakiviidakoissa.<br />
<br />
Ja silti Ai Weiwei on poliittinen taiteilija. Olisi naivismia
puhua vain hänen teostensa kauneudesta, mittasuhteista, volyymeista,
kauniista puusta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcpOW8GX0QgJs74nRjOkjF4ZnldSuviOv5TYhCpyrsDfVaKo9f4MMZMG7KyoQJn7pEkzpBOdp2aKCJg4E7ZOSaPkCFu5ESPkUVumfSez-S89vfLgZCVoUQClGp7vPWi8S4HMfMZQ/s1600/Ai_Weiwei_Divina_Proportio_2012.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcpOW8GX0QgJs74nRjOkjF4ZnldSuviOv5TYhCpyrsDfVaKo9f4MMZMG7KyoQJn7pEkzpBOdp2aKCJg4E7ZOSaPkCFu5ESPkUVumfSez-S89vfLgZCVoUQClGp7vPWi8S4HMfMZQ/s400/Ai_Weiwei_Divina_Proportio_2012.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Divina Proportio, 2012.</td></tr>
</tbody></table>
Hänen Helsingin näyttelynsä käsiraudat ovat
puuta, puuesineet taitavaa kiinalaista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Intarsia">intarsiaa</a> ja näyttelyhallien
seinät on tapetoitu velkakirjoilla. Kypsän iän ja taiteellisen
tuotannon saavuttanut taiteilija voisi todeta kuin Kittilän <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Palsa">Kalervo Palsa</a></b>, joka kirjoitti päiväkirjaansa:<br />
<br />
<i>”Myyttiini minun tulee tähdätä ja sitä edistää kaikin
tavoin … En voi enää mitään sille että itsekin olen legenda.
Minun täytyy nyt kaikin mahdollisin tavoin edistää tätä
legendaa. On hyvä jos siinä samalla olen hyvä taiteilija, jos
taiteeni on omaperäistä ja arvokasta.”</i><br />
<br />
<br />
Ai Weiwein taiteen nerokkuus on yhteiskunnallisen ja taiteellisen
sanoman, aktivismin ja taiteen yhdistäminen. Kaikki näyttelyn
teokset viittaavat jollain tavalla elämään nyky-Kiinassa.<br />
<br />
Kuten
<i>The Guardianin</i> kriitikko <b>Laura Cumming</b> otsikoi hänen viime viikolla
avatun Lontoon Royal Academyn <a href="http://www.theguardian.com/artanddesign/2015/sep/20/ai-weiwei-royal-academy-bicycles-world-goes-pop-review?CMP=share_btn_fb">näyttelyn arvionsa</a>: ”manifesto is in
the medium” eli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Manifesti">manifestissa</a> on viesti.Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-14181387785365603892015-09-01T09:04:00.000+03:002015-09-01T09:27:02.718+03:00Ei ruudinkeksijän tasoa<a href="http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/nayttelyt/">Coca-Cola-pullo 100 vuotta Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä 27. 8. – 4. 10. 2015.</a><br />
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Ruudinkeksijän
tasoa ei Sinebrychoffin taidemuseon Coca-Cola -aiheinen näyttely
ole. Pieni näyttelyhuone museon alakerrassa on omistettu maailman
ehkä laajimmalle levinneen tavaramerkin ja tuotteen pakkauksen,
Kokispullon suunnittelun historialle ja muutamille teoksille joissa
tuota ruskeaa sokerivettä sisältäviä pulloja esiintyy.
Kulttitaiteilijat <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Beuys">Josef Beuys</a> </b>ja <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Andy_Warhol">Andy Warhol</a></b> eivät teoksillaan
lämmitä.</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Innostuin enemmän
museossa olevasta Pohjolan rokokoota ja varsinkin sen
kerrannaistyyliä, 1800-luvun uusrokokoota koskevasta näyttelystä, joka antaa
uuden näkökulman vähän käsiteltyyn aiheeseen. Tämä näyttely
on museossa vielä 6.9. asti ja sen jälkeenkin on odotettavissa uusi
näkökulma, Helsingin Taidesalongin satavuotista historiaa
katsastava esitys, joka avataan 8.10.</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Kolleegani <b><a href="http://alastonkriitikko.blogspot.fi/2015/08/sinebrychoffin-taidemuseo.html">Otso Kantokorpi</a> </b>on kampanjoinut voimakkaasti Coca-Cola -aiheista
näyttelyä vastaan. Hänen mielestään se on huoraamista.
</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Oikealla asialla
Otso on. Kaupallisuus on viime vuosina ulottunut valitettavan syvälle
museojohtajiemme ajatteluun. Määrien sijaan olisi aika korostaa
laatua ja rahan sijaan henkiset ja sivistysarvot pitäisi nostaa
etusijalle. Otson voimakasta sanaa vähän loiventamalla voi todeta,
että kuvataiteen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuotesijoittelu">tuotesijoittelua</a> sisältäviä taidenäyttelyitä
näkee maailmalla silloin tällöin. Arvelen, että kestäviä tai edes
taiteellisestikaan haastavia ratkaisuja ne eivät varmaankaan ole olleet rahapulasta
kärsiville museoille missään.
</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Sinebrychoffin
museon johtaja puolusti Coca-Cola -aiheista näyttelyä vetoamalla nimekkäälle oluenvalmistajalle omistetun museon tilojen
sopivuuteen. Ehkä pakkaus- ja tuotesuunnittelun historia sopisi
kuitenkin paremmin vaikka Designmuseoon.</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<span style="line-height: 100%;">Sinebrychoffin
taidemuseon tehtävänä on esitellä ”vanhempaa eurooppalaista
taidetta”. Kansallisgalleria voisi kyllä poistaa museon missiosta
pelkän eurooppalaisuuden. Globalisoituvassa maailmassa
eurooppalaisuus ei riitä edes vanhemman taiteen esittelemiseen.
Muualla Sinebrychoffin museon kaltaisia kutsutaan joskus ulkomaisen
taiteen museoiksi.</span>Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-53070748129205003312015-08-08T10:59:00.001+03:002015-08-08T11:24:12.479+03:00Fuskaamisesta<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<span style="line-height: 100%;">Fuskaaaminen peittää
aiotun merkityksen viestinnässä. Se sekoittaa viestin, muokkaa sen tahallisesti epäselväksi tai vaikeuttaa sen
ymmärtämistä. Verbi fuskaaminen juontuu latinan sanasta </span><i style="line-height: 100%;">fuscus</i><span style="line-height: 100%;">,
joka tarkoittaa epäselvää, tummaa tai hämärää.</span></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Se voi olla
tahallista tai tahatonta harhauttamista, vaikka yleensä viitataan
tahalliseen eli aikomukselliseen fuskaamiseen. Se voi olla asioiden
kiertelyä, joka saa aikaan runsassanaisuutta. Ongelman hämärtäminen
asiaankuulumattomalla informaatiolla on fuskaamista.</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Fuskaaja käyttää
usein kieltä, jossa on slangia tai ammattitermejä. Fuskaaja
ajattelee, että on iskevämpää, seksikkäämpää ja tehokkaampaa
puhua fuckista kuin vitusta, mailista kuin sähköpostiviestistä,
haasteista kuin ongelmista tai probleemeista kuin ongelmista.
Käyttämällä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jargon">jargonia</a> fuskaaja luulee tuovansa viestiinsä arvoa, mutta tulee samalla sulkeneeksi pois ulkopuolisia viestintänsä piiristä.<br />
<br />
Ja uskokaa tai älkää, sanakirjassa määritellään englanninkielinen sana <i><a href="http://www.sanakirja.org/search.php?id=159309&l2=17">obfuscation</a> </i>tarkoittamaan substantiiveja <i>tarkoituksenmukainen monimutkaistaminen</i> tai <i>obfuskointi</i>!</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Pidättäytyminen
viestinnästä, viestintävälineiden priorisointi tai niiden valikoiminen
voi olla fuskaamista.</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Yleistajuisten
kirjoitusten fuskaaminen voi syntyä tahattomasti. Kirjoittaja voi
esimerkiksi julkaista kirjoittamisen varhaisvaiheessa, ennen
ajatustensa koostumista syntyneitä luonnosmaisia, keskeneräisiä
ideoitaan. Tahatonta fuskausta voi korjata kriittisen ajattelun
avulla tai pyytämällä kirjoituksen tarkistamista henkilöltä,
jolla on riittävät luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taidot.</div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
Kirjoituksessa on
käytetty englanninkielisen Wikipedian artikkelia <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Obfuscation">Obfuscation</a>. </div>
<div style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-45641094471421693902015-07-31T23:33:00.002+03:002015-08-08T01:43:44.072+03:00The Conversation PiecePublished in Estonian in Sirp 30, 31 July 2015 <span style="font-family: inherit; font-size: x-small;"><a href="http://www.sirp.ee/s1-artiklid/arhitektuur/koneaine/">"K<span style="background-color: #f1f1f1; color: #333333; line-height: 1.25;">õ</span><span style="color: #333333; line-height: 1.25;">neaine, </span><span style="background-color: #f1f1f1; color: #333333; line-height: 35.2000007629395px;">Kas Helsingi Guggenheim läheneb oma lõpule?"</span></a></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMdlks4_3JOIMjBgfGaD-6D2oNC8tSB1pLlEF1awQ8NCRKfxjPXC-M8t8min4_btLiVOVJo-aFBrdInlfa1FQR991W0K93EzWwrsWccZ3PSu830LLiJNZux99BHXy9Of1_TFgJPA/s1600/Gugge.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="195" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMdlks4_3JOIMjBgfGaD-6D2oNC8tSB1pLlEF1awQ8NCRKfxjPXC-M8t8min4_btLiVOVJo-aFBrdInlfa1FQR991W0K93EzWwrsWccZ3PSu830LLiJNZux99BHXy9Of1_TFgJPA/s400/Gugge.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
They were usually
commissioned, informal group portraits, fashionable in the 18th
century called <i><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Conversation_piece">Conversation Pieces</a></i>, say the encyclopedias. A group in
the painting was engaged in genteel conversation, usually outdoors.
Later the English word ”conversation piece” came to refer to any
object that was seen as interesting enough to spark conversation.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<span lang="en-GB">What
an epic conversation piece the Guggenheim Helsinki has been! Since
January 2011, when the plan was published, it became a kind of
perpetual motion machine in Finnish media. The largest Finnish and
Northern European newspaper <i>Helsingin Sanomat </i>adopted it as a baby,
covering the subject widely. </span><span lang="en-GB">When
</span><span lang="en-GB">Helsingin
Sanomat </span><span lang="en-GB">reported
</span><span lang="en-GB">in
a pro-Guggenheimish way, a more neutral point of view was given by
the Finnish Broadcasting Company. While the two competing main steam
media covered the issue so widely, the rest of Finnish media got
frustrated and alienated themselves from this debate.</span></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
Accompanied by social
media it became perhaps the largest conversation piece that Finnish
culture journalism has produced ever. As the media coverage of
culture has become evermore frugal, some even asked, what was left in
the shadow of the Guggenheim issue?</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Extraordinary ordinary
competition</b><br />
<b><br /></b></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
One of its climaxes was
the international architecture competition announced in June 2014.
The competition reached 1 715 proposals from 77 countries during only
three months. Six designs, which were selected for the second stage
were presented in a thorough, illustrative, well-done architectural
exhibition in Helsinki Kunsthalle this spring.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<a href="https://www.blogger.com/null" name="translations"></a>
The globally famous architects, starchitects like <b>Frank Gehry</b>,
designer of the famous Guggenheim Bilbao and others rumoured to
participate, shone in their non presence. Was this because of only
three months time given to first stage participation or uncertainty
about final construction of the museum?</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The winner was Paris-based
Moreau Kusunoki Architects, who proposed an inviting composition of
nine pavilions to the Helsinki waterfront area. They are covered by
glass and black and silver coloured, charred wood. Domestic
conversation argued about the tower piece of the composition: was its
height against the competition rules or the city regulations or not?</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" lang="en-GB">
<span lang="en-GB">One of the most
critical comments was by unnamed writer of <i>The Economist</i> (<a href="http://www.economist.com/news/books-and-arts/21656127-design-newest-guggenheim-museum-fails-excite-lacking-spark">Lacking spark</a>, June 27</span><sup><span lang="en-GB">th </span></sup><span lang="en-GB">2015)
who described the pavilions as “an indistinct jumble”. The writer
went on with his blast: “The design considers no new way to look at
art that would make it a must-visit.</span><span style="color: #4a4a4a;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: 13pt;">”
</span></span></span><span lang="en-GB">
The critic wrote on the competition as a whole: “It is
extraordinary that a design that triumphed over 1 700 competitors
should turn out to be rather ordinary.” </span>
</div>
<div class="western" lang="en-GB">
<span lang="en-GB"><br /></span></div>
<div class="western" lang="en-GB">
The competition did not move the main
parties that formed earlier around the Guggenheim Helsinki affair.
They can be divided into three groups, from which two are against and
one is for the project.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Categorical no-sayers</b></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The hard-core Guggenheim
Helsinki opponents are both populists and traditional leftists. They
found each others in opposing any non-national cultural enterprise
(nationalist and populist) or feared that the franchise art museum
would lead to total macdonaldisation of Finland (conservative
leftists).
</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
They oppose even a
possibility of artistic cultural collaboration with American
counterpart because they are... well American. Their lines of reason
are: many Guggenheim projects have failed elsewhere, Guggenheim is
not an avant-garde enough contemporary art institution and the lack
of money.
</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The well-known art critic
Mr. <b>Otso Kantokorpi</b> stated in Helsingin Sanomat that the competition
was trivial. He said that the funding is not right, and he did not
understand why the city or state could come along with this. The
other art institutions such as <a href="http://www.kiasma.fi/en/">Kiasma</a> cannot be run properly with
present finance.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
Those who are struck by
the nationalist fervour think that internationalism is the peril of
our times in art, even though their car is perhaps made in Germany
and computer in China. Without a blink they allow billions in
enterprise subsidies, road construction and renovation of Helsinki
Olympic arena, but even after massive public debate the city does not
need more art, they think.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The leviathan media
attention paid to Guggenheim Helsinki gathered two major artistic
protest groups. <a href="http://www.checkpointhelsinki.org/en/">Checkpoint Helsinki</a> is a programmatic artists group
that produces contemporary art without a permanent exhibition space
into everyday environments. Among others the Next Helsinki
competition was an alternative to the “controversial Guggenheim
Helsinki” to launch visionary alternative ideas to the allotted
South Harbour site. Over 200 entries were submitted from 37
countries.
</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<b>The “not on my purse”
party</b></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The saying “Guggenheim
yes, but not on my purse” was a standard of the citizens and
politicians who did not want to sound evermore prevailing Finnish
peasants, populists or antiamerican. It became a convenient way to
say a polite no and forget it, because of the lack of political will
and opportunistic compromise with it.
</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
Little do these people
know of the Finnish museum law that allows state subsidies to any
institution that fulfils the standards, be it private or public. And
why would Guggenheim Helsinki not take that money? And what would be
the role of Helsinki city donating the infrastructure?</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
It has become an epitome
of the current "<i>homo culturalis"</i> to distrust the state and public
sector in establishing, financing and up-keeping cultural services
and institutions. Consistently we live in illusion of waiting for the
rich, foundations and companies to come fore and donate money for
culture and arts. But why does this magic “private money” sound
so genteel and who pays for it at the end of the day?
</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The donors, the dark
horses of the Guggenheim Helsinki did not come out from the closet,
understandably. Only roughly one third of the task of 30 million US
Dollar contribution money was reported to have been achieved. Who
wants to announce their generosity into a project that is uncertain
to be realized?</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<b>The advocates</b></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The advocates of
Guggenheim Helsinki saw it more a matter, spectacle, trade and
business than spirit, art, culture and civilization. Undoubtedly,
these Helsinkians were unselfish and sincere in their urge to improve
their city, call it a cultural branding or what, to be a better place
to live.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
What went wrong was their
strategy. Instead of a tourist trap and money boost, ”<i>sampo</i>” (the
word from Finnish national epic <i>Kalevala</i> meaning something that
churns money) they should have started from the content and museum
concept. What would Guggenheim be able to offer as a cultural and art
contender?
</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The advocates said they
were open, but in several places it was not so. The architecture
competition tradition in Finland is more open than it appeared, which
the organizer, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_R._Guggenheim_Foundation">Guggenheim Foundation</a> did not bother to find out. The
Finnish advocates never reported about their negotiations with the
Americans, which gave the observers impression that the Finns were
kowtowing.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
The Guggenheim project in
Abu Dhabi was reported in Finland with its inhuman, almost slave-like
immigrant workers conditions. Louvre and New York University had
their projects in Abu Dhabi as well, but the Guggenheim was singled
out as the target for negative attention. The proclamations of the
Guggenheim to try to settle the situation did not sound convincing.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<b>The end conversation?</b></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
Helsinki city has hired a
third party reviewer to estimate the real costs of the project. The
project waits for a hearing in the city council, where it has in fact
never been. It has not won enough political muscle. Big state funding
is hardly possible in an economic situation, where the Finnish
government’s new austerity program will see a 600 million Euro cut
from the education budget.
</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
Was the last week of June
the beginning of the end of Guggenheim Helsinki? Those who are not
dead tired to hear from it, they will see perhaps one more piece of
conversation.</div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Heikki Kastemaa</b><br />
<b><br /></b>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNEMTzUNFDk2FCbl1YLGmembEkDh2COTGPXiRr2nMivSC0ha86v3CkRjn9BOnDYj61MoHdxp_jyjeCa7mouEbHRldDyqLetHJ_n7azPvsmTbvd7u8wZ2fUaUyAnLzhn7BYXyrOdQ/s1600/Wurm.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNEMTzUNFDk2FCbl1YLGmembEkDh2COTGPXiRr2nMivSC0ha86v3CkRjn9BOnDYj61MoHdxp_jyjeCa7mouEbHRldDyqLetHJ_n7azPvsmTbvd7u8wZ2fUaUyAnLzhn7BYXyrOdQ/s400/Wurm.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 18px; text-align: left;">Erwin Wurm, Guggenheim - melting, 2005. Sara Hildenin taidemuseon näyttelyssä.</span></td></tr>
</tbody></table>
<b><br /></b></div>
<br />
<div lang="en-GB" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-76294810374881382462015-06-29T19:55:00.001+03:002015-06-29T23:42:09.342+03:00Kenelle kuuluu taivaanranta?<div style="margin-bottom: 0cm;">
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_parlamentti">Euroopan parlamentti</a> päättää heinäkuun 9. päivänä siitä, kenellä on oikeus
kuvata ja julkaista kuvia taivaanrannasta ja millä ehdoilla? Kuuluuko
oikeus urbaaniin maisemaan (englanniksi ”skyline”),
tarkemmin sanottuna kaupunkien usein rakennusten täyttämään
horisonttiin, sekä kaupunkimaisemiin meille kaikille? Vai kuuluvatko
rakennusten ja siinä olevien taideteosten kuvien julkaisuoikeudet
niiden tekijänoikeuksien haltijoille, eli käytännössä
tekijänoikeuksia kerääville yhdistyksille?</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ruotsissa käytetään asiasta sanaa
<i>p</i><span lang="sv-SE"><i>anoramafrihet</i>. </span>Englanniksi sen nimi on
<i><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Freedom_of_panorama">Freedom of Panorama</a></i>, saksaksi <i>Panoramafreiheit</i> tai
<i>Straßenbildfreiheit</i> eli ”kaupunkikuvavapaus”. Suomenkielinen
nimitys ei ole vakiintunut, asiasta käytetään sanoja
<i>panoraamavapaus</i>, <i>panoraamaoikeus</i>, <i>maisemaoikeus</i> tai <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Freedom_of_Panorama">maisemanvapaus</a></i>. Käytän tässä jutussa niitä kaikkia iloisesti sekaisin.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Elämä, valokuvaus ja nykytaide</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kaupunkien laajetessa ja
valokuvaamisen yleistyessä tuli eteen kysymys siitä, saako
kaupunkimaisemissa olevia rakennuksia tai julkisilla paikoilla olevia
taideteoksia ylipäätään kuvata vapaasti, vai pitäisikö kuville
kaupunkimaisemista hankkia lupa tekijänoikeuksien haltijoilta? Ovathan sekä rakennukset, että julkiset taideteokset tekijänoikeuden suojaamia.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Elämään kuuluu kuitenkin valokuvaus,
ja se saattaisi tulla hyvin hankalaksi jos pitäisi kysyä lupa
rakennusten ja julkisten taideteosten valokuvaamiseen ja kuvien
julkaisuun. Tilanteen helpottamiseksi kaikissa maissa on säädetty
jotain tästä asiasta tekijänoikeuslaissa. Kännykkä- ja
digikameroiden aikana kyse ei ole mitenkään harvinaisesta asiasta
ihmisten arjessa.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Euroopan maissa on 28 erilaista
versiota panoraamaoikeudesta. Ne, jotka haluavat yhtenäistää
lainsäädäntöä sanovat, että saman idean eri versiot aiheuttavat
epävarmuutta lainsäädänön suhteen ja riskejä, joka hankaloittaa
luovuutta ja keksivyyttä.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Panoraamaoikeus koskee teoksia, joiden
tekijänoikeussuoja ei ole rauennut, eli niitä, joiden tekijän
kuolemasta on alle 70 vuotta. Toisin sanoen, jos maisemanvapautta ei
olisi, valtaosa modernin ja nykyarkkitehtuurin sekä nykytaiteen
julkisten teosten käsittelystä julkisuudessa tulisi vaikeaksi.
Nykykuvataiteen ymmärtäminen ilman kuvia kun on varsin vaikeaa.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Tapaus Atomium</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Euroopan unionin päärakennuksista
Brysselissä noin yhdeksän kilometrin päässä pohjoiseen sijaitsee
Belgian tunnettu nähtävyys, <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomium">Atomium</a></i>. Yli sata metriä korkean
monumentin suunnitteli insinööri <b>André Waterkey</b> ja arkkitehdit
<b>André</b> ja <b>Jean Polak</b> Brysselin vuoden 1958 maailmannäyttelyyn.
Belgian tekijänoikeuksia keräävä organisaatio SABAM vaatii
kaikkien rakennuksesta otettujen kuvien tekijänoikeutta. Belgia,
kuten Ranska ja Italia ovat Euroopan maita, joissa ei ole
maisemanvapautta. Tämä tarkoittaa käytännössä Atomiumin
kuvauskieltoa.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Tässä kuva monumentista saksankielisen Wikipedian
sivulta.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOVoAJyTtv6LNF-IaQfPjfcQtpdRDCb7RsbsQuxllLGVs27c9uif8Zj_X35VPxGCSt8F51_VcUrMXQlEkWuEppfoih-g3MX5eKIAQYnruqBH4LijgM1E0e1CI9TFItmNTx9wGBpQ/s1600/pano1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="341" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOVoAJyTtv6LNF-IaQfPjfcQtpdRDCb7RsbsQuxllLGVs27c9uif8Zj_X35VPxGCSt8F51_VcUrMXQlEkWuEppfoih-g3MX5eKIAQYnruqBH4LijgM1E0e1CI9TFItmNTx9wGBpQ/s400/pano1.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: xx-small; text-align: start;">André Waterkey</span><span style="font-size: xx-small; text-align: start;">, </span><span style="font-size: xx-small; text-align: start;">André</span><span style="font-size: xx-small; text-align: start;"> ja </span><span style="font-size: xx-small; text-align: start;">Jean Polak, <i>Atomium</i>, </span><span style="font-size: xx-small; text-align: start;">1958.</span></td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ja tässä kuva siitä
maisemanvapauslain puutteen takia.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7krAzdlhI-_MOD-Bf7h-5kpAAzxr1sUCQ1r8yFDpmiy44tN6IvbayAB0ulZ4gR44d_QmUjD9CR8bhr76BRTUY0EF36MieX_tjKJ3OmE9HhFKGGmAP2Tfo1B72eZXW_H_uV30gcA/s1600/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%25285%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="302" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7krAzdlhI-_MOD-Bf7h-5kpAAzxr1sUCQ1r8yFDpmiy44tN6IvbayAB0ulZ4gR44d_QmUjD9CR8bhr76BRTUY0EF36MieX_tjKJ3OmE9HhFKGGmAP2Tfo1B72eZXW_H_uV30gcA/s400/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%25285%2529.png" width="400" /></a></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Kirjava kartta</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUpAczy2gWT30Z09zC9e9-s9doWcyLPXNS3Sq9DQKXvbt5WYAbGfY-Lp81lBMavuznzczaHEh_SiaeSnGYXZyxkm0iAvPk79q-wRMWufLG7nkr0v9pE3zRpSW5EI3eSzWnQI7vsg/s1600/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%25284%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUpAczy2gWT30Z09zC9e9-s9doWcyLPXNS3Sq9DQKXvbt5WYAbGfY-Lp81lBMavuznzczaHEh_SiaeSnGYXZyxkm0iAvPk79q-wRMWufLG7nkr0v9pE3zRpSW5EI3eSzWnQI7vsg/s400/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%25284%2529.png" width="385" /></a></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Tämä kartta kuvaa maisemanvapauden
kirjavaa tilannetta Euroopassa. Punainen: maassa ei ole
maisemanvapautta. Oranssi: rakennuksilla on täysi maisemanvapaus,
mutta taideteosten kuvia saa julkaista vain ei-kaupallista käyttöä
varten. (Suomen tekijänoikeuslaissa näitä kuvia ei saa
käyttää ansiotarkoituksessa). Ruskea: maassa saa kuvata
rakennuksia ja muita taideteoksia, mutta kuvia niistä saa julkaista vain
ei-kaupallisesti. Keltainen: rakennusten ja taideteosten kuvia saa
käyttää myös kaupallisesti. Sininen: maassa on maisemanvapaus
myös julkisissa sisätiloissa tietyin rajoituksin. Vaaleanvihreä:
maisemanvapaus sekä kuviin rakennuksista että muista taideteoksista, myös
julkisissa tiloissa sisällä, mutta vain ei-kaupalliseen käyttöön.
Tummanvihreä: maisemanvapaus on kuville rakennuksista ja muista taideteoksista – myös julkissa sisätiloissa – sekä myös kuvien kaupallinen käyttö sallitaan. Harmaa (San Marino, Andorra ja
Monaco), tilannetta ei tunneta.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Täysi maisemanvapaus on siis
Britanniassa, Irlannissa ja Itävallassa. Tosin britit eivät hyväksy
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sein%C3%A4maalaus">seinämaalauksia</a> maisemavapauden piiriin.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Nykyajan maailmassa julkisilla paikoilla
otettujen kuvien käytön kontrollointi on mahdotonta ja
ei-toivottavaa. Euroopan parlamentin ajatuksena on yhtenäistää
lainsäädäntöä. Sen mietinnössä vedotaan myös
ilmaisunvapauteen ja vapaan tiedonvälityksen suojelemiseena
digitaalisessa ympäristössä. Tekijäoikeuksien poikkeuksia:<br />
<i><br /></i>
<i>”ei
saa rajoittaa kirjoitettuun sanaan, vaan ottaa nimenomaan mukaan
audiovisuaalinen materiaali. Poikkeusten sanamuodon on oltava
riittävän löyhä, jotta niissä otetaan huomioon kulttuurin
mahdolliset uudet ilmaisumuodot”. </i></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Wikipedia on ollut asiasta varuillaan ja vaikka Suomen tekijänoikeuslaissa asia on melko turvattu, yhteisen Euroopan ja maailman tilannetta seurataan tarkasti. Tässä suomenkielisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Freedom_of_Panorama/Taustaa">Wikipedian artikkeli</a> ajankohtaisesta aiheesta. Siinä myös ohjeita siihen, miten ja keihin voi asiassa vaikuttaa. </div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-42636997836987770442015-04-18T19:22:00.000+03:002015-04-18T19:26:12.780+03:00Viisi tietä totaaliseen populismiin<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;"><a href="http://www.sarv.fi/2010/index.php?p=etusivu">Suomen arvostelijain liitto</a> SARVin seminaarissa pohdittiin kulttuuripolitiikkaa ja populismia. Tässä käyttämäni puheenvuoro. Kuvituksena <b><a href="http://www.tommitoija.fi/">Tommi Toijan</a></b> veistos<i> Bad Bad Boy</i>, 2013 Helsingin kauppatorin tuntumassa kesällä 2014, jota pohdin <a href="http://kulttuurinavigaattori.blogspot.fi/search?updated-max=2014-08-21T12:06:00%2B03:00&max-results=7">viime elokuussa</a>.</pre>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;"> </pre>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;"></pre>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;">Viisi tietä totaaliseen populismiin:</pre>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwRFyBWvWDT4wJtBVZISdahLXUOwticu2IO3YriseFk3hRGIFxtjItUevdQiNrQIOaBON0UsoMbjKFlvh3ZAfyXnp2OxvDtqd9YvwpnTWzGoeh5aptxIa9fOHMx3uj_NmORrJo3g/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(2).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwRFyBWvWDT4wJtBVZISdahLXUOwticu2IO3YriseFk3hRGIFxtjItUevdQiNrQIOaBON0UsoMbjKFlvh3ZAfyXnp2OxvDtqd9YvwpnTWzGoeh5aptxIa9fOHMx3uj_NmORrJo3g/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(2).jpg" height="196" width="400" /></a></div>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;">1. Ylistä sitä, mikä on suosittua. Vain suosittu on hyvää. Halveksi ja väheksy sitä, mikä ei myy. Määrien mittaaminen on kehittynyt, määrällisyys yhä enemmän esillä. Tee kompromisseja kaupallisuuden edessä.</pre>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;"></pre>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4XJQbFGwqM10A0iSwZ2Qw8xvBV_hE8JyCxhT6HBTTsD3Eqd5XKjwwaLa21rOF9sf4XJlzHTw5bNQrVPbaCBkmitUj_9GREMnTpLvpoVySsEKmBPdUm0XhNkjlAxZuxHGAYoqr-w/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(3).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4XJQbFGwqM10A0iSwZ2Qw8xvBV_hE8JyCxhT6HBTTsD3Eqd5XKjwwaLa21rOF9sf4XJlzHTw5bNQrVPbaCBkmitUj_9GREMnTpLvpoVySsEKmBPdUm0XhNkjlAxZuxHGAYoqr-w/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(3).jpg" height="156" width="400" /></a></div>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;">2. Aseta kaikki normit tavallisen ihmisen mukaan. Ajattele koko ajan sitä, mitä tavallinen ihminen ajattelee, kuluttaa, miten hän pukeutuu, kokee, asennoituu.</pre>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;"></pre>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJt6TSdBwUw8tXdUXnKz8W_Gf2hg2e5qgUii81eux-ybJMoo-y30XsMRuXo6YBClL3iaPwixigsr2h2TNt953-klZRGqZrKeqcJzg4juh7xXepmKITj4g47WhnPEFHEoiVEf8i6g/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(4).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJt6TSdBwUw8tXdUXnKz8W_Gf2hg2e5qgUii81eux-ybJMoo-y30XsMRuXo6YBClL3iaPwixigsr2h2TNt953-klZRGqZrKeqcJzg4juh7xXepmKITj4g47WhnPEFHEoiVEf8i6g/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(4).jpg" height="157" width="400" /></a></div>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;"></pre>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;">3. Vaadi asioita, jotka ovat mahdottomia toteuttaa, ole epärealisti.</pre>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;"></pre>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifdGhYAqsQZKNypxcDZ0PvFXda6sjtIKF3_rS49V2jbYzPUruEDF9y5O2jnN4GCthrxVV8pMDFCKic0YVxgLXdEb1TAoSZGxBOBbYA3cyHbNimTDk7o_Cxyox-gnOzNgVtWVP2-w/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(5).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifdGhYAqsQZKNypxcDZ0PvFXda6sjtIKF3_rS49V2jbYzPUruEDF9y5O2jnN4GCthrxVV8pMDFCKic0YVxgLXdEb1TAoSZGxBOBbYA3cyHbNimTDk7o_Cxyox-gnOzNgVtWVP2-w/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(5).jpg" height="195" width="400" /></a></div>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;">4. Korosta omaa aluettasi, kotikaupunkiasi ja kotimaatasi. Ignoroi internationalismia, kansainvälistä vaihtoa ja ymmärtämystä.</pre>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;"></pre>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEAocx1rfeO34TKIi4qRH7LLEUfBzrUIK8CHrCjGQxQbFSZySxRtDpHFXSdzzVdEvIOrTxxVfak1nvAc7FoTAhywBJFe_KxLCw6Nxc20hurUACTkvTJ0xG1XrhsVfrdWMi5gufbQ/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(6).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEAocx1rfeO34TKIi4qRH7LLEUfBzrUIK8CHrCjGQxQbFSZySxRtDpHFXSdzzVdEvIOrTxxVfak1nvAc7FoTAhywBJFe_KxLCw6Nxc20hurUACTkvTJ0xG1XrhsVfrdWMi5gufbQ/s1600/WP_20140816_11_15_35_Pro+(6).jpg" height="186" width="400" /></a></div>
<pre style="background-color: white; color: #404041; font-size: 12px; line-height: 18px; padding: 0px; white-space: pre-wrap !important;">5. Pyri itseilmaisuun. Puhu vain tunteistasi, älä objektivoi, älä erittele tai analysoi asioita. Maailma on vain sinussa ja kaikki on sen kuvastusta. Maailmaa ei ole sinun ulkopuolellasi. Vain sinä olet tärkeä.</pre>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-87112540033744244872015-04-12T02:50:00.002+03:002015-04-12T16:11:23.831+03:00Kevätpäivä Helsingissä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihZelM0-bChOx2iEoX9aX4XRdf134FrPCF-j96w2XJcGmlmlzZaSaESl2BePPxnlVl0wyBU-QWTNDHarHMCHw5zvMMEdYPnH4i1clPXhPWR9IhIBB79uVP5Zu5HzvD2zMGOD_v8Q/s1600/Hesa1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihZelM0-bChOx2iEoX9aX4XRdf134FrPCF-j96w2XJcGmlmlzZaSaESl2BePPxnlVl0wyBU-QWTNDHarHMCHw5zvMMEdYPnH4i1clPXhPWR9IhIBB79uVP5Zu5HzvD2zMGOD_v8Q/s1600/Hesa1.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSioMoutoWJGMVmzo_F150qR0a6t6SVVErfPvD8g4ZzeRn3u3R6eY7RaVKGdPLXKmPRiTlE9TfukpoOcqsxUlzloMKjl2A2Hfigfr_GymdmzfZjJ-cCqf3qpqaBxRa-x0U1js20g/s1600/Hesa2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSioMoutoWJGMVmzo_F150qR0a6t6SVVErfPvD8g4ZzeRn3u3R6eY7RaVKGdPLXKmPRiTlE9TfukpoOcqsxUlzloMKjl2A2Hfigfr_GymdmzfZjJ-cCqf3qpqaBxRa-x0U1js20g/s1600/Hesa2.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2-S44kqNkaA38ZiVrlJgdtVt-yaG6eZtajWjAOUXvCzr8m90sher9Hs9c8F872QNQ50TBDxrfZk4R0njvQ59166x4JrmXOK0To6P8bektDFySU5ydFVMYTkwdaUduVj8Mgh97QQ/s1600/Hesa3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2-S44kqNkaA38ZiVrlJgdtVt-yaG6eZtajWjAOUXvCzr8m90sher9Hs9c8F872QNQ50TBDxrfZk4R0njvQ59166x4JrmXOK0To6P8bektDFySU5ydFVMYTkwdaUduVj8Mgh97QQ/s1600/Hesa3.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoRmZMJ1aTg6vAfYHF-vBuIfTPIBXjxizHMke08LbNRo_PWhq1kFOZ5ue6SxY9ym-4Qc_s0Z4hRC02GUBb4dPCLENur_phHBdp_B-Sqk8tI8fFBmprKi42Fco5hqSo28D4rjhBxA/s1600/Hesa4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoRmZMJ1aTg6vAfYHF-vBuIfTPIBXjxizHMke08LbNRo_PWhq1kFOZ5ue6SxY9ym-4Qc_s0Z4hRC02GUBb4dPCLENur_phHBdp_B-Sqk8tI8fFBmprKi42Fco5hqSo28D4rjhBxA/s1600/Hesa4.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjELjr0PCb-nNGV3UI4TAOLkPtjpyzQErQYx6Kcc3C_eVeU3M7wMcSvI-AzYZJQnYbAwiETELJGK_PdqYtvAW4PDRncjmXYOGeUCesOUNw8we_ARU__GmN5h6Z48Mwv1FvrpviKnQ/s1600/Hesa5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjELjr0PCb-nNGV3UI4TAOLkPtjpyzQErQYx6Kcc3C_eVeU3M7wMcSvI-AzYZJQnYbAwiETELJGK_PdqYtvAW4PDRncjmXYOGeUCesOUNw8we_ARU__GmN5h6Z48Mwv1FvrpviKnQ/s1600/Hesa5.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixqWQNiD713Lr7XvLG9loLyjrAaopReAPpWuVzBG4TyOueXMeZcVBaZToDCiFq1Q_LyG-D78F3ozamZ1GaEPhXAZlNxGJLgadE-6kqUViXpWtlrkyPuSafKKIftPXf7GHwcpzEjw/s1600/Hesa6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixqWQNiD713Lr7XvLG9loLyjrAaopReAPpWuVzBG4TyOueXMeZcVBaZToDCiFq1Q_LyG-D78F3ozamZ1GaEPhXAZlNxGJLgadE-6kqUViXpWtlrkyPuSafKKIftPXf7GHwcpzEjw/s1600/Hesa6.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpCaecRnrtBwHxZbBh4shz2mNuvS4rXKMe5yG_fHoxIq7aGu0vxZlBWdoKirSonTIByN7dmCjP1fZydknniVodABqNCBV67f7lkPJUqbqrc15cemQAsxu7etMw56aZzjLF2_o60A/s1600/Hesa7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpCaecRnrtBwHxZbBh4shz2mNuvS4rXKMe5yG_fHoxIq7aGu0vxZlBWdoKirSonTIByN7dmCjP1fZydknniVodABqNCBV67f7lkPJUqbqrc15cemQAsxu7etMw56aZzjLF2_o60A/s1600/Hesa7.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEillW-QHT0ysfpor2_s4oapzZNvsIEv6vN8tDzLbmtwxPQ4Jbl64oRw273N8ewnl1W2Qtom8K9svJ5JkptH4hnuQqqhPyNF0mZY0NBOvR9wN_be73yOnAN6bfwUrZY3IQc9gg4PUg/s1600/Hesa8.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEillW-QHT0ysfpor2_s4oapzZNvsIEv6vN8tDzLbmtwxPQ4Jbl64oRw273N8ewnl1W2Qtom8K9svJ5JkptH4hnuQqqhPyNF0mZY0NBOvR9wN_be73yOnAN6bfwUrZY3IQc9gg4PUg/s1600/Hesa8.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-82379811110550447582015-03-08T15:25:00.000+02:002015-03-13T15:47:05.595+02:00Erään elokuvan aikoja ja paikkoja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT5HblPRjNSolqQDhdgSDWuhfwWLV5Iaan_dnXLgkyozoTb59TSWZLSj2q_LcTmawEQRTX_fvvyZmniIaunxOgSnsI_imaQSwLjds1s8GzDy6wog5nJExoC5iSUZLTQtefiGOO_A/s1600/Calamari4+(2).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT5HblPRjNSolqQDhdgSDWuhfwWLV5Iaan_dnXLgkyozoTb59TSWZLSj2q_LcTmawEQRTX_fvvyZmniIaunxOgSnsI_imaQSwLjds1s8GzDy6wog5nJExoC5iSUZLTQtefiGOO_A/s1600/Calamari4+(2).jpg" height="263" width="400" /></a></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Viisitoista miestä kyllästyy ja
turhautuu elämään Helsingin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kallio_(Helsinki)">Kallio</a>ssa. Joukko koostuu
erilaisista mieshahmoista, joiden kaikkien puhuttelunimi on Frank, ja
pillereitä napostelevasta, sekoilevasta Pekasta. He päättävät
hylätä koti- ja elinpaikkansa ja ryhtyvät etsimään parempaa
elämää, jonka kuvittelevat löytyvän <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eira">Eirasta</a>.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Helsinki on niin pieni kaupunki, että
sen keskustassa voi kävelemälläkin siirtyä paikasta toiseen
vaivattomasti muutamassa minuutissa. Kuitenkin miesryhmän
siirtyminen kestää useita päiviä ja öitä. Elokuva <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Calamari_Union">Calamari Union</a></i> on
siirtymistä rituaalinomaisina seikkailuina, selviytymistä
suurkaupunkilaisromantiikan valossa kuvatussa betoniviidakossa.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Kronotooppi
</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Neuvostoliittolaisen
kirjallisuudetutkijan <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mihail_Bahtin">Mihail Bahtinin</a></b> mukaan <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mihail_Bahtin#Kronotooppi">kronotooppi </a></i>eli
aikapaikallisuus on romaanissa esiintyvä ajallisten ja paikallisten
suhteiden kokonaisuus. Vuonna 1979 suomeksi julkaistussa
esseekokoelmassaan <i>Kirjallisuuden ja estetiikan ongelmia</i> Bahtin
totesi, että taidetta ja kirjallisuutta läpitunkevat eriasteiset ja
erisuuruiset kronotooppiset arvot. Kronotoopit ovat tärkeitä juonen
kannalta. Ne ovat romaanin tärkeimpiä juonitapahtumia organisoivia
keskuksia.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<i>Calamari Unionin</i> juoni koostuu
väljistä, toisiinsa löyhästi sidotuista aikapaikallisuuksista.
Elokuva on sommitelma kronotooppeja, joissa keskeisiä ovat, kuten
myös Kaurismäen myöhemmille elokuville, dialogien fraasit.
Fraasien kronotoopit organisoivat elokuvien teemaa, jotka koostuvat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Film_noir">mustaa elokuvaa</a> parodioivien kohtausten sävyistä.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aki_Kaurism%C3%A4ki">Aki Kaurismäen </a></b>elokuvissa rakennetaan, puretaan ja uudelleenrakennetaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultti">kultteja</a>. Kulttikuva syntyy kronotooppien
toistamisen sarjasta, jossa katsoja tunnistaa eri lajityyppien
fraaseja. Kultin dekonstruktio tulee selvästi esille vuonna 1987 perustetun <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Leningrad_Cowboys">Leningrad Cowboys</a> -yhtyeen tunnuksista, tukasta ja
kengistä, jotka parodioivat ja ironisoivat kultin muodostamista
massakulttuurissa. Aki <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Leningrad_Cowboys_Go_America">Kaurismäen elokuva</a> kertoo Leningrad
Cowboysien matkasta Yhdysvaltoihin. <i>Calamari Unionin </i>tavoin se
koostuu siirtymisen rituaaleista, joissa voimakkaat, tunnistettavat
ja parodisoivat kronotoopit seuraavat toisiaan.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Metro
</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Unionin miesjoukko tunkeutuu
ensimmäiseksi suljetulle metroasemalle. Metrojunan kuljettaja
tainnutetaan. Eräs miehistä asettuu ohjaimiin ja joukko kiitää
halki kaupungin maan alla. Elokuvan ensimmäinen siirtymisen väline
ja suurkaupunkilaisromantiikan kronotooppi on elokuussa 1982 käyttöön
otettu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_metro">Helsingin metro</a>. <i>Calamari Union</i> -elokuvaa kuvattaessa syksyllä
1984 metro oli toiminut Helsingissa jo parin vuoden ajan ja rataosia
uusine kiiltävine asemineen laajennettiin. Tosin metron
rakentamispäätös oli tehty jo 27 vuotta aikaisemmin, mutta Suomen
poliittinen taantumus vastusti metroa Helsinkiin yhtä sinnikkäästi
kuin se aikoinaan vastusti peruskoulua koko maahan. Jos Eduskuntatalosta tuli
1930-luvulla Suomen pääkaupunkiaseman merkki, metrosta tuli
1980-luvun Helsingin urbaanin murroksen ja pienoismetropolin symboli.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Metrojuna pysähtyy asemalle ja
miesjoukko poistuu asemalaiturille. Äkkiä junan kuljettaja toipuu
ja ampuu yhden Unionin jäsenistä paeten vauhdikkaasti metrojunalla.
Unionin miehet toteavat ammutun toverinsa kuolleen ja jättävät
hänet makaamaan metron laiturille jatkaen matkaansa.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Kuollut pannu</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Aki Kaurismäen elokuvien komiikka on mustan elokuvan parodiaa, jossa koominen toiminta ja tapahtumat
esitetään ilmeettömällä ”kuolleen pannun” naamalla. <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Buster_Keaton">Buster Keatonin</a></b> kasvonäyttelemisestä peräisin olevaa ideaa on sovellettu
usein kyynisen suurkaupunkilaisromantiikan melodramaattisissa
yhteyksissä. Kun asuin New Yorkissa 1990-luvun lopulla ilmeisesti
ainoa, mitä eräät kriitikkokolleegani tunsivat Suomesta oli ”The
Kaurismaki Brothers” ja oululainen valokuvaaja <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Esko_M%C3%A4nnikk%C3%B6">Esko Männikkö</a></b>,
jonka kuvat Pohjois-Suomen syrjäseutujen poikamiehistä levisivät
maailmalle. Newyorkilaiset tuttavani pitivät heitä <i><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Deadpan">”deadpan”</a></i>
-huumorin taitajina.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<i>Calamari Unionin</i> kronotooppi kuvaa paitsi siirtymistä kaupunginosasta toiseen, myös muutosta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Epookki">epookista</a>, aikakaudesta
toiseen. Hylättyään metron Unionin miehet päättävät ostaa
siirtymisvälineekseen linja-auton. He menevät pankkiin, jossa
pankinjohtajaa yritetään taivuttaa myöntämään heille laina. Kun
johtaja kysyy vakuuksia, neuvottelija pyytää pankinjohtajaa
katsomaan pankin alulassa olevia Calamari Unionin jäseniä. Kirjava,
boheemi, aurinkolasipäinen miessommitelma ei vakuuta pankinjohtajaa
eikä lainasta ja linja-autoilusta tule mitään.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ryhmä vaihtaa toimintatapaa ja hylkää
yhteisten siirtymävälineiden käytön. Elokuvan miesunionille
yhteistä on ainoastaan etunimi, aurinkolasien käyttö pimeässäkin ja
pakkomielteinen tupakanpoltto. Joukkoa voisi kutsua epäkollektiiviksi. Väljän yhteisöllisyyden ryhmän dynamiikka pirstaloituu entisestään sen jatkaessa siirtymistä
pienemmissä ryhmissä kohti Eiraa haltuunsa ottamilla
henkilöautoilla, takseilla ja ruumisautolla.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Uusi kapitalismi
</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5kF8V3Zfeu1cpqolgV4ojz90jRXjqANccgSOx5vhTmnAAvx-Gvne6DauTXY2yGnzyCzJRdSLvKjdDRhCpW9QB7nuFz2S0N6bloONZb3k-cSG_E_YnTt5TVxPN3L8ttj5GkroVbA/s1600/calamari3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5kF8V3Zfeu1cpqolgV4ojz90jRXjqANccgSOx5vhTmnAAvx-Gvne6DauTXY2yGnzyCzJRdSLvKjdDRhCpW9QB7nuFz2S0N6bloONZb3k-cSG_E_YnTt5TVxPN3L8ttj5GkroVbA/s1600/calamari3.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<b><br /></b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Suomessa alkoi 1980-luvulla vaikuttaa
uudenlainen talousjärjestelmä. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Monetaristinen_taloustiede">Monetarismi</a> syrjäytti aikaisemman
valtiojohtoisen ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keynesil%C3%A4inen_taloustiede">keynesiläiseen</a> talouspolitiikkaan perustuvan
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi">kapitalismin</a>. Monetarismin alkuvaiheelle oli tyypillistä yrityksille
ja yksityisille myönnettävät runsaat lainat, joita pankit
tarjosivat avokätisesti. Tämä aiheutti sen, että rahaa oli usein
käytettävissä runsaasti varsinkin 1980-luvun lopulla. <i>Calamari
Unionin </i>eräässä kohtauksessa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Pankki">Suomen Pankista</a> tuleva äveriään
näköinen mies kantaa kädessään paksua matkalaukkua ja istuu
kuljettajansa ohjaamaan mustaan Cadillaciin. Eräs Frankeista
tainnuttaa autonkuljettajan ja siirtyy itse ohjaamaan ilmeiseen valtioaatelistoon kuuluvan porhon amerikanrautaa, joka kurvaa pian Eduskuntatalon eteen. Vanha valtimonopolistinen kapitalismi natisee
liitoksissaan.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Elokuvan kronotooppiset ääripisteet
ovat Kallio, josta miehet haluavat pois ja heidän haaveensa Eira,
johon he haluavat päästä. Kallio, joka tunnettiin tiheästi
rakennettuna työläiskaupunkina edusti vanhaa maailmaa. Miesten
toiveajattelun kohde Eira symboloi uutta urbaanin ja varakkaan
keskiluokan idylliä. <i>Calamarin Unioni </i>on siirtymää pois
proletaarisesta, kollektiivisesta työväenluokan tiiviistä yhteisöstä kohti
kuviteltua ja tavoiteltua porvarillista, yksilöllistä ja vapaata kapitalismin illuusiota. Kahden kaupunginosan ja kronotoopin välillä on
seikkailujen, ihmissuhteiden, rikollisuuden ja urbaanin
mielikuvituksen kyllästämä suurkaupunki, betoniviidakko jossa
vallitsee <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusliberalismi">neoliberalistinen</a> selviytyminen ja raaka kapitalismi.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<i>Calamari Unionin </i>kronotooppien sarja
tunkeutuu elokuvan tekoaikaan. Siirtymäelokuvan voi tulkita
ulottuvan myös itse elokuvan miesryhmän lähtöpisteen, Kallion
kaupunginosan muutokseen. Aikaisemmin tiheästi rakennettu,
työväenluokan ja köyhempien kaupunkilaisten kaupunginosa alkoi
muuttua 1980-luvun Helsingin monetaristisen ja urbaanin murroksen sysäämänä.
Tuolloin alkoi Kallion <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gentrifikaatio">gentrifikaatio</a> eli keskiluokkaistuminen.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Ranta ja baarit</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0ArEKBGarOO4kD6mnLA9VQNc99dZI5NYYKbcn3OR2kiR0Mt-rsZ5G9JUmQ7p9IdUA__6HfeaSIoy2-hcwWL2YPuwJR7dKFsYOmWwBHtan3OQ_06WjDlTtBS0dz90vh9JANxmnfw/s1600/calamari+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0ArEKBGarOO4kD6mnLA9VQNc99dZI5NYYKbcn3OR2kiR0Mt-rsZ5G9JUmQ7p9IdUA__6HfeaSIoy2-hcwWL2YPuwJR7dKFsYOmWwBHtan3OQ_06WjDlTtBS0dz90vh9JANxmnfw/s1600/calamari+2.jpg" height="213" width="400" /></a></div>
<b><br /></b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Betoniviidakon reunalla on myös
osittain hylätty urbaani ranta-alue, jossa tapaavat ”rantojen
miehet”, asunnottomat, alkoholistit, eksyneet, eksentrikot ja
boheemit. Kuten useissa kaupungeissa, myös Helsingissä merenrannat
olivat aikaisemmin olleet uutteran toimeliaisuuden ja yritteliään
teollisuuden maisemia. Mutta 1980-luvulle tultaessa niistä oli tullut hylättyjä, osittain rapistuneita paikoja "nolla-alueita", joiden kaavoittamista
syntymässä olevan uuden urbaanin kaupunkilaisluokan käyttöön
tuolloin vasta suunniteltiin. Useissa Kaurismäen elokuvissa
kaupunkien rantamaisemat ovat naivin solidaarisuuden,
alkukristillisyyden ja ystävyyden villejä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkadia">arkadioita,</a> joissa maailman potkimat
ihmiset tapaavat, istuvat nuotiolla ja jakavat vähäisimmätkin
eväänsä.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Eräs <i>Calamari Unionin</i> kronotooppi on uuden urbaanin keskiluokan miehittämä ravintola- ja
baarimiljöö. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Postmodernismi">Postmodernismi</a>, joka kukoisti 1980-luvulla oli
uusimpien ranskalaisten muotifilosofien fraasinomaista, dogmaattista
toistamista hienostuneissa, älykkäissä esseissä. Se oli myös
kummallisia ja kalliita taide-esineitä äkkirikastuneiden
kokoelmissa. Postmodernismi tuli tavalliselle kaupunkilaiselle
tutuksi uusissa ravintolasisustuksissa. Antiikin pylväät,
kermavaahtorapatut tiiliseinät, pizzerioiden ruutupöytäliinat,
neonvalopalmut ja ylipäätään kaikenlainen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kitsch">kitsch</a> oli muotia. Postmodernismi loppui talouslamaan, kun liiallisen rahamäärän
kierrätys päättyi ja vain rikkaimmilla oli enää varaa hankkia
kitsch-taidetta kokoelmiinsa.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Siirtymät</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<i>Calamari Unionin</i> yhdessä kohtauksessa
eräs Frankeista puhuu lentokentän ravintolassa olevalle kauniille
naiselle häntä solvaavasti. Nainen vastaa ottamalla käsilaukustaan
pistoolin ja ampuu ilmeettömin kasvoin miessolvaajaan. Nainen kävelee ulos ravintolasta,
istuu kadulla odottavan urheiluautonsa rattiin ja painaa kaasua. Kohtauksen
sisällä siirrytään yhdellä leikkauksella lentokentän modernista miljööstä Helsingin
vanhan kaupungin kadulle.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Tällaisia kaikkia elokuvan
muodon sopivaisuussääntöjä vastaan rikkovia kronotooppisia leikkauksia on <i>Calamari
Unionin</i> useissa muissakin kohtauksissa. Vuonna 1985, kun elokuva
valmistui, sen aikapaikallisuuksien väljyys ja vastaamattomuus
häiritsi kriitikoita. Vedottiin siihen, että elokuvan pitäisi olla
tarkka mimeettinen jatkumo paikoista, jotka ainakin helsinkiläiset
tunsivat tarkkaan.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin
Kaurismäen kronotooppien väljät keskinäiset määritteet eivät häiritse
ollenkaan. Elokuva etenee tuoreena, jäntevänä ja spontaanina odottamattomaan loppuun, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Katarsis">katarsikseen</a> asti.<br />
<br />
(Omistettu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_von_Bagh">Peter von Baghille</a>)</div>
Heikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.com0