tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post3719812903598670693..comments2024-02-25T08:53:31.281+02:00Comments on KULTTUURINAVIGAATTORI: Yli- ja aliarvostettu Andrew WyethHeikki Kastemaahttp://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-6028336357014052132009-01-28T17:33:00.000+02:002009-01-28T17:33:00.000+02:00Minä muistan semmoisenkin, että Diego Rivera sai U...Minä muistan semmoisenkin, että Diego Rivera sai USA:n kulttuurihallinnolta isoja seinämaalaus-tilauksia, joissa esitettiin riveramaisesti kansakunnan syntyä.<BR/><BR/>Myös puoliso Frida Kahlo sai tilaisuuden järjestää muutaman suuren taidenäyttelyn Los Angelesissa muistaakseni.<BR/><BR/>Muralisteja oli muitakin, Siqueros esimerkiksi, joka pääsi myös mukaan Pohjois-Amerikan valloitukseen.<BR/><BR/>Totta on, että "regionalistinen", "maalainen" taide oli sitten New Dealin jälkeen ohi, mutta vaikutti siihen kyllä myös - taiteilijapalkan ohella - sekin fakta että 50-luvun USA kukoisti, kun sen sijaan Eurooppa oli raunioina ja pitkään.<BR/><BR/>Kuvataiteen keskus siirtyi aika lujaa ja rahan avulla Pariisista New Yorkiin.<BR/><BR/>Tiedä sitten onko yhtä keskusta enää nykyisellään lainkaan. Jos saan mainostaa, niin romaanin muodossa nyky-newyorkilaista taidemaailmaa käsittelee Siri Hustvedtin toissa vuonna ilmestynyt kirja "Kaikki mitä rakastin", joka muun muassa kertoo että kaikki käy, mikä käy kaupaksi.<BR/><BR/>Vastenmielinen kuva kaiken kaikkiaan.<BR/>(anteeksi jos kommentti ilmestyy toiseenkin kertaan, jostain syystä bloggeri käskee minua vahvistamaan sanomani...)Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-40014616360946459772009-01-28T17:31:00.000+02:002009-01-28T17:31:00.000+02:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-49695815555238549312009-01-18T21:30:00.000+02:002009-01-18T21:30:00.000+02:00Kiitos vastauksestasi, joka onkin varsin laadukkaa...Kiitos vastauksestasi, joka onkin varsin laadukkaasi annettu...Luovuksissahttps://www.blogger.com/profile/02333733305095938603noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-90545905912280089892009-01-17T17:57:00.000+02:002009-01-17T17:57:00.000+02:00Toki aiheesta on kirjoitettukin, esimerkiksi New D...Toki aiheesta on kirjoitettukin, esimerkiksi New Dealin kulttuuriprojektista Federal Onesta on englanninkielisessä Wikipediassa juttua, josta ehkä pääsee eteenpäin.<BR/><BR/>http://en.wikipedia.org/wiki/Federal_One<BR/><BR/>New Deal käynnisti kaikissa länsimaissa tunnetun keynesiläisen talouspolitiikan. Lieneekö syynä se, että John Maynard Keynes osallistui brittiläiseen Bloomsburyn ryhmään ja oli modernin taiteen ihailija, mutta New Dealiin kuului laaja eri alojen taiteilijoiden tukijärjestelmä. <BR/><BR/>Muistelen jossain kirjoitetun, että senaikaisen mittapuun mukaan projektiin valittu taiteilija saattoi saada yhtä suurta palkkaa kuin kauppa-apulainen, mikä oli suuri raha monelle taiteilijalle, kuten olisi varmaan nykyisinkin. Vielä suurempi mullistus oli varmaan se, että valtio antoi palkkaa säännöllisesti. <BR/><BR/>Amerikkalaiset historiankirjoittajat eivät mielellään mainitse sitä, että lähes kaikki myöhemmin kuuluisiksi tullet taiteilijat, kuten Pollock, Rothko, Abbott, Stuart Davis, Gorky tai Krasner olivat mukana. <BR/><BR/>Aihe on ilmeisesti unohdettu, koska Federalissa tehtiin paljon virheitä. Niistä eräs oli se muuallakin historiassa toistunut ilmiö, että valtion virkailijat eivät malttanet pitää näppejään erossa taiteenalojen sisällöistä. Tilaaja-tuottajajärjestelmää oli alettu soveltaa ensimmäisen kerran laajasti Neuvostoliitossa, ja sen ongelmaksi oli tullut, että tuottajat alkoivat miellyttää liikaa tilaajien odotuksia, tai niiksi olettamiaan asioita.<BR/> <BR/>Joidenkin mukaan tulokset olivat heikkoja, mutta se saattaa johtua siitä, että vasemmistolaisessa hengessä projektilta odotettiin suuria, kumouksellisia aikaansaannoksia. No, suuriakin tuloksia toki tuli myös, mutta vasta paljon myöhemmin, kun projekti oli jo lopetettu. Amerikkalainen taide pääsi ensimmäistä kertaa historiansa aikana ottelemaan myös laadussa eurooppalaisen taiteen kanssa ja kolonialistinen traditio, Yhdysvaltain asema taiteen siirtomaana loppui. (Meidän eurooppalaisten on vaikea käsittää tällaista.)<BR/> <BR/>On ehkä liioittelua sanoa, että WPA käynnisti abstraktin ekspressionismin ja Yhdysvaltain merkittävän aseman maailman taiteessa toisen maailmansodan jälkeen, mutta sen avulla monet selvisivät pahimman lama-ajan yli harjoittaen ammattejaan taiteilijoina.Heikki Kastemaahttps://www.blogger.com/profile/02501336391284961594noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10834252.post-79627280757912381812009-01-17T14:21:00.000+02:002009-01-17T14:21:00.000+02:00jäin miettimään amerikkalaisten taiteilijapalkka k...jäin miettimään amerikkalaisten taiteilijapalkka kokeilua 30-luvulla. Onko aiheesta kirjoitettu jossain enemmänkin?Luovuksissahttps://www.blogger.com/profile/02333733305095938603noreply@blogger.com