Maahanmuutto, maahanmuuttajat ja Amerikan mallit

Törmäsin The New York Timesin artikkeliin, jossa Jason DeParle kirjoittaa historioitsija Susan F. Martinin työstä. Martin on tutkinut amerikkalaisten maahanmuuton ja maahanmuuttajien historiaa ja tutustunut tilanteeseen myös eri puolilla maailmaa.

Yhdysvalloissa ”A nation of immigrants” -sanonnan otti käyttöön silloinen senaattori John F. Kennedy vuonna 1958.

Maahanmuuton historiaa tutkinut Martin väittää, että Yhdysvalloissa on historiallisesti suosittu johdonmukaisemmin maahanmuuttoa enemmän kuin maahanmuuttajia.

Jo siirtomaavallan aikana kehittyi kolme kilpailevaa mallia, joilla oli erilainen näkökulma siihen mitä tarkoitusta maahanmuuttajat tulisivat palvelemaan. Näiden osia on säilynyt omiin aikoihimme asti.

Virginia etsi työläisiä, mutta löysi niitä orjista. 

Massachusetts etsi uskovaisia mutta rankaisi toisinajattelijoita.

Pennsylvania etsi kansalaisia, ja rakensi heitä ulkomaisesta kannasta (huolimatta esimerkiksi kosmopoliitti Benjamin Franklinin valituksista).

Jokainen malli puolusti maahanmuuttoa, mutta ei välttämättä maahanmuuttajia. Tutkijan mukaan niiden takana olivat hyvin erilaiset käsitykset siitä, mitä maahanmuuttajalle tapahtuisi hänen tultuaan maahan.

Nykyajan siirtolaisuuden taustalla on myös nuo kolme mallia, ei ainoastaan Yhdysvalloissa, vaan koko maailmassa. Martinin kirja “A Nation of Immigrants” pitäytyy Yhdysvaltain historiassa, mutta hän sanoo haastattelussaan, että Dubain siirtotyöläisarmeijat muistuttavat häntä Virginiasta oppisopimus/velkaorjuuden ajalta ja Ranskan kampanjointi islamilaisia huntuja vastaan kuvasti tilannetta Salemissa.

Pennsylvanian malli on Martinin mielestä voittaja: poliittinen yhtenäisyys, kulttuurinen erilaisuus ja yhtäläiset oikeudet. Mutta hänen kirjansa kertoo myös siitä, miten epätodennäköinen ja uhanalainen tuo malli on. Se on aivan vieras suurimmassa osassa maailmaa, jossa kansalaiset syntyvät ja jossa heitä ei tehdä, ja jossa on uhkana se, että luotetaan laittomiin työläisiin, joilla ei ole oikeuksia.

Perinteinen maahanmuuttajien kohtelu on siis valtavien haasteiden edessä. Martinin mielestä syy on monissa: vasemmistossa (joka vastustaa kovaa lainsäädäntöä), oikeistopopulisteissa (joita rasittavat ennakkoluulot)  ja työnantajissa (jotka etsivät halpaa työvoimaa). Varsinkin Yhdysvalloissa on oltu huolissaan laittomasta maahanmuutosta, joka tutkijan mielestä heikentää laillista maahanmuuttoa.

Martin on ollut mukana Yhdysvaltain hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa tekevässä työssä. Hän kertoo lukeneensa aihetta koskevan postin ja huomanneensa, että kaikki tärkeimmät valituksen aiheet – maahanmuuttajat tuovat mukanaan rikollisuutta ja sairauksia ja kieltäytyvät opettelemasta englantia – tulivat esiin jo varhaisissa keskusteluissa aiheesta.

Amerikkalainen tutkija kertoo: “On tyypillistä sanoa, että esi-isämme olivat hyviä maahanmuuttajia, mutta nykyisten kanssa on ongelmia.”

Artikkelin kirjoittaja toteaa, että maahanmuuttajatutkijan näkökulmia on ehkä nykykeskustelussa vaikea eritellä. Tutkija on vähemmän huolissaan siitä, kuinka paljon maahanmuuttajia maahan tulee, kuin siitä, minkälaiset oikeudet heillä on. Kuten useimmat korkean maahanmuuton puolustajat, myös hän suosii laittomien maahanmuuttajien laillistamista, joka vastustajien mielestä vain rohkaisee uusia ihmisiä tulemaan maahan.  Mutta kuten vähäisen maahanmuuton puolustajat, hän myös epäilee vierastyöläissuunnitelmia, jonka hän näkee mahdollisuutena liukua hyväksikäyttöön.

Martin kertoo myös matkustelleensa paljon Euroopassa, jossa 1960-luvun vierastyöläisten jälkeläiset ovat muodostaneet vieraantuneen alaluokan. Hän kertoo eurooppalaisten kollegansa kysyvän, miten Yhdysvallat on pysynyt “ maahanmuuttajien maana, eikä vain heidän kokoelmanaan”.