Jeff Koonsista sanottua

Jeff Koons, Michael Jackson ja Bubbles 1988.

En ole koskaan ajatellut Jeff Koonsia Andy Warholin poikana. Olen ajatellut itseäni ehkäpä Michelangelon poikana.
Jeff Koons 1992

…(Jeff Koons) sopii Bushin Amerikkaan samalla tavalla kuin Warhol sopi Reaganin.

(Jeff Koonsin taide) on äärimmäinen ilmentymä suureen rahaan kiinnittyvästä hurskastelusta.

Koons on sellaisen taidejärjestelmän täydellinen tuote, jossa taidemarkkinat säätelevät lähes kaikkea, myös paljolti sitä, mitä taiteesta tulee sanottua.
Robert Hughes The Guardianin haastattelussa kesällä 2004

Jeff Koons: Kitschin kuningas.
BBC News

Siitä tulee väistämätöntä, kiistatonta ja sellaista kuvan hurmiota, josta taide saa alkunsakin, jotain sellaista kuin bysantin ikonit Kristuksesta ja pyhimyksistä.
Donald Goddard

Totta puhuen monet pitävät Koonsin taidetta ällöttävänä. Todennäköisesti ristiriitaiset mielipiteet vain lisäävät näyttelyn kiinnostavuutta.
Marja-Liisa Lappalainen Ilta-Sanomat Plussa

Hänen näyttelynsä on kokonaisuutena hyvin esteettinen ja tunnelmaltaan jopa hieman nostalginen.
Timo Valjakka, Helsingin Sanomat 28.1.2005
Koons on yksi merkittävimpiä nykytaiteen, erityisesti 1980- ja -90 -lukujen ikoneita.Koons kuuluu tällä hetkellä maailman kymmenen kalleimman nykytaiteilijan joukkoon!
Mikko Oranen, Skenet
Aniharvoin suomalaisessa taideilmastossa vierailee tähti ikään kuin suuremmasta todellisuudesta, jossa tavanomaiselta vaikuttava tupakkamainos hohtaa glamouria.
Mika Suvioja, Etelä-Suomen Sanomat 21.2.2005

Näyttely on kuin suuri tavaratalo, jossa kaikki tuotteet ovat aseteltu kauniisti, ja katsoja toivoo omistavan edes yhden niistä.
Tanja Etutalo, Tutka

…en ole paneutunut Jeff Koonsin taiteeseen syvällisesti. Minusta hän on epäkiinnostava ja huono taiteilija.
Otso Kantokorpi, Aamulehti (preview) 22.1.2005

Koonsista ei saa selvää, onko hän oikea taiteilija vai taitava markkinamies. Ainakin hän on pölynimurikauppias, josta ovelta ovelle –kauppiaat voisivat ottaa oppia. Riittää kun vie imurit galleriaan ja ottaa rahat pois.
Erkki Pirtola, Aamulehti (preview) 22.1.2005

Koonsin teoksilla on tietty merkitys taiteelle ja taidemaailmalle. En ole koskaan pitänyt hänen taidettaan kitschinä.
Helena Sederholm, Aamulehti (preview) 22.1.2005

Koonsin taiteellinen puheenvuoro saa lisäpainoa siitä, että teokset ovat niin hyvin tehtyjä. Pelkistetty ripustus on paradoksaalisesti jossain määrin kaunis. Koons asettaa jälleen kerran kysymyksen siitä, mitä taide on.

Pettymys aiheutuu siitä, että kysymys asetetaan kokonaan vailla kriittisyyttä tai ironiaa. Taiteilija haluaa sen sijaan olla vapahtaja, ja vapauttaa katsojan keinotekoisista maun kategorioista. Ehkä ajatuksella on kantavuutta Bushin Amerikassa.

---jos Koons olisi edes hivenen kriittinen, arvostaisin tapaa, jolla hän nostaa peilin aikamme kasvojen eteen. Peilissä näkyvä kuva ei olisi kaunis, vaan banaali ja tyhjä – ja siksi satiirisessa mielessä oikean tuntuinen.

Itse en kuitenkaan kaipaa sellaista terapeuttista kastetta banaaliuteen, jota Koonsin arkkikeskiluokan makua glorifioiva evankeliumi tarjoaa.
Lars Saari Turun Sanomat 28.2.2005

Hänen teostensa aihepiiri on tuttu suurelle keskiluokalle, joka ostaa samoja tavaroita, nauttii samoista muroista ja pelaa samanlaisilla jalkapalloilla, joista Koons on rakentanut teoksensa. Siksi hänet on nimetty keskiluokan paaviksi, joka on pyhittänyt arjen esineet taiteeksi.
Maila-Katriina Tuominen Aamulehti (preview) 22.1.2005

Samtliga objekt, konstverk om vi så vill, betyder ingenting. De är stumma och livlösa ting. Dessutom utan det paradoxala. I dagens läge ger en visuell ståndpunkt av detta slaga inga utslag på paradoxskalan. Punkt och slut. Det vi ser är blott och bart Buster Keaton vackert snidad i trä ridande på en åsna. Cigarett- och konjaksreklam, plastapor i aluminium. Och så vidare.

---Desvärre tycks mitt resonemang mynna ut i att Jeff Koons är en begåvad och farmgångsrik exhibitionist.
Dan Sundell, Huvudstadsbladet 5.2.2005

Pengar och konst har fortfarande inte blivit en rumsren kombination trots att så vitt jag förstår de allra flesta konstärer inget har emot att någon säljer och köper deras konst. De som vanligtvis är de mest kritiska till konsthandeln är de som inte är del av den, men jag har stött på få (de finns nog) som tackat nej om mögligheten erbjudits.

--- Mest förvånande har de uttalande en del centrala aktörer I konstscenen kommit med varit. Genom något som närmast kan defineras som vulgärargumentation och ytligt populism, publikfrieri, har de hävdad att det Koons sysslar med inte ens förtjänar att kallas konst utan är närmast att betrakta som bluff.
Berndt Arell, Huvudstadsbladet 5.2.2005

--- Om någon kallar honom en bluff (vilket i alla fall inte nått mina öron) spelar midre roll. Också vad man tycker om hans (sinsemellan mycket olika) verk.

Vad Koons med all tydlighet visar är att framgång inte bara är ett resultat av arbete och talang. Man måste också passa in i de mönsterkrav som den massmediala underhållningsindustrin ställer.

Och här har konstkritiken, seriös eller inte, mycket litet att säga till om.
Erik Kruskopf, Huvudstadsbladet 5.3.2005

Kokosi Heikki Kastemaa