Eräs pilakuva, joka syntyi suuresta pilakuvakohusta.Tanskalaissyntyisen, Yhdysvalloissa asuvan politiikan tutkijan Jytte Klausenin kirjoittaman kirjan otsikko on The Cartoons That Shook the World. Lokakuussa 2009 ilmestyvä kirja on tutkimus ja arvio muutaman vuoden takaisesta Muhammad-pilakuvajupakasta.
Viime aikoina kirjan julkaisua on uutisoitu, koska sen kustantaja, kuuluisa Yale Universty Press päätti, että se ei julkaise pilapiirrosten kuvia julkaistavassa kirjassa, eikä myöskään julkaise taidehistoriassa usein aikaisemmin esiintyneitä ja julkaistuja Muhammadin kuvia. Kunnianarvoisan yliopistollisen kustantajan päätös on odotettu, mutta tieteelliseksi ei sitä voi kehua, jos tieteellisen julkaisemisen periatteita ovat avoimmuus ja selkeä havainnollisuus. Onneksi kuvaesimerkkejä on nähtävänä runsaasti erilaisissa verkkojulkaisuissa.
Syyskuussa 2005 tanskalainen Jyllands-Post julkaisi kaksitoista pilapiirrosta profeetta Muhammadista. Viisi kuukautta myöhemmin tuhannet muslimit hukuttivat lehden vihan ja katkeruuden vuodatuksilla. Mielenosoitukset levisivät Aasiasta Eurooppaan.
Jytte Klausen haastatteli muslimijohtajia Lähi-Idässä ja Euroopassa, sekä tanskalaisia toimittajia ja pilapiirtäjiä sekä tutki eskaloituneen konfliktin argumentteja ja motiiveja.
Klausenin johtopäätös on kustantajan ennakkotiedotteen mukaan se, että muslimien reaktio ei ollut – toisin kuin yleisesti arveltiin – spontaani emotionaalinen reaktio Islamin ja Lännen kulttuurien yhteentörmäyksessä. Tutkijan mukaan sen järjestivät aluksi ne tahot, joilla oli omia etuja ajettavanaan Tanskan ja Egyptin vaaleissa ja myöhemmin islamistiset äärijärjestöt, jotka pyrkivät horjuttamaan Pakistanin, Libanonin, Libyan ja Nigerian hallituksia. Pilakuvakohussa oli Klausenin mukaan kyse loppujen lopuksi poliittisesta konfliktista, pikemminkin kuin suuresta kulttuurisesta väärinkäsityksestä.
Politiikan tutkijan johtopäätös konfliktin poliittisuudesta ei hätkähdytä. Selvittämättä jää vielä ainakin pilakuvakohun viestinnällinen paradoksi: miten on mahdollista, että kuvia täynnä olevassa maailmassa kaksitoista piirustusta sai aikaan kansainvälisen mekkalan? Minkälaisia tulkintaeroja liittyy kuvien ja pilakuvien lukemiseen eri kulttuuriyhteyksissä? Toivottavasti niihinkin löytyy selvitystä syksyllä, kun kirja julkaistaan tai joskus myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti