Myytin taide - danaidit

Ystäväni Paula Holmila kävi Venetsiassa ja raportoi näkemästään ja kokemastaan myös Venetsian biennaalista Facebookissa. Oli hauska tutustua tälläkin tavalla biennaaliin, kun en pääse sinne omakohtaiseti näkemään, kokemaan ja haistelemaan uusia tuulia. Aikoinaan biennaalin lehdistöviikolla oli myös joukko suomalaisia toimittajia, nykyisinhän Suomen lehdet pääasiassa vaikenevat tästä maailman merkittävimmästä taidenäyttelystä.

Paula Holmilan fb-sivulla tuli keskustelua muun muassa biennaalin Venäjän paviljongista, jossa on esillä Vadim Zakharovin installaatio ja performanssi. Zakharov tuli tunnetuksi länsimaissa 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton toisinajattelijataiteilijoille sallittiin avoimempi esiintyminen ja pääsy länsimaihin. Hän oli mukana niin sanottujen Moskovan konseptualistien ryhmissä 1970-luvun lopulta ja osallistui varhaisiin, APT-taiteen näyttelyihin, joita järjestettiin yksityishuoneistoissa.

K.Zvezdochetov (vas.) ja S.Gundlach. Seinällä V. Zakharovin ja I.Lutzin töitä huoneistonäyttelyssä 1979.

Olin niin innostunut Zakharovin Venäjän osaston teoksesta, että otin selvää sen aiheesta, joka on antiikin Kreikan danaidit-myytti. Palautan tässä kirjoituksessa ensin lukijan mieleen myytin keskeiset tapahtumat ja selvitän myös vähän sitä, miten danaideja on kuvitettu taidehistoriassa. Ja lopuksi yritän kertoa jotain Vadim Zakharovin teoksesta Venetsian biennaalissa.

Danaidit-myytti

Juttuhan alkoi siitä, kun Danaos päätti naittaa viisikymmentä tytärtään isänsä veljen, Egyptin kuninkaan  Aigyptoksen kanssa, kun hänelläkin sattui olemaan sopivasti tarjolla viisikymmentä sulhopoikaa. Tyttäret eli danaidit eivät tykänneet tästä ja murhasivat miehensä heti hääyönä. Ainoa poikkeus oli tytär Hypermnestra, joka säästi miehensä Lynkeuksen hengen.

Manalaan jouduttuaan danaidien täytyi kärsiä rangaistus kantamalla vettä vuotavilla vesiruukuilla ja näin yrittää pestä pois syntinsä.

Danaos suuttui Hypermnestra-tyttärensä petoksesta ja sulki hänet kammioon. Kuitenkin itse ylijumala Zeus onnistui viettelemään Hypermnestran eli Danaen laskemalla kultaisten kolikkojen suihkun vankilan katosta naisen syliin.

Myytistä taidetta

Danaë ja kultasuihku, 450-425 eaa. Kreikkalainen punakuvioinen ruukkumaalaus.

Danaidit-myytistä tehdyt kuva-aiheet keskittyvät pääasiassa myytin kahteen osaan. Monet teokset kuvaavat kultaista tai kultakolikkojen suihkua, jonka välityksellä Zeus vietteli Danaen (Hypermnestran). Toinen osa teosten aiheista liittyy rangaistukseen, joka annettiin danaideille manalassa heidän aviomiestensä murhaamisesta. Tätä vedenkantoa vuotavaan astiaan on kuvattu varsinkin veistoksissa.

Myytin kohtausta, jossa danaidit murhaavat aviomiehensä hääyönä on kuvannut muun muassa ranskalainen kuvittaja ja taidemaalari Robinet Testard (1470–1531). Tässä hänen kuvansa tuosta veriyöstä.

Tässä myös toinen kuvitus aiheesta 1400-luvulta.

Tizian, Danae, 1546.

Tizian teki aiheesta ainakin neljä maalausta. Tizian kuvaa Danaen kurvikkaana naisena, jonka reidet ovat avoimena kultasuihkulle. Ensimmäisen Danaen hän maalasi vuosina 1544-46 ja se sijaitsee nykyisin Napolissa. Tizianin Espanjan kuninkaalle Philip II:lle tekemät kaksi maalausta joista vuosina 1553-1554 tehdyt sijaitsevat Eremitaasissa ja Pradossa ja yksi Wienin taidehistoriallisessa museossa (1564).

Rembrandt, Danae, 1636.

Vaikka alastomuus oli tabu ajan eurooppalaisille taidemaalareille Rembrandtin Danaen päähenkilö on nuori nainen, joka makaa alastomana, puolittain nousseena valkoisella pellavalakanalla, joita ympäröivät täyteläiset keltaiset tyynyt. Katsojasta poispäin suuntautuva Danaen katse kuvaa Zeuksen odotusta. Maalauksen inhimillisyyteen viittaa hänen toiveikas rakkauden kaipuunsa. Alun perin Rembrandt maalasi mestariteoksensa pitäen mielessään varakasta vaimoaan Saskiaa. Myöhemmin, hänen kuoltuaan hän hylkäsi ajatuksen ja maalasi teoksen mallinaan rakastajattarensa Geertje Dircx.

Kesäkuussa 1985 tähän Eremitaasin Danae-maalaukseen heitti viranomaisten myöhemmin mielenvikaiseksi arvioima henkilö rikkihappoa ja viilsi sen maalauskangasta kahdesti veitsellä. Teoksen restaurointi alkoi samana päivänä ja kemiallinen reaktio onnistuttiin pysäyttämään. Palautusta valvomaan nimitettiin valtion työkomitea, jonka alaisena restaurointi tehtiin vuosina 1985-1997. Sankarikonservaattorit saivat maalauksen jälleen elämään.

Gustav Klimt, Danae, 1907.

Gustav Klimtille tyypillisesti hänen maalauksensa Danae (1907) on eroottinen. Danaen seksuaaliseen kokemukseen tässä maalauksessa viittaavat avoimet huulet ja reidet, suljetut silmät, nilkkoihin lasketut sukat, punainen tukka ja läpikuultava purppuranvärinen huntu. Naisen reisi peittäää lähes neljänneksen kuva-alasta.

Danaë Venetsian biennaalissa

Vadim Zakharovin teos on sijoitettu Venäjän paviljongin kahteen kerrokseen. Ylemmästä tippuu kolikoita alempaan kerrokseen, johon pääsevät vain naiset. ”Yhden Danaidin” kolikoissa lukee "luottamus, yhtenäisyys, vapaus, rakkaus” ja ”taiteilija takaa arvon kunniallaan 2013”.

Alemmassa kerroksessa naiset, joita suojellaan kolikkosateelta sateenvarjoilla, kokoavat kolikot ja ne siirretään yläkertaan lattiassa olevan aukon kautta. Kolikot laitetaan nostolaitteeseen, josta ne taas tiputetaan alas. Ylhäällä paviljongin kattoikkunan alla istuu mies, jonka voi tulkita venäläisittäin oligarkiksi tai länsimaisittain superporvariksi. Hän syö välinpitämättömänä maapähkinöitä heittäen niiden kuoret alas lattialle.