Guggenheim Helsinki Study 2: Kävijäskenaarioita ja muita perusteluja

Guggenheim Helsinki Studyssa arvioidaan varsin perusteellisesti erilaisia kävijämäärien skenaarioita. Keskimmäisen skenaarion arvio on 500-550 tuhatta kävijää vuodessa, josta noin 300 tuhatta olisi Suomesta ja 250 tuhatta ulkomaisia. Kiasman nykyisiin ulkomaalaiskävijöihin (30 prosenttia) verrattuna Studyssa arvioidaan Guggenheim Helsingin ulkomaalaiskävijöiksi noin 40 prosenttia. 

On mahdotonta sanoa, voidaanko tällaisia kävijämääriä saavuttaa. Suomen suosituin taidemuseo Kiasma on vetänyt vuosittain noin 165-195 tuhatta kävijää ja monet arvelevat pääsyn esitettyihin lukumääriin mahdottomiksi Suomen oloissa. Tosin kuvataiteessa on mahdollista saavuttaa ja voittaa uusia yleisöjä, sillä uteliaisuus kuvataidetta, kuten kulttuuria kohtaan muutenkin on kasvamaan päin. Onhan esimerkkejä myös odotetut kävijämäärät ylittävistä taidemuseoista. Lontoon Tate Moderniin odotettiin kaksi, mutta saatiin viisi miljoonaa vierailijaa vuodessa.

Kuvataidenäyttelyiden yleisöjen määrää on kuitenkin vaikea ennustaa. Yleisömäärien vaihteluväli voi olla melkoinen eri vuosina tai eri näyttelyissä. Museon talousarviota ei saisi sitoa liiaksi kävijöistä saataviin tuloihin. Myös New Yorkin Guggenheim on historiansa aikana joutunut järjestämään silloin tällöin vahvasti sponsoroituja näyttelyitä paikatakseen menojaan.

Mainittakoon tässä, että Guggenheim on niin sanottu yksityinen museo, jonka tavoitteena ei ole kerätä voittoa. Sen on amerikkalaiseen tapaan kerättävä rahansa paljolti omin voimin, usein hyväntekeväisyyden varassa. Euroopassa valtiot tukevat usein kulttuuria ja taidemuseoitakin enemmän. Sekä julkisten- että yksityisten museoiden toiminta on suhdanneherkkää.

Miksi Guggenheim?

Miten Guggenheim Helsingin suunnittelijat sitten perustelevat uuden taidemuseon rakentamista Helsinkiin? Miten he vastaavat kysymykseen miksi?

Studyn mukaan Suomen kulttuurimaisemassa on erityinen paikka Guggenheim Helsingille. Alueella on kyllä lukuisia laadukkaita museoita, Study toteaa, mutta mikään ei ole johdonmukaisesti suuntautunut kansainvälisyyteen. Tällä hetkellä ei ole merkittyä tilaa, joka symboloisi Helsingin pyrkimystä olla kulttuuripääkaupunki ja jonka turistit voisivat välittömästi havaita.

Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta. Ajankohtaisten kansainvälisten nykytaiteen näyttelyiden puute Helsingissä on ilmeinen. Helsinki oli paljon aktiivisempi kansainvälinen kuvataidekaupunki 1980-luvulla kuin tänään. Kansainvälistä klassista modernismia ja vakiintuneiden nykytaiteen kansainvälisten taiteilijoiden näyttelyitä kaupungissa kyllä nähdään silloin tällöin, mutta uutta kansainvälistä taidetta nähdäkseen täytyy matkustaa Pietariin, Tukholmaan, Berliiniin, Parisiin, Lontooseen tai New Yorkiin. Mielestäni myös Guggenheimin asema New Yorkissa antaisi mahdollisuuden ehkä monipuolisemmalle kansainvälisyydelle kuin yhteistyö eurooppalaisten kulttuurikeskusten kanssa.

”Kansainvälisesti maineikkaana, monikansallisesti suuntautuneena ja vahvana globaalina verkostona Guggenheim Helsinki voisi olla voimakas osa suomalaista taideyhteisöä toimimalla taiteellisena painopisteenä, kooten ja toimien yhdessä Helsingin muiden instituutioiden kanssa ja kiinnittäessään globaalia huomiota Helsingin kulttuuuripanokseen. Guggenheim Helsingillä olisi hyvin erilainen profiili verrattuna muihin suomalaisiin museoihin, joten on epätodennäköistä, että uusi instituutio kilpailisi olemassaolevien museoiden kanssa. Sen sijaan Guggenheim Helsingin nostaessa kulttuuriturismia, muut museot voisivat nauttia yleiskasvusta kävijämäärissään. Suomen gallerioiden infrastruktuuri on jossain määrin alikehittynyt huolimatta sen dynaamisesta taideyhteisöstä, ja kulttuurituristit johtaisivat uusien gallerioiden ja taiteilijoiden foorumeiden kehittymiseen, joissa he voisivat esittää ja myydä töitään.”  

Entä mitä Study vastaa esitettyyn huoleen sitä, että Guggenheim Helsinki vähentäisi sitä julkista tukea, jota jo olemassa olevat instituutiot nauttivat?

”Tämä on ymmärrettävä huoli, jota täytyy käsitellä. Kuitenkin Guggenheim Bilbaon esimerkki osoittaa, että nämä huolet saattavat olla aiheettomia. Bilbaon Guggenheim-museo johti todellisuudessa Baskimaan kulttuuri-instituutioiden laajempaan uudelleenarviointiin ja rakensi lopulta poliittista tukea Bilbaon muiden tärkeiden museoiden uudistamiseen. Myös Guggenheim Abu Dhabi museo on myös osa yleisempää omistautumista kulttuurille Abu Dhabin osalta. Luultavasti Guggenheim Helsinki saattaisi nostattaa suurempaa julkista tukea muille paikallisille kulttuuri-instituutioille.”

Lisäksi väitetään, että jos esillä olisi enemmän taidetta Suomen ulkopuolelta, dialogi paikallisten taiteilijoiden kanssa laajenisi. Studyn mukaan on oleellista, että Guggenheim säätiö ja Helsingin kaupunki ottavat vastaan taiteilijoiden huolet, ja että uusi museo nähtäisiin taiteilijayhteisön tärkeänä resurssina. Jatkuva vuorovaikutus ja suuntautuminen Helsingin kulttuuriseen ja taideyhteisöön tulee olemaan oleellista projektin menestymiselle.