Kulttuurinavigaattori on touhunnut viime aikoina arkistorottana. Kun tarjoutui mahdollisuus, tuli tarkistettua ranskalaisen Jean Dubuffetin teosten esiintymiset Suomessa.
Nimittäin huomasin, että Retretin kesänäyttely mainitsee tiedotteessaan seuraavaa:
“Suomessa hänen teoksiaan on ollut esillä kerran aikaisemmin; vuonna 1988 Amos Andersonin taidemuseossa.”
Ja kuin kaikuna toistaa lehdistö sama asian, uskollisesti.
No, Amoksella oli Dubuffetin näyttely 1988, totta, totta. Mutta teoksiaan on hänellä ollut esillä Suomessa tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1958 Ateneumin taidemuseossa ranskalaisessa taidenäyttelyssä. Esillä oli kaksi litografiaa, joiden nimet olivat Leikkiä ja työtä sekä Sananjalka hatussa.
Seuraavan kerran Jean Dubuffetin teoksia nähtiin Suomessa Ars 1961 Helsinki –näyttelyssä. Mukana olivat maalaukset Koira pöydällä ja ja Filosofinen maisema.
Dubuffet oli esillä Amos Andersonin taidemuseossa myös vuonna 1966 ja hänen teoksiaan on Sara Hildenin taidemuseon kokoelmassa, joita on esitetty useaan kertaan eri paikoissa.
Retretin tiedotteessa ammutaan myös kursailematta yli:
“Dubuffet on 1900-luvun jälkipuolella vaikuttaneista ranskalaisista taiteilijoista tunnetuin ja vallankumouksellisin.”
No, tunnettuja ranskalaisia taiteilijoita oli toki muitakin ja vallankumouksellisuudestakin voi olla eri mieltä. Mullistava taiteilija Dubuffet toki oli myös, tuo outsidereiden ja ITE taiteilijoiden art brut –mestari.
Vielä yksi yksityiskohta Retretin tiedotteesta
“1960-luvun alkupuolella hän innostui huopakynäpiirrustuksesta ja sen jälkeen kuvanveistosta.”
Vanhan piirtäjän silmään särähtää aina tuo piirustuksen kirjoittaminen kahdella ärrällä.
Taidenäyttelyiden markkinointi pyrkii sensationalisoimaan ja on tapana panna liput liehumaan ja torvet soimaan. Mikäs siinä, mutta totuuden kaidalla polullakin pitäisi malttaa pysyä, tarkkuuden lisäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti