Luin juuri 25. toukokuuta päivätyn
Helsingin Guggenheim –selvityksen väliraportin. Varsinaista tietoa tiedotteessa
on varsin vähän. Siinä todetaan, että keskusteluja on käyty suomalaisten
taidemuseoiden ja instituutioiden edustajien kanssa Oslossa, Tukholman
Modernassa ja Tanskan Louisianassa.
Pietarin Venäläinen museo tai Eremitaasi eivät siis ole olleet yhteydenotoissa mukana ainakaan keväällä. Myöskään
Tallinnan Kumu ei siis ole ollut mukana. Pitäisin aikamoisena kömmähdyksenä,
jos vain pohjoismaat olisivat yhteydenotoissa mukana.
Tiedotteessa todetaan, että selvitykseen mukaan pyydetty newyorkilainen
strategiseen markkinointiin,
mainontaan ja muotoiluun erikoistunut yritys LaPlaca Cohen järjesti
maaliskuussa päivän kestävän seminaarin, johon sisältyi sarja esityksiä ja
keskusteluja museomaailman keskeisistä kehitysnäkymistä.
”Käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi miltä 21. vuosisadan museo näyttää, mitä mahdollisuuksia ja haasteita uuden museon toiminnassa Helsingissä voisi olla ja miten määritellä uuden museon roolit kansallisesti, alueellisesti ja globaalisti sekä Guggenheim-säätiön verkoston piirissä.
Seminaarin osallistui nimekkäitä taiteilijoita, muotoilijoita, kuraattoreita, museojohtajia, tekniikan tutkijoita, markkinoinnin ammattilaisia ja arkkitehtuurin tuntijoita Suomesta, Pohjois-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.”
Aika epämääräistä
viestintää. Luulisi, että myös laajempi yleisö olisi kiinnostunut moisen
seminaarin tuloksista ja siitä, keitä siihen osallistui. Tiedote jättää lukijan
arvailujen varaan myös sen, missä tämä suljettu seminaari pidettiin.
Epämääräistä tiedottamista Guggenheim-hanke ei tarvitse. Olen rahoittamassa
veronmaksajana hankkeen suunnittelua ja kaipaisin mittavalta hankkeelta tarkkaa ja vakuuttavaa
tiedotusta.
Suunnittelutyöhän myöntämilläni rahoilla hankkeeseen voisi palkata
vaikka kymmenen tiedottajaa. Ilman tiedottamistahan ei kannata mitään hanketta
edes aloittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti