maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kenelle kuuluu taivaanranta?

Euroopan parlamentti päättää heinäkuun 9. päivänä siitä, kenellä on oikeus kuvata ja julkaista kuvia taivaanrannasta ja millä ehdoilla? Kuuluuko oikeus urbaaniin maisemaan (englanniksi ”skyline”), tarkemmin sanottuna kaupunkien usein rakennusten täyttämään horisonttiin, sekä kaupunkimaisemiin meille kaikille? Vai kuuluvatko rakennusten ja siinä olevien taideteosten kuvien julkaisuoikeudet niiden tekijänoikeuksien haltijoille, eli käytännössä tekijänoikeuksia kerääville yhdistyksille?

Ruotsissa käytetään asiasta sanaa panoramafrihet. Englanniksi sen nimi on Freedom of Panorama, saksaksi Panoramafreiheit tai Straßenbildfreiheit eli ”kaupunkikuvavapaus”. Suomenkielinen nimitys ei ole vakiintunut, asiasta käytetään sanoja panoraamavapaus, panoraamaoikeus, maisemaoikeus tai maisemanvapaus. Käytän tässä jutussa niitä kaikkia iloisesti sekaisin.

Elämä, valokuvaus ja nykytaide

Kaupunkien laajetessa ja valokuvaamisen yleistyessä tuli eteen kysymys siitä, saako kaupunkimaisemissa olevia rakennuksia tai julkisilla paikoilla olevia taideteoksia ylipäätään kuvata vapaasti, vai pitäisikö kuville kaupunkimaisemista hankkia lupa tekijänoikeuksien haltijoilta? Ovathan sekä rakennukset, että julkiset taideteokset tekijänoikeuden suojaamia.

Elämään kuuluu kuitenkin valokuvaus, ja se saattaisi tulla hyvin hankalaksi jos pitäisi kysyä lupa rakennusten ja julkisten taideteosten valokuvaamiseen ja kuvien julkaisuun. Tilanteen helpottamiseksi kaikissa maissa on säädetty jotain tästä asiasta tekijänoikeuslaissa. Kännykkä- ja digikameroiden aikana kyse ei ole mitenkään harvinaisesta asiasta ihmisten arjessa.

Euroopan maissa on 28 erilaista versiota panoraamaoikeudesta. Ne, jotka haluavat yhtenäistää lainsäädäntöä sanovat, että saman idean eri versiot aiheuttavat epävarmuutta lainsäädänön suhteen ja riskejä, joka hankaloittaa luovuutta ja keksivyyttä.

Panoraamaoikeus koskee teoksia, joiden tekijänoikeussuoja ei ole rauennut, eli niitä, joiden tekijän kuolemasta on alle 70 vuotta. Toisin sanoen, jos maisemanvapautta ei olisi, valtaosa modernin ja nykyarkkitehtuurin sekä nykytaiteen julkisten teosten käsittelystä julkisuudessa tulisi vaikeaksi. Nykykuvataiteen ymmärtäminen ilman kuvia kun on varsin vaikeaa.

Tapaus Atomium

Euroopan unionin päärakennuksista Brysselissä noin yhdeksän kilometrin päässä pohjoiseen sijaitsee Belgian tunnettu nähtävyys, Atomium. Yli sata metriä korkean monumentin suunnitteli insinööri André Waterkey ja arkkitehdit André ja Jean Polak Brysselin vuoden 1958 maailmannäyttelyyn. Belgian tekijänoikeuksia keräävä organisaatio SABAM vaatii kaikkien rakennuksesta otettujen kuvien tekijänoikeutta. Belgia, kuten Ranska ja Italia ovat Euroopan maita, joissa ei ole maisemanvapautta. Tämä tarkoittaa käytännössä Atomiumin kuvauskieltoa.

Tässä kuva monumentista saksankielisen Wikipedian sivulta.

André WaterkeyAndré ja Jean Polak, Atomium1958.


Ja tässä kuva siitä maisemanvapauslain puutteen takia.





Kirjava kartta


Tämä kartta kuvaa maisemanvapauden kirjavaa tilannetta Euroopassa. Punainen: maassa ei ole maisemanvapautta. Oranssi: rakennuksilla on täysi maisemanvapaus, mutta taideteosten kuvia saa julkaista vain ei-kaupallista käyttöä varten. (Suomen tekijänoikeuslaissa näitä kuvia ei saa käyttää ansiotarkoituksessa). Ruskea: maassa saa kuvata rakennuksia ja muita taideteoksia, mutta kuvia niistä saa julkaista vain ei-kaupallisesti. Keltainen: rakennusten ja taideteosten kuvia saa käyttää myös kaupallisesti. Sininen: maassa on maisemanvapaus myös julkisissa sisätiloissa tietyin rajoituksin. Vaaleanvihreä: maisemanvapaus sekä kuviin rakennuksista että muista taideteoksista, myös julkisissa tiloissa sisällä, mutta vain ei-kaupalliseen käyttöön. Tummanvihreä: maisemanvapaus on kuville rakennuksista ja muista taideteoksista – myös julkissa sisätiloissa – sekä myös kuvien kaupallinen käyttö sallitaan. Harmaa (San Marino, Andorra ja Monaco), tilannetta ei tunneta.

Täysi maisemanvapaus on siis Britanniassa, Irlannissa ja Itävallassa. Tosin britit eivät hyväksy seinämaalauksia maisemavapauden piiriin.


Nykyajan maailmassa julkisilla paikoilla otettujen kuvien käytön kontrollointi on mahdotonta ja ei-toivottavaa. Euroopan parlamentin ajatuksena on yhtenäistää lainsäädäntöä. Sen mietinnössä vedotaan myös ilmaisunvapauteen ja vapaan tiedonvälityksen suojelemiseena digitaalisessa ympäristössä. Tekijäoikeuksien poikkeuksia:

”ei saa rajoittaa kirjoitettuun sanaan, vaan ottaa nimenomaan mukaan audiovisuaalinen materiaali. Poikkeusten sanamuodon on oltava riittävän löyhä, jotta niissä otetaan huomioon kulttuurin mahdolliset uudet ilmaisumuodot”.  

Wikipedia on ollut asiasta varuillaan ja vaikka Suomen tekijänoikeuslaissa asia on melko turvattu, yhteisen Euroopan ja maailman tilannetta seurataan tarkasti. Tässä suomenkielisen Wikipedian artikkeli ajankohtaisesta aiheesta. Siinä myös ohjeita siihen, miten ja keihin voi asiassa vaikuttaa. 

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...