Jerevanin Kentronin eli
keskikaupungin reunalla olevaan rinteeseen on rakennettu
arkkitehtoninen ja veistoksellinen kokonaisuus. Teoskokonaisuutta
kutsutaan Kaskadiksi, joka voi tarkoittaa vesiputousta, köngästä
tai tapahtumasarjaa.
Yleiskuva Kaskadialueeseen. |
Kokonaisuuden alin osa
valmistui vuonna 1971 ja viimeinen 1980. Kokonaisuuden sunnitteli
kolme arkkitehtia, Jim Torosyan, Aslan Mkhitaryan ja Sargis
Gurzadyan. Pikaisesti kuvista vilkaistuna kokonaisuus muistuttaa betoniarkkitehtuuria, mutta paikan päällä katsojalle
selviää, että rakennusmateriaali on hienoa vaaleaa,
ruskeatäpläistä ja huokoista kiveä, ikäänkuin
samottimassaa. Veistoksellisen rakenteen
julkisivut ovat voimakkaasti suurennettuja, art decoa muistuttavia
ornamentteja ja sen yksityiskohtia ovat mielikuvitukselliset
sivuportaat, suihkut ja istutukset.
Rakenteen ylle nousee Neuvostoajan betonibrutalismia edustava näköalatasanne, jossa voi
nähdä myös sosialistisen yhteiskunnan jäänteen, kontrollitornin.
Näköalatasanteen huipulla on suuri, embleemiin tai symboliin päättyvä pylväs. Sen alaosassa on eräs Armenian ikivanhoista symboleista, ikuisuuden pyörä.
Näköalatasanteen huipulla on suuri, embleemiin tai symboliin päättyvä pylväs. Sen alaosassa on eräs Armenian ikivanhoista symboleista, ikuisuuden pyörä.
Kaskadialue on veistospuisto.
Tunnistin teosten joukosta walesilaisen Barry Flanaganin (1941-2009)
kummalliset jänistä muistuttavat hahmot ja brittiveistäjä Lynn
Chadvikin (1914-2003) abstraktit sommitelmat. Kolumbialaisen Fernado
Boteron tukevat hahmot vartioivat täälläkin paikkoja, kuten
useissa suurkaupungeissa.
Fenando Botero, Gatto, 1999. |
Tunnistin joukosta myös Robert
Indianan Love-veistoksen, kuten myös kiinalaisen Yue Minjunin
teräsveistoksen kasvonilmeet.
Yue Minjun, Nimeämätön. |
Mukana on myös yksi leijona-aiheinen
teos eteläkorealaiselta Ji Young-Holta. Siinä on käytetty samaa
tekniikkaa kuin virolaisen, Suomessa asuvan Villu Jaanisoon joissakin
teoksissa, yhteen nivottuja vanhoja autonrenkaita.
Ji Yong-Ho, Leijona 2, 2008. |
Kokoelma
kuuluu amerikkalaisarmenialaisen Gerard Cafesijanin
(1925-1913) säätiön kokoelmaan, kuten myös rakennelman alla oleva
Cafesijan taidekeskus. Jos ei jaksa kiivetä rakennelman portaita,
voi ylös nousta myös museon aulassa, maanalaisia
rullaportaita pitkin. Myös portaiden
vieressä olevilla tasanteilla oli veistoksia, muun muassa
brittiveistäjä Richard Cresswellin Perhosistuin.
Richard Cresswell, Perhosistuin. |
Cafesijanin
kokoelma Jerevanissa on maailmanluokan veistostaidetta.
Kansainvälisen nykytaiteen kuumimmista nimistä se ei koostu, mutta
kokonaisuus on hyvin vahva tilallinen ja veistokselinen kokemus. Sen
kruunaa valtava tilakokemus, maisema yli Jerevanin kaupungin, jonka
taustalla voi nähdä kuumana kesäpäivänäkin lumihuippuisen
Ararat-vuoren.
Englantilaisen David Martinin Sukeltajat ovat Kaskadien veistospuiston ylätasanteella. |
1 kommentti:
Tänks. Vaikka matka ei ehkä koskaan sinne vie.
Lähetä kommentti