Katselen
Keskustelupuiston tonttia Rauman keskustassa. Vanha paikka
kylpee kevätillan auringonvalossa. Tyhjäksi jääneellä
keskikaupungin palasella on kallioita, ruohoa, pensaita ja puita.
Alueen reunassa on perävaunu, johon on lukittu vaijereilla pari
kottikärryä.
Keskustelupuisto on
jaettu värikkäillä paaluilla noin 6x6 metrin kokoisiin tontteihin.
Peliin valitut raumalaiset, jotka edustavat kaupungin
väestörakennetta, saavat tehdä haluamansa asiat tonteilleen.
Yhteisötaideteosta ohjaavat Tellervo Kalleinen ja Oliver
Kochta-Kalleinen.
Keskustelupuisto
tarkoittaa sitä, että osallistujat, tonttien ”omistajat”
keskustelevat suunnitelmistaan naapuriensa kanssa. Pelin ensimmäinen
siirto tehtiin huhtikuussa 2019.
Mietin
Keskustelupuiston lopputulosta. Miten käy tontin puiden ja
pensaiden? Rakentavatko pelillistetyn puistosuunnittelun osallistujat
kaupunkilaisille toimivan puiston, vai koostuuko se omista palasista,
joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Tänään
käynnistyneissä eurovaaleissa on kyse samasta asiasta kuin Rauman
Keskustelupuistossa. Kuulin, että Rauman keskustelupuiston
osallistujat olivat keskustelleet paljon tonttiensa rajoista. Ovatko
Euroopan maat erillisiä tontteja, omia palasia, joiden omistajat
pitävät hanakkaasti kiinni vain omista tavoitteistaan?
Kuten eurovaalin
tuloksia, odotamme jännityksellä Rauman keskustelupuiston
avajaisia, jotka ovat syyskuussa 2020. Pystyvätkö eurooppalaiset
löytämään toimivan, järkevän yhteisyyden asukkailleen? Saavatko
raumalaiset palasen toimivaa kaupunkia Keskustelupuistosta?
Keskustelupuisto ja Euroopan unioni ovat pelejä yhteisestä maaperästä.
Keskustelupuisto ja Euroopan unioni ovat pelejä yhteisestä maaperästä.