Vihapuhe: Onko somaleilla kulttuuria?

Kirjoitin kirjan Nykyaikojen kampanjat Ars-näyttelyiden lehdistöpalautteesta ja niiden historiasta 1961-2006. Olen nyt alkanut tutkia myös sitä, mikälaisen vastaanoton vielä auki oleva Ars-näyttely on saanut tiedotusvälineissä. Afrikka-aiheiset Ars 11-näyttelythän jatkuvat vielä marraskuun lopulle eri puolilla maata ja Tukholmassakin.

Tutkimustyöni on vielä kesken ja varsinaiset johtopäätökset jätän myöhempään ajankohtaan.

Totuuden nimessä oheinen löytämäni keskustelu ei edusta hyvin Ars 11:n saaman palautteen yleislinjaa. Se itse asiassa käytiin Iltalehdessä jo ennen näyttelyn avautumista yleisölle, joten itse taidenäyttelyä se ei varsinaisesti koske.

Ars-näyttelyt ovat aina saaneet kokea jonkinlaista vihapuhetta. Tämä keskustelu kertoneekin siitä, miten katkeruutta ja voimakkaita ennakkoluuloja saattaa syntyä, kun nykytaide ja Afrikka yhdistetään. 

Kehottaisin lukemaan erityisesti keskustelun viimeisen repliikin. Lausuma on kuin suoraan Sarah Palinin suusta, jonka Johanna Korhonen mainitsee elokuisessa HS-pakinassaan: ”There is nothing to know”.

Iltalehden nettikeskustelu 14. - 15. 4. 2011 (poistettu edellisten kommenttien toistot)

nälkätaiteilijat, Vieras: Ars-Africa mustia "taiteilijoita" järkytti suomalaisten työnteko

Suomalaisten veronmaksajien rahoilla Kiasmassa pyörii Ars-Africa "taidenäyttely". Näyttelyn varjolla Suomeen on kutsuttu afrikkalaisia "taiteilijoita". Mustat "taiteilijat" ovat tehneet Suomessa itseään järkyttäviä havaintoja: Suomalaiset opiskelevat monta vuotta ja sitten suomalaiset joutuvat tekemään työtä joka päivä, se olisi kauheata! Näin mustat miehet kauhistelivat TV1 kulttuuriuutisissa. Selittäisikö tuo em. miksi Afrikka on alikehittynvt takapajula?.

Ei nimimerkkiä, Vieras: Huomenaamuna maikkarin aamuteeveessä on taas haastateltavana niitä khatinjyystäjiä. Täyttä mokupropagandaa sopivasti ennen vaaleja.

Ei nimimerkkiä, Vieras: Saas nähdä hakevatko nämä keppitanssijat pakolaisiksi?

Ei nimimerkkiä, Vieras: Voipi hakeakin

Ei nimimerkkiä: kunhan kuulevat ensin, että työntekopakko koskee vain suomalaisia.

Ei nimimerkkiä, Vieras: Pakolaisavun ja SPR:n naiset ovat varmaan varanneet lippuja niin, että näyttely on loppuunmyyty.

Ei nimimerkkiä, Vieras: Onko somaleilla kulttuuria. Onko olemassa somalikirjallisuutta, somalialaisia sinfoniaorkestereita, somalisäveltäjiä.... Miten somalit voivat rikastaa Suomen kulttuuria, kun somaleilla ei edes ole mitään kulttuuria?

Ei nimimerkkiä, Vieras: Somalian kulttuuri

Osman Yusuf Kenadid oli Osmanya-aakkoston luoja.
Somaliassa on syntynyt monia aakkostoja tarpeesta kirjoittaa runoja muistiin. Somalian nykyinen aakkosto ja kirjakieli on nuori, vaikka kielellä on vuosisadat kirjoitettu kirjallisuutta, runoutta, kaupallisia ja uskonnollisia tekstejä. Ensimmäiset somalian kielen tekstit kirjoitettiin arabialaisilla aakkosilla. Arabian aakkosia käytettiin pitkään, vaikka ne eivät sellaisenaan sovellu täysin somalin kielen ääntämykseen. Somalialaiset runoilijat ja kirjoittajat kehittivät omia somalian kieleen paremmin soveltuvia aakkostoja. Arabiasta muokattu wadaad, Obbion alueella käytetty Osmanya, Gadabuursien Borama-aakkosto ja nykyinen latinalainen aakkosto ovat näistä tunnetuimmat. Somalian latinalainen kirjoitus vastaa lähes täysin kielen ääntämystä, on säännönmukainen ja muistuttaa siinä suhteessa suomen kirjakieltä.

Somalian kirjallisuus
Somaliassa ovat aikaisempien vuosisatojen oppineet luoneet runsaasti islamilaista runoutta ja haditheja.Kun somalian kielen aakkosto muuttui latinalaiseksi 1973, somalialaiset kirjailijat ovat vuosien aikana julkaisseet kirjoja, jotka ovat saaneet laajan levikin. Heistä yksi on Nuruddin Farah.Hänen romaanejaan, ainoaa Somaliassa julkaistua From a Crooked Rib sekä Links, pidetään merkittävinä saavutuksina, ja hänelle on myönnetty 1998 elämäntyöstä Neustadt-kirjallisuuspalkinto]

Musiikki
Pavut kuuluvat somalialaiseen ruokaan.
Sambuusi on suosittu pikkupurtava.Pääartikkeli: Somalian musiikki
Somalia on harvoja afrikkalaisia maita, joiden väestö muodostuu pääosin yhdestä etnisestä ryhmästä, somaleista. Perinteiset yhtyeet, kuten Waaberi Horseed ovat saaneet jonkin verran kuulijoita maan ulkopuolellakin. Jotkut taas, kuten Maryam Mursal, ovat yhdistäneet somalialaiseen kansanmusiikkiin rockin, bossa novan, hip hopin ja jazzin vaikutteita.

Torontossa on huomattava somaliyhteisö, ja siitä on tullut Somalian poliittisen tilanteen vuoksi Mogadishun sijasta somalialaisen musiikkialan keskus. Somaliasta muuttaneisiin muusikoihin kuuluu nuori torontolainen rap-artisti K'naan, joka lauluissaan kertoo, millaista oli elämä Somaliassa sisällissodan puhjetessa.

Somalian ruokakulttuuri
Somalian ruokakulttuuri vaihtelee seuduittain, ja siihen kuuluu monenlaisia ruokia. Kaikkea kuitenkin yhdistää halal. Siksi siihen ei kuulu sianliha, alkoholi eivätkä veriruoat. Ateria syödään Somaliassa kello yhdeksän illalla. Ramadanin aikana se nautitaan usein tarawih-rukousten jälkeen, jopa 23:n tienoilla. Cambuulo-pavut on suosituimpia somalialaisia ruokalajeja, ja sitä syödään kaikkialla maassa. Ruokaan kuuluu hyvin kypsennettyjä adukipapuja, ja niihin sekoitetaan voita ja sokeria. Digir-pavut saavat usein olla uunissa matalassa lämmössä jopa viisi tuntia, jotta niihin saataisiin haluttu maku.

Ei nimimerkkiä, Vieras: En jaksaut lukea...riittää että katselee kuvia telkkarista. Rynnäkkökivääreitä, pälyileviä ihmisiä, "kalastajia" jne. Siinä sitä todellisuutta.