Nanna Susi: Kohtalokas nainen ja hillitty hohto

Sinisiä kyyneleitä, 2012.

Nanna Susi, Underneath the Eyes Helsingin taidemuseon Tennispalatsissa 28.9.2012-20.1.2013

"Hän ei ollut enää pelkästään tanssityttönen, joka saa puristetuksi ilohuudon ja intohimon vanhasta miehestä vartalonsa himokkaalla vääntelyllä; joka murtaa tahdon, hallitsee Kuninkaan mielen värisevien rintojensa näyllä, kohoavalla vatsallaan ja reisiään nakkelemalla; hän paljastui nyt tavallaan ikivanhaksi Pahuuden inkarnaatioksi, kuolemattoman Hysterian jumalattareksi, Kauneuden Kiroukseksi, ennen kaikea muista kaunottarista ylivertaiseksi kouristuksenomaisella ihonsa väristyksellä, joka kiihottaa hänen ihoaan ja saa hänen lihaksensa teräksisiksi – hirviömäinen Ilmestyskirjan Peto, välinpitämätön, vastuuton, tunnoton, myrkyllinen."

(Joris-Karl Huysmans, À rebours, Salomen sisaret)

Femme fatale, tuo kirjallisuuden ja taiteen arkkityyppi Cleopatrasta Britney Spearsiin on Nanna Suden maalausten päähenkilö. Se  ottaa Helsingin taidemuseon näyttelyssä joskus kaikkivaltiaan, pantokratorin roolin vangiten katseita ja nostattaen tunteita.

Olipa kohtalokkaan naisen käsite sovinismia, noituuden pelkoa tai pyrkimystä naisten itsenäisyyteen ja uhka perinteisille naisrooleille, Nanna Suden femme fatalet ovat useimmiten yksinäisiä hahmoja. Suippokasvoiset salaperäisyydet esiintyvät keskellä kiihkeiden siveltimenvetojen viidakkoa.

Mutta harkitussa ja spontaanissa, harvassa ja tiheässä ilmaisun draamassa on myös hauskoja sosiaalisia huomioita. Maalauksessa Uskomatonta on komiikkaa ja sympaattista huumoria maalauksessa Nipistys, jossa naisen käsi lähestyy miehen takapuolta. Ja Suomen arvostelijain liitolle voisi lahjoittaa maalauksen Jumala säästää mustettaan.

Jumala säästää mustettaan, 2012.

Miehen rooli on melko anonyymi ja passiivinen, hän jää puristamaan tyynyä (Mies ja tyyny). Androgyyni, seksuaaliton hahmo kääntää selkänsä arvoituksellisesti kolmen suuren maalauksen sarjassa. Niissä Nanna Susi käyttää maalauksen ulkoisen odotuksen psykologiaa (Ole varovainen, Koira haukkuu jossakin ja Yksi tähdistä lensi yli).

Suden maalaukset on suodatettu mystiikalla ja kyllästetty metalliväreillä, joka antaa niille hienon huntumaisen ilmapiirin. Hillitty ja hallittu synteettinen hohto ja maalikerrosten syvyys tuo mieleen joskus grisaille-maalauksen.

Nämä kuvat havainnollistavat konkreettisia tunteita ja tilanteita. Ne ovat usein suurikokoisia, joskus ehkä liiankin kookkaita ja ylityöstettyjä maalauksia, mutta niiden ilmaisemat tunteet ovat läikähdyksiä. Ne lehahtavat katsojan mieleen väkevina ja täyteläisinä.

Kullanhuuhtoja, 2012.