Kulttuurin norsunluutorni avattiin Helsingin kirjamessuilla 29.10.2016. |
"Mies:
sinä jalosukuinen neito!
Sinun lanteesi kaareutuvat kuin kaulakorut, kuin taitajan muovaamat taokset. olkoon se täynnä mausteviiniä!
Sinun vatsasi on vehnäkumpu, liljoilla ympäröity.
kuin gasellin kaksoset. silmäsi ovat Hesbonin lammikot, Bat-Rabbimin portin vedet. joka tähystää kohti Damaskosta.
Miten kauniit ovat jalkasi, sandaalien somistamat,
Sylisi on kuun tavoin kaartuva malja --
Rintasi ovat kuin peuranvasat,
Sinun kaulasi on kuin norsunluinen torni,
Sinun nenäsi on ylväs kuin Libanonin torni,
Sinun pääsi kohoaa kuin Karmel, sinun tukkasi aaltoilee purppuravirtana, se hukuttaa kuninkaatkin!"
Mieskatsetta,
trumpismeja vai lokerohuonepuheita? Tämä on lainaus Raamatun Salomonin Korkeasta veisusta eli Laulujen laulusta, joka antoi maailmalle käsitteen norsunluutorni.
Sanaa alettiin
käyttää 1800-luvulta alkaen kuvaamaan henkilöä tai ryhmää,
joka eristyy ”norsunluutorniinsa” muulta maailmalta. Syytteitä
saivat niskaansa niin tiedemiehet kuin taiteilijat. Ja kummallista
olisi, jos kriitikkoja ei olisi norsunluutorniin linnottautumisesta syytetty.
Suomen arvostelijain
liiton puheenjohtajaa, teatteri- ja tanssikriitikkoa Maria Säköä
ei voi ainakaan syyttää norsunluutornissa elämisestä. Hän oli mukana perustamassa ja toimittaa verkkosivustoa otsikolla ”Kulttuurin
norsunluutorni”, joka avattiin lauantaina 29.10.2016 Helsingin
kirjamessuilla.
Sivuston tunnus on
”Kaikki olennainen suomalaisesta kulttuurijournalismista”. Sen
toimituksellinen osuus koostuu linkkipoiminnoista, jossa keskitytään
ajankohtaisiin, tasokkaisiin taidetta koskeviin kirjoituksiin.
Viikoittaisessa pääkirjoituksessa tarkastellaan netin tarjontaa
jostain näkökulmasta.
Toimintaa,
jossa joku valikoi sopivaksi katsomansa aineiston, sanotaan nykyisin
kuratoinniksi. Joukkoistamista ja yhteisöllisyyttä Kulttuurin
norsunluutorniin haetaan
myös twiittien kautta.
Ainakin
tältä osin Kulttuurinavigaattori taitaa kavuta
norsunluutorniinsa, sillä olen valinnut viestintävälineikseni tämän Kulttuurinaavigaattori-blogin, Kulttuurinavigaattori-sivuni Facebookissa ja Wikipedia-sivujen muokkaamisen samalla käyttäjänimellä.
Olen toki kirjautunut Twitteriin, mutta sen käyttö on jäänyt
minulla toistaiseksi vähäiseksi.
Tavallaan Norsunluutorni
jatkaa Kritiikkiporttia, joka oli vuosina 2008-2011 Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämä, lehdissä julkaistuun kritiikkiin
linkittävä portaali. Kolmivuotista
Kritiikkiporttia
oli tarkoitus jatkaa, mutta se kariutui sanomalehtien
yhteistyöhaluttomuuteen ja ylläpitäjien osaamattomuuteen.
Koneen Säätiön rahoittama Norsunlutorni -verkkosivusto toimii
yhteistyössä eräiden kulttuurialan julkaisujen ja bloggareiden
kanssa.
Kritiikin
ja taidejournalismin laatu, johon lienee Norsunluutorninkin pyrkimys,
on ajankohtainen ja tärkeä asia. Verkkoviestinnässä on mahdollisuuksia myös kulttuurijournalismille ja eri taiteenalojen ajankohtaiskritiikille.
Tarkastelin edellisessä
blogikirjoituksessani japanilaisen Yayoi Kusaman Helsingin
taidemuseon näyttelyn yhteydessä julkaistua tiedottamista. Kirjoitukseni sai paljon lukijoita ja se on myös Norsunluutornin ensimmäisen edition nostona.
Seuraan yksitoista vuotta täyttävässä Kulttuurinavigaattoriblogissa kulttuurijournalismia myös vastasyntyneen Norsunluutornin kautta ja toivotan avaukselle hyvää jatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti