Nyt on aika kysyä, kuinka paljon ja mitä portaalin tiedot kertovat suomalaisesta taidekritiikistä? Aluksi huomioita Kritiikkiportin kattavuudesta. Portaalissa julkaistaan vain sanomalehtien verkkojulkaisuissa julkaistut kritiikit. Tämä on kuitenkin vain osa kritiikin julkaisemisen totuutta.
Julkaistaanhan kritiikkiä myös portaalin ulkopuolelle rajatuissa aikakausi- kulttuuri- ja mielipidelehdissä. Niiden kritiikki on usein tasokkaampaa kuin sanomalehtikritiikin, joka johtuu yksinkertaisesti siitä, että sanomalehdissä kriitikolle annetaan tavallisesti yksi tai kaksi päivää aikaa kirjoittamiseen. Aikakausilehdissä tahti on väljempi.
Toinen ongelma on se, miten eri lehdet rajaavat paperisten ja elektronisten julkaisujensa aineiston. Esimerkiksi Kritiikkiportin linkityksissä Timo Valjakka ei ole julkaistua kritiikkiä kirjoittanut, vaikka hän on Helsingin Sanomien paperilehden puolella eräs maamme aktiivisimpia taidekriitikoita. Saman lehden kuvataiteen pääkriitikko Marja-Terttu Kivirinta on julkaissut yhden kritiikin, joka sekin on kirja-arvio.
Helsingin Sanomat jättää kuvataidetta koskevat kritiikit pois hs.fi julkaisustaan. Myös eräissä muissa lehdissä näyttää olevan sama periaate.
Luotettavaa kokonaiskuvaa eri taiteenalojen kritiikistä Kritiikkiportti ei siis anna.
Eri taiteenalojen saaman kritiikin määrän voi jakaa neljään ryhmään. Arvosteltavien taiteiden valta-aloja ovat kirjallisuus ja musiikki, jotka molemmat ylittävät 500 kritiikin määrän. Kirjallisuus jakautuu kaunokirjoihin (382), lastenkirjoihin (44) ja tietokirjoihin (170). Kirjallisuus ja musiikki muodostavat yhdessä reilusti yli puolet verkkojulkaisujen kritiikeistä.
Elokuva sai 370 ja teatteri 212 kritiikkiä. Kuvataide (167) tuli viidenneksi verkkokritiikin määrässä.
Vain vähän arvosteltiin tanssia (41), valokuvia (17), sarjakuvia (15), pelejä (20), muotoilua (5) ja arkkitehtuuria (5). Sirkus sai kolmen kesäkuukauden aikana yhden kritiikin.
Huomenna pohdin verkkojulkaisujen kritiikkiä eri lehdissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti