Guggenheim Helsinki Study 4: Kokoelman kohtalo

Eräs Studyn heikkouksia on Helsingin kaupungin taidekokoelman kohtalo ja suhde suunniteltavaan instituutioon. Aluksi se, mitä Study kertoo muiden paitsi New Yorkin Guggenheimin museoiden kokoelmista.

Bilbaon kokoelma on autonominen, se sisältää toisen maailmansodan jälkeistä amerikkalaista ja eurooppalaista maalaus- ja kuvanveistotaidetta, jota on koottu viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sitä kartutetaan. 

Berliinin Guggenheimin toiminta pohjautuu Guggenheimin ja Deutsche Bankin kokoelmiin. Viimeksi mainittu on maailman suurin yrityksen hallussa oleva taidekokoelma. Berliinin museolla itsellään ei ole kokoelmaa. 

Abu Dhabin museolla taas on pysyvä kokoelma.

Rakennukseen on suunnitelmassa varattu kokoelman varastointi- ja hallintotiloja 350 neliötä. Siinä ei kuitenkaan selvästi osoiteta nykyisen Helsingin taidemuseon pysyvien taidekokoelmien asemaa, mikä on myös julkisuudessa herättänyt huolestumista.

Suunnitelman mukaan olisi hyvä, jos Helsingin taidemuseon kokoelma ja julkisen taiteen toiminnot kehittyisivät erillisen, tälle asialle omistautuneen osaston alaisena. Helsingin taidemuseon näyttely- ja taidekasvatustoimintoja kehitettäisiin osana uuden Guggenheim Helsingin toimintoja ja tehtäviä. 

Study kertoo käytyjen keskusteluiden osoittaneen, että nykyisen näyttely- ja taidekasvatustoimintojen yhdistäminen kokoelmien kartuttamisen ja julkisen taiteen toimintojen kanssa on vaikeuttanut Helsingin taidemuseon sisäistä selkeyttä ja ohjelmallisen yhtenäisyyden saavuttamista. Studyn mukaan näiden kahden tehtävän erottaminen toisistaan voisi tuoda tavoitteellisuutta ja keskittäisi näitä erilaisia toimintoja ja näin vahvistaisi niitä molempia.

Tämä vaatii lisäperusteluja. Miksi Helsingin kaupungin kokoelmien ja julkisen taiteen hoitaminen pitäisi olla erillään suunniteltavasta museosta? Taidemuseoihin kautta maailman kuuluvat kokoelmat ja niiden hoitaminen. Guggenheim Helsingin toiminta pääasiassa näyttely- ja taidekasvatustoimintaa järjestävänä organisaationa jäisi vajaaksi. 

Helsingin eri taidekokoelmat ovat melko laajat myös suomalaisen nykytaiteen osalta verrattuna esimerkiksi Kiasman kokoelmiin. Taidemuseoiden kokoelmat koostuvat usein hyvinkin erilaisista kokoelmista. Niiden jättäminen suunniteltuun Helsingin kaupunginmuseon alaisuuteen tuntuu kummalliselta ratkaisulta. 

Helsingissä toteutettujen julkisen taiteen ohjelmien toiminta on taattava mahdollisten muutosten jälkeen.