Se köhi välillä, mutta ainakin näin kevään korvalla näyttää
siltä, että kansainvälinen taidemarkkina pyörii taas. Taidemessujen merkitys
kansainvälisen taidemaailman osa-alueena on kasvanut. Messut integroituvat nyt yhä
enemmän muuhun taide-elämään.
Vaikka taidemarkkinoiden innostus ei ole juuri ulottunut Suomeen, johtavat suomalaiset galleriat ovat hanakasti kiinni kansainvälisissä kuvioissa.
Taidemessuja järjestettiin 1980-luvulla Suomessakin, mutta niistä luovuttiin, varmaankin koska myynti ja tulokset ei ollut toivottua luokkaa. Myöskään ruotsalaiset eivät ole saaneet polkaistua messujaan pystyyn Sollentunan taidemessujen jälkeen.
Messujen asemasta kertoo se, että tavallisesti kansainvälisen taidemaailman revohka siirtyy ensin Baseliin, Sveitsiin taidemessuille ja sitten Venetsian biennaaliin.
Taidemessut ovat tavallisesti melko lyhytaikaisia, keskitettyjä tapahtumia. Niissä esitellään uusinta taidetta vähän samalla tavalla kuin missä tahansa muillakin messuilla. Ohessa tarjotaan kaikenlaista muuta tapahtumaa.
Isot taidemessut, kuten ArtBasel Floridassa ovat alkaneet menestyä. Ne ovat alkaneet kilpailla yleisön huomiosta suurten taidenäyttelyjen, biennaalien ja nykytaiteen museoiden kanssa. Ongelmana on se, että messuja on nykyisellään liikaa ja ne ilmeisesti syövät toistensa markkinoita.
Maaliskuun 18.-22. Pariisin Grand Palaisissa järjestettävä ArtParis+Guests on Lorenzo Rudolfin ja kahden muun organisaattorin yhteistyötä. Art Baselin kansainväliseen maineeseen jo 90-luvulla saanut Lorenzo pyrkii elvyttämään eloon ArtParisin.
Tänä keväänä kiinnitetään huomio, kuten Sonia Kolesnikov-Jessop, toteaa New York Timesissa, vähemmän tunnettuihin, mutta energisiin taidenäyttämöihin.
Pariisissa on esillä kokonaisuuksia Indonesiasta, Ukrainasta, Afrikasta ja Suomesta. Suomesta on mukana taidetta ja muotoilua otsikolla ”The Stressed Beauty” eli ehkä jotain sellaista kuin ”Korostettu kauneus”. Osuuden kuraattori on Kiasman Leevi Haapala ja arkkitehti-suunnittelijoina Ben Schulten ja Antti Siltavuori.
Suomen osuus Pariisissa järjestetään seuraavien gallerioiden kanssa yhteistyössä: Forsblom, Anhava, Heino, Kalhama & Piippo, Huuto, Muu, Sculptor ja Hippolyte. Mukana on myös kulttuuriministeriö.
Niin, ja varmaan mukana on taidettakin, vaikka esiintyvien taiteilijoiden listaa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
ArtParis+Guests
Sonia Kolesnikov-Jessop, Contemporary Arts Fair Veers Into 'Emerging' Territory, The New York Times 3.3.2010
Vaikka taidemarkkinoiden innostus ei ole juuri ulottunut Suomeen, johtavat suomalaiset galleriat ovat hanakasti kiinni kansainvälisissä kuvioissa.
Taidemessuja järjestettiin 1980-luvulla Suomessakin, mutta niistä luovuttiin, varmaankin koska myynti ja tulokset ei ollut toivottua luokkaa. Myöskään ruotsalaiset eivät ole saaneet polkaistua messujaan pystyyn Sollentunan taidemessujen jälkeen.
Messujen asemasta kertoo se, että tavallisesti kansainvälisen taidemaailman revohka siirtyy ensin Baseliin, Sveitsiin taidemessuille ja sitten Venetsian biennaaliin.
Taidemessut ovat tavallisesti melko lyhytaikaisia, keskitettyjä tapahtumia. Niissä esitellään uusinta taidetta vähän samalla tavalla kuin missä tahansa muillakin messuilla. Ohessa tarjotaan kaikenlaista muuta tapahtumaa.
Isot taidemessut, kuten ArtBasel Floridassa ovat alkaneet menestyä. Ne ovat alkaneet kilpailla yleisön huomiosta suurten taidenäyttelyjen, biennaalien ja nykytaiteen museoiden kanssa. Ongelmana on se, että messuja on nykyisellään liikaa ja ne ilmeisesti syövät toistensa markkinoita.
Maaliskuun 18.-22. Pariisin Grand Palaisissa järjestettävä ArtParis+Guests on Lorenzo Rudolfin ja kahden muun organisaattorin yhteistyötä. Art Baselin kansainväliseen maineeseen jo 90-luvulla saanut Lorenzo pyrkii elvyttämään eloon ArtParisin.
Tänä keväänä kiinnitetään huomio, kuten Sonia Kolesnikov-Jessop, toteaa New York Timesissa, vähemmän tunnettuihin, mutta energisiin taidenäyttämöihin.
Pariisissa on esillä kokonaisuuksia Indonesiasta, Ukrainasta, Afrikasta ja Suomesta. Suomesta on mukana taidetta ja muotoilua otsikolla ”The Stressed Beauty” eli ehkä jotain sellaista kuin ”Korostettu kauneus”. Osuuden kuraattori on Kiasman Leevi Haapala ja arkkitehti-suunnittelijoina Ben Schulten ja Antti Siltavuori.
Suomen osuus Pariisissa järjestetään seuraavien gallerioiden kanssa yhteistyössä: Forsblom, Anhava, Heino, Kalhama & Piippo, Huuto, Muu, Sculptor ja Hippolyte. Mukana on myös kulttuuriministeriö.
Niin, ja varmaan mukana on taidettakin, vaikka esiintyvien taiteilijoiden listaa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
ArtParis+Guests
Sonia Kolesnikov-Jessop, Contemporary Arts Fair Veers Into 'Emerging' Territory, The New York Times 3.3.2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti