Aleksei Bogoljubov, Näkymä Smolnan luostariin Ohtajoen rannalta, 1851.Niin näyttelyn kaupunkimaisemia käsittelevässä osastossa kuin näyttelyn katalogissakin on keskeisellä paikalla suurehko maisemamaalaus, joka on Aleksei Bogoljubovin Näkymä Smolnan luostariin Ohtajoen rannalta vuodelta 1851. Nevan sivujoen Ohtan suulta avautuu komea Smolnan barokkiklassismia edustavan luostarialueen rakennusmaisema, jonka takana sijaitsee Pietarin vanha keskusta.
Ilmeisesti vain harvat näyttelyssä kävijät huomaavat, että tämän maalauksen kuvaamassa maisemassa piilee eräs Venäjän ja ehkä koko Euroopan mitä kuumin ja ajankohtaisin rakennushankekiista. Ohtan ja Nevan risteykseen on suunniteltu jo pitkään valtavaa rakennuskompleksia, jota kutsuttiin aikaisemmin Gasprom Cityksi ja joka uudelleennimettiin viime vuonna Ohta-keskukseksi. 4,5 hehtaarin aluetta on kaiketi jo alettu rakentamaan ja siihen tulee Gazprom-yhtiön pääkonttorin lisäksi suuri kauppa- ja viihdekeskus sekä hotelli- ja toimistotiloja.
Kiista koskee rakennusprojektiin suunniteltua lähes neljäsataa metriä korkeaa pilvenpiirtäjää. Hankkeen vastustajat sanovat, että Pietarin ensimmäinen pilvenpiirtäjä toisi ajan mittaan mukanaan muita, ovathan pilvenpiirtäjät kaikissa suurkaupungeissa olleet kuin sieniä, ne ovat tuoneet mukanaan kavereita.
Toinen kritiikin paikka on ollut se, että valtava torni hallitsisi ja alistaisi Pietarin kaupunkikuvaa ja tuhoaisi sen siluetin. Suunnittelijat ovat yrittäneet väittää vastaan, että näin ei kävisi. Mutta lienee selvää, että lähellä Pietarin historiallista keskustaa olevan massiivinen pilvenpiirtäjä olisi vähintäänkin hallitseva.
Hankkeen takana ovat tietysti Venäjän öljydollarit, oligarkit ja Kremlin johto. Pilvenpiirtäjä olisi presidentti Putinin vallan symboli ja tuleva valtionpäämies Dmitri Medvedevhän on … tai oli Gazpromin hallituksen puheenjohtaja. Pietarin kaupungin johto tukee hanketta.
Mutta vastustajatkaan eivät ole rupusakkia. Valintakomitean neljästä arkkitehdistä kolme – tunnetuin heistä lienee Sir Norman Foster – jäi pois jo ennen kuin raati kokoontui, koska he vastustivat kaikkia lähtöviivoille valittuja suunnitelmia niiden korkeuden takia.
Maailman suurimman taidemuseon Eremitaasin johtaja Mihail Pietrovski vastustaa hanketta, koska hänen mielestään se tuhoaisi kaupungin profiilin. Vastustajien joukossa on paljon kulttuuriväkeä, joiden ääniä on yritetty lepyttää lisäämällä hankkeeseen nykytaiteen museo, mikä sinänsä olisi tärkeä Pietarin kaltaiselle kulttuurimetropolille.
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on vastustanut hanketta. Se on varoittanut, että Pietarin täytyy suojella kaupunkia, joka on eräs Maailman perintökohteista. Pietarin kaupunki ei pystynyt antamaan tyydyttävää selvitystä asiasta alkuvuodesta. UNESCO ratkaisee suhteensa Pietarin rakennussuojeluun ensi kesänä.
Pilvenpiirtäjän madaltamista on huhuiltu kompromissiksi Pietarin tilanteessa. Monoliittinen tornihanke on sinänsä maailmanlaajuinen ilmiö, onhan spektaakkeliarkkitehtuuri tai niin sanottu wow-arkkitehtuuri kiehtonut maailman mahtimiehiä jo pitkään. Helsingin minimetropoliinkin niitä on haluttu.
Itse Pietarin kaupungin arkkitehtuurin on muistutettu olevan täynnä esimerkkejä spektaakkelirakennuksista. Tosin aikaisemmat Iisakin kirkot eivät ole revähtäneet niin reippaasti ulos kaupungin yleismittakaavasta, kuten Ohta-keskuksen pilvenpiirtäjäsuunnitelma.
Suomessa tiedotusvälineet ovat raportoineet asiasta lähinnä rutiininomaisesti, mutta esimerkiksi englantilainen The Guardian on julkaissut useita aihetta pohtivia artikkeleita muun muassa kysymällä, aikooko valittu englantilainen arkkitehtuuritoimisto lähes tuhota suurenmoisen Pietarin kaupungin? Syy suomalaisten vaikenemiseen lienee siinä, että suomalaisen SRV konsernin venäläinen yhtiö on ollut jo pitkään mukana Ohta-keskuksen suunnittelussa.
Niin, ja mitä tulee verrattoman Maaginen maisema-näyttelyn sponsorointiin, mukana ovat Suomen markkinoista kiinnostunut, pitkään Tretjakovin galleriaa tukenut Lukoil ja sen kotimainen tytäryhtiö Teboil.
Ohta-keskuksen mainosvideo.
- Voit katsoa seutua myös Google Mapsista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti